1176
Jeremian kirja
maahan, ja sen korkeat portit poltetaan tulella. Niin tekevät kansat
työtä tyhjän tähden, kansakunnat tulen hyväksi, ja vaivaavat itsensä
väsyksiin. Asia, jonka profeetta Jeremia antoi Serajalle, Neerian,
Mahsejan pojan, pojalle toimitettavaksi, kun tämä lähti Sidkian,
Juudan kuninkaan, kanssa Baabeliin hänen neljäntenä hallitusvuo-
tenansa. Seraja oli majoituspäällikkö. Jeremia kirjoitti kaiken sen
onnettomuuden, joka oli tuleva Baabelille, erityiseen kirjaan, kaikki
nämä sanat, jotka ovat kirjoitetut Baabelia vastaan. Ja Jeremia sa-
noi Serajalle: Kun tulet Baabeliin, niin katso, että luet kaikki nämä
sanat. Ja sano: Herra, sinä olet puhunut tätä paikkaa vastaan: sinä
olet hävittävä sen, niin ettei siinä asukasta ole, ei ihmistä eikä
eläintä, vaan että se jää ikuiseksi erämaaksi. Ja kun olet lukenut
tämän kirjan loppuun, sido siihen kivi ja viskaa se keskelle Eufratia,
ja sano: Näin uppoaa Baabel eikä nouse enää siitä onnettomuu-
desta, jonka minä sille tuotan, vaan he vaipuvat. Näin pitkälle Je-
remian sanat.
Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kunin-
kaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä
oli nimeltään Hamutal, Jeremian tytär, Libnasta. Hän teki sitä, mikä
on pahaa Herran silmissä, aivan samoin kuin Joojakim oli tehnyt.
Sillä Herran vihan tähden kävi näin Jerusalemille ja Juudalle, kun-
nes hän vihdoin heitti heidät pois kasvojensa edestä. Sidkia kapinoi
Baabelin kuningasta vastaan. Hänen yhdeksäntenä hallitusvuote-
naan, sen kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päi-
vänä, hyökkäsi Nebukadressar, Baabelin kuningas, koko sotajoukol-
laan Jerusalemin kimppuun; ja he asettuivat leiriin sitä vastaan ja
rakensivat saartovarusteet sitä vastaan yltympäri. Näin kaupunkia
piiritettiin kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen asti.
Mutta neljännessä kuussa, kuukauden yhdeksäntenä päivänä, kun
nälänhätä ahdisti kaupunkia eikä maakansallakaan ollut leipää, val-
loitettiin kaupunki, ja kaikki sotilaat pakenivat ja lähtivät ulos kau-
pungista yöllä molempien muurien välitse vievää porttitietä, joka on
kuninkaan puutarhan puolella, kaldealaisten ollessa kaupungin ym-
pärillä, ja he kulkivat Aromaahan päin. Mutta kaldealaisten sota-
