1190
Hesekiel
kirkkaus, siinä kussa se on! ja olentojen siipien kohinan, kun ne
löivät toisiinsa, samalla pyöräin jyrinän ja suuren, jylisevän äänen.
Ja henki nosti minut ja otti minut, ja minä kuljin murheellisena
henkeni kiivaudessa, ja Herran käsi oli väkevänä minun päälläni. Ja
minä tulin Tell-Aabibiin pakkosiirtolaisten tykö, jotka asuivat Kebar-
joen varrella; ja siellä, missä he asuivat, minä istuin jäykistyneenä
heidän keskuudessaan seitsemän päivää. Mutta seitsemän päivän
kuluttua tuli minulle tämä Herran sana: Ihmislapsi, minä olen aset-
tanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. Kun kuulet sanan minun
suustani, on sinun varoitettava heitä minun puolestani. Jos minä
sanon jumalattomalle: sinun on kuolemalla kuoltava, mutta sinä et
häntä varoita etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen jumalat-
tomasta tiestänsä, että pelastaisit hänen henkensä, niin jumalaton
kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädes-
täsi. Mutta jos sinä varoitat jumalatonta ja hän ei käänny jumalat-
tomuudestansa eikä jumalattomalta tieltänsä, niin hän kuolee syn-
nissänsä, mutta sinä olet sielusi pelastanut. Ja jos vanhurskas
kääntyy pois vanhurskaudestansa ja tekee vääryyttä ja minä panen
kompastuksen hänen eteensä, niin hän kuolee - kun et sinä häntä
varoittanut, niin hän synnissänsä kuolee, ja vanhurskautta, jota hän
oli harjoittanut, ei muisteta - mutta hänen verensä minä vaadin si-
nun kädestäsi. Mutta jos sinä vanhurskasta varoitat, ettei vanhurs-
kas tekisi syntiä, ja hän ei tee syntiä, niin hän totisesti saa elää,
koska otti varoituksesta vaarin, ja sinä olet sielusi pelastanut. Her-
ran käsi tuli siellä minun päälleni, ja hän sanoi minulle: Nouse ja
mene laaksoon, niin minä siellä puhuttelen sinua. Niin minä nousin
ja menin laaksoon, ja katso, siellä seisoi Herran kirkkaus, saman-
kaltainen kuin kirkkaus, jonka minä olin nähnyt Kebar-joen varrella.
Ja minä lankesin kasvoilleni. Mutta minuun tuli henki ja nosti minut
jaloilleni, ja hän puhutteli minua ja sanoi minulle: Mene, sulkeudu
sisälle huoneeseesi. Ja sinä, ihmislapsi! Katso, sinut pannaan köy-
siin ja sidotaan niillä, niin ettet voi mennä ulos heidän keskuuteen-
sa. Ja minä tartutan sinun kielesi suusi lakeen, niin että mykistyt
etkä voi olla heille nuhtelijana, sillä he ovat uppiniskainen suku.
