1198
Hesekiel
tivat niistä miehistä, vanhimmista, jotka olivat temppelin edessä. Ja
hän sanoi heille: Saastuttakaa temppeli ja täyttäkää esipihat surma-
tuilla. Menkää! Niin he menivät ja surmasivat kaupungissa. Mutta
kun minä heidän surmatessaan olin jäänyt jäljelle, lankesin minä
kasvoilleni, huusin ja sanoin: Voi Herra, Herra! Hävitätkö sinä Israe-
lin koko jäännöksen, kun vuodatat vihasi Jerusalemin ylitse? Niin
hän sanoi minulle: Israelin ja Juudan heimon syntivelka on ylen
suuri; maa on täynnä verivelkoja, ja kaupunki on täynnä oikeuden
vääristelyä, sillä he sanovat: 'Herra on hyljännyt tämän maan, ei
Herra näe.' Niinpä minäkään en sääli enkä armahda. Minä annan
heidän vaelluksensa tulla heidän oman päänsä päälle. Ja katso,
pellavavaatteisiin puettu mies, jolla oli kirjoitusneuvot vyöllänsä, toi
tämän sanan: Minä olen tehnyt, niinkuin sinä käskit minun tehdä.
Sitten minä näin, ja katso: taivaanvahvuuden yläpuolella, joka oli
kerubien pään päällä, oli ikäänkuin safiirikivi, näöltään valtaistuimen
kaltainen; se näkyi heidän yläpuolellansa. Ja hän sanoi pellavavaat-
teisiin puetulle miehelle näin: Mene rattaiden väliin, kerubin alle ja
täytä kahmalosi tulisilla hiilillä kerubien välistä ja sirottele ne yli
kaupungin. Niin hän meni minun silmäini edessä. Ja kerubit seisoi-
vat temppelin oikealla puolella, kun mies meni; ja pilvi peitti si-
semmän esipihan. Ja Herran kirkkaus kohosi kerubin yltä temppelin
kynnykselle, ja pilvi täytti temppelin, ja esipiha tuli täyteen Herran
kirkkauden hohdetta. Ja kerubien siipien kohina kuului ulompaan
esipihaan asti kuin kaikkivaltiaan Jumalan ääni, kun hän puhuu. Ja
kun hän käski pellavavaatteisiin puettua miestä sanoen: Ota tulta
rattaiden välistä, kerubien välistä, niin tämä meni ja seisahtui pyö-
rän ääreen. Ja kerubi ojensi kätensä kerubien välitse tuleen, joka
oli kerubien välissä, otti sitä ja antoi pellavavaatteisiin puetun kah-
maloon. Tämä otti sen ja meni ulos. Silloin näkyi kerubeilla ikään-
kuin ihmiskäsi heidän siipiensä alta. Ja minä näin, ja katso: kerubi-
en kohdalla oli neljä pyörää, yksi pyörä aina yhden kerubin ohella,
ja pyörät olivat näöltään niinkuin krysoliittikivi. Ja niillä neljällä
näytti olevan sama muoto, niinkuin olisi ollut sisäkkäin pyörä pyö-
rässä. Ne kulkivat neljään eri suuntaansa, kun kulkivat. Kulkiessaan
