1049
Jesajan kirja
sajalle: Herran sana, jonka olet puhunut, on hyvä. Sillä hän ajatteli:
Onpahan rauha ja turvallisuus minun päivinäni.
Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne.
Puhukaa suloisesti Jerusalemille ja julistakaa sille, että sen vaivan-
aika on päättynyt, että sen velka on sovitettu, sillä se on saanut
Herran kädestä kaksinkertaisesti kaikista synneistänsä. Huutavan
ääni kuuluu: Valmistakaa Herralle tie erämaahan, tehkää arolle ta-
saiset polut meidän Jumalallemme. Kaikki laaksot korotettakoon,
kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon; koleikot tulkoot tasangoksi
ja kalliolouhut lakeaksi maaksi. Herran kunnia ilmestyy: kaikki liha
saa sen nähdä. Sillä Herran suu on puhunut. Ääni sanoo: Julista!
Toinen vastaa: Mitä minun pitää julistaman? Kaikki liha on kuin
ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin kedon kukkanen: ruoho kuivuu,
kukkanen lakastuu, kun Herran henkäys puhaltaa siihen. Totisesti,
ruohoa on kansa. Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän
Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti. Nouse korkealle vuorelle, Sii-
on, sinä ilosanoman tuoja; korota voimakkaasti äänesi, Jerusalem,
sinä ilosanoman tuoja. Korota, älä pelkää, sano Juudan kaupungeil-
le: Katso, teidän Jumalanne! Katso, Herra, Herra tulee voimallisena,
hänen käsivartensa vallitsee. Katso, hänen palkkansa on hänen mu-
kanansa, hänen työnsä ansio käy hänen edellänsä. Niinkuin paimen
hän kaitsee laumaansa, kokoaa karitsat käsivarrellensa ja kantaa
niitä sylissään, johdattelee imettäviä lampaita. Kuka on kourallaan
mitannut vedet ja vaaksalla määrännyt taivaitten mitat? Kuka on
kolmannesmittaan mahduttanut maan tomun, puntarilla punninnut
vuoret, vaa'alla kukkulat? Kuka on Herran Henkeä ohjannut, ollut
hänen neuvonantajansa ja opettajansa? Kenen kanssa hän on neu-
votellut, joka olisi hänelle ymmärrystä antanut ja opettanut oikean
polun, opettanut hänelle tiedon ja osoittanut hänelle ymmärryksen
tien? Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa,
ovat kuin tomuhiukkanen vaa'assa. Katso, merensaaret hän nostaa
kuin hiekkajyvän. Ei Libanon riittäisi polttopuiksi eikä sen riista polt-
touhriksi. Kaikki kansakunnat ovat niinkuin ei mitään hänen edes-
sään, ne ovat hänelle kuin olematon ja tyhjä. Keneenkä siis te ver-
