1181
Valitusvirret
astinlautaa vihansa päivänä. Herra on hävittänyt säälimättä kaikki
Jaakobin majat, on hajottanut vihastuksissaan tytär Juudan linnoi-
tukset, pannut ne maan tasalle. Hän on häväissyt valtakunnan ja
sen ruhtinaat. Hän on vihan hehkussa hakannut poikki Israelin sar-
ven kokonansa. Hän veti oikean kätensä takaisin vihamiehen edestä
ja poltti Jaakobia kuin liekitsevä tuli, joka kuluttaa kaiken yltympäri.
Hän jännitti jousensa kuin vihamies, seisoi oikea käsi koholla kuin
vihollinen ja tappoi kaiken, mihin silmä oli ihastunut. Tytär Siionin
majaan hän vuodatti kiivautensa kuin tulen. Herra on ollut niinkuin
vihamies, on hävittänyt Israelin: hän hävitti kaikki sen palatsit, tur-
meli sen linnoitukset ja antoi tytär Juudalle paljon valitusta ja vai-
kerrusta. Hän särki aitauksensa niinkuin puutarhan aidan, hävitti
juhlanviettopaikkansa. Herra on saattanut unhotuksiin Siionissa juh-
la-ajat ja sapatit ja on kiivaassa suuttumuksessaan pitänyt halpana
kuninkaat ja papit. Herra on hyljännyt alttarinsa, syössyt häväistyk-
seen pyhäkkönsä, luovuttanut vihamiehen käteen palatsiensa muurit.
He nostivat huudon Herran huoneessa, huudon kuin juhlapäivänä.
Herra oli päättänyt turmella tytär Siionin muurit: hän jännitti mit-
tanuoran, ei pidättänyt kättänsä hävittämästä, saattoi murheeseen
varustukset ja muurit; ne yhdessä nääntyvät. Sen portit ovat vajon-
neet maahan, hän poisti ja särki sen salvat. Sen kuningas ja ruh-
tinaat ovat pakanain seassa; lakia ei ole, eivätkä sen profeetat saa
näkyjä Herralta. Maassa istuvat ääneti tytär Siionin vanhimmat. He
ovat heittäneet tomua päänsä päälle, vyöttäytyneet säkkeihin; maa-
ta kohden ovat painaneet päänsä Jerusalemin neitsyet. Minun sil-
mäni ovat itkusta hiuenneet, minun sisukseni kuohuvat, minun mak-
sani on maahan vuodatettu tyttären, minun kansani, sortumisen
tähden. Sillä lapset ja imeväiset nääntyvät kaupungin kaduilla. He
sanovat äideillensä: Missä on leipää ja viiniä? kun he nääntyvät
niinkuin kaatuneet kaupungin kaduilla, heittävät henkensä äitiensä
syliin. Minkä sinulle mainitsisin, mihin vertaisin sinua, tytär Jerusa-
lem? Minkä asettaisin rinnallesi lohduttaakseni sinua, neitsyt, tytär
Siion? Sillä suuri niinkuin meri on sinun sortumisesi; kuka voi sinut
parantaa? Profeettasi ovat sinulle nähneet petollisia, äiteliä näkyjä.
