1178
Jeremian kirja
rää, ja pylväänpään päällä oli ristikkokoriste ja granaattiomenia ylt-
ympäri, kaikki vaskea; ja samanlaiset oli toisessa pylväässä ynnä
granaattiomenat. Granaattiomenia oli yhdeksänkymmentä kuusi
ulospäin; kaikkiaan oli granaattiomenia sata ristikkokoristeen päällä
yltympäri. Ja henkivartijain päällikkö otti ylimmäisen papin Serajan
ja häntä lähimmän papin Sefanjan sekä kolme ovenvartijaa, ja kau-
pungista hän otti yhden hoviherran, joka oli sotaväen tarkastaja, ja
seitsemän kuninkaan lähintä miestä, jotka tavattiin kaupungista, se-
kä sotapäällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli ottaa maan kansaa
sotapalvelukseen, ja kuusikymmentä miestä maakansasta, jotka ta-
vattiin kaupungista. Nämä otti Nebusaradan, henkivartijain päällikkö,
ja vei heidät Baabelin kuninkaan eteen Riblaan. Ja Baabelin kunin-
gas antoi lyödä heidät kuoliaaksi Riblassa Hamatin maassa. Ja niin
Juuda siirrettiin pois maastansa. Tämä on se kansa, jonka Nebuk-
adressar vei pakkosiirtolaisuuteen: seitsemäntenä vuotena kolmetu-
hatta kaksikymmentä kolme juutalaista, Nebukadressarin kahdeksan-
tenatoista hallitusvuotena kahdeksansataa kolmekymmentä kaksi
henkeä Jerusalemista. Nebukadressarin kahdentenakymmenentenä
kolmantena hallitusvuotena vei Nebusaradan, henkivartijain päällik-
kö, seitsemänsataa neljäkymmentä viisi juutalaista pakkosiirtolaisuu-
teen - yhteensä neljätuhatta kuusisataa henkeä. Mutta kolman-
tenakymmenentenä seitsemäntenä vuotena siitä, kun Joojakin, Juu-
dan kuningas, oli viety pakkosiirtolaisuuteen, kahdennessatoista
kuussa, kuukauden kahdentenakymmenentenä viidentenä päivänä,
korotti Evil-Merodak, Baabelin kuningas, samana vuonna, jona hän
tuli kuninkaaksi, Juudan kuninkaan Joojakinin pään ja päästi hänet
pois vankilasta. Ja hän puhutteli häntä ystävällisesti ja asetti hänen
istuimensa ylemmäksi muitten kuningasten istuimia, jotka olivat hä-
nen tykönänsä Baabelissa. Hän sai panna pois vanginpuvun ja aina
aterioida hänen luonaan, niin kauan kuin eli. Ja hän sai Baabelin
kuninkaalta elatuksensa, vakinaisen elatuksen, mitä kunakin päivänä
tarvitsi, kuolinpäiväänsä asti, niin kauan kuin eli.
