6 luku

Palvelijain velvollisuudet 1, 2 Väärän opin opettajat ovat paisuneita, kateellisia ja ahneita 3 – 10 Paavali kehoittaa Timoteusta totiseen ja puhtaaseen Jumalan palvelemiseen 11 – 16, neuvomaan rikkaita, että turvaisivat Jumalaan ja olisivat anteliaita 17 – 19, sekä välttämään valhetiedon vastaväitteitä. Lopputoivotus 20, 21.

1 Kaikki, jotka ovat orjina ikeen alla, pitäkööt isäntiänsä kaikkea kunnioitusta ansaitsevina, ettei Jumalan nimi ja oppi tulisi häväistyksi.

1 Kaikki, jotka ovat orjina ikeen alla, pitäkööt isäntiään kaiken kunnioituksen arvoisina, jottei Jumalan nimi ja oppi tulisi häväistyksi.

1. Palveliat, jotka ikeen alla ovat, pitää isäntänsä kaikessa kunniassa pitämän, ettei Jumalan nimi ja oppi pilkatuksi tulisi.

1. Palweliat jotca iken alla owat pitä Isändäns caikes cunnias pitämän ettei Jumalan nimi pilcatuxi tulis.

1. NE Oriat iotca jkeen alla ouat/ pite heiden Herrains caiken Cunnian keluolisna pitemen/ Se' päle ettei Jumalan Nimi ia opetus pideisi pilcattaman. (Ne orjat jotka ikeen alla owat/ pitää heidän herrainsa kaiken kunnian kelwollisina pitämän/ Sen päälle ettei Jumalan nimi ja opetus pitäisi pilkattaman.)

1. Ὅσοι εἰσὶν ὑπὸ ζυγὸν δοῦλοι, τοὺς ἰδίους δεσπότας πάσης τιμῆς ἀξίους ἡγείσθωσαν, ἵνα μὴ τὸ ὄνομα τοῦ Θεοῦ καὶ ἡ διδασκαλία βλασφημῆται.

1. οσοι εισιν υπο ζυγον δουλοι τους ιδιους δεσποτας πασης τιμης αξιους ηγεισθωσαν ινα μη το ονομα του θεου και η διδασκαλια βλασφημηται 1. osoi eisin υpo zυgon doυloi toυs idioυs despotas pases times aksioυs egeisthosan ina me to onoma toυ theoυ kai e didaskalia βlasfemetai

1 As many as are bondservants under the yoke, let them deem their own masters worthy of all honor, in order that the name of God and the teaching may not be blasphemed.

1. Let as many servants as are under the yoke count their own masters worthy of all honour, that the name of God and his doctrine be not blasphemed.

1. Saa mange, som ere Trælle under Aaget, skulle holde deres Herrer al Ære værd, paa det Guds Navn og lærdommen skal ikke bespottes.

1. Trälarna, som under ok äro, skola hålla sina herrar alla äro värda; på det Guds Namn och lärdom icke skall försmädd varda.

1. Sullased, ni mitto neid ikke al on, need piddago ommad issandad keige auustusse wäärt, et Jum̃ala nim̃i ja öppetus ei sa teotud.

1. Vergai, esantys po jungu, telaiko savo šeimininkus vertais visokeriopos pagarbos, kad nebūtų piktžodžiaujama Dievo vardui ir mokymui.

1. Die Knechte, so unter dem Joch sind, sollen ihre Herren aller Ehre wert halten, auf daß nicht der Name Gottes und die Lehre verlästert werde.

1. Que tous les esclaves qui sont sous le joug, regardent leurs maîtres comme dignes de tout respect, afin que le nom de Dieu et la doctrine ne soient pas blasphémés;

1. TODOS los que están debajo de yugo de servidumbre, tengan a sus señores por dignos de toda honra, porque no sea blasfemado el nombre del Señor y su doctrina.

1 De dienstknechten, zovelen als er onder het juk zijn, zullen hun heren alle eer waardig achten, opdat de Naam van God, en de leer niet gelasterd worde.

1. Którzykolwiek słudzy są pod jarzmem, niech rozumieją panów swych godnych być wszelakiej czci, aby imię Boże i nauka nie była bluźniona.

1. A kik iga alatt vannak mint szolgák, az ő uraikat minden tisztességre méltóknak tekintsék, [1†] hogy Isten neve és a tudomány ne káromoltassék.

1 Рабы, под игом находящиеся, должны почитать господ своих достойными всякой чести, дабы не было хулы на имя Божие и учение.

1. Которі слуги під ярмом, нехай уважають панів своїх достойними всякої чести, щоб імя Боже не хулилось і наука.

2 Mutta ne, joilla on uskovaiset isännät, älkööt pitäkö heitä vähemmässä arvossa sentähden, että he ovat veljiä, vaan palvelkoot heitä sitä mieluummin, koska he ovat uskovia ja rakastettuja ja harrastavat hyväntekemistä. Tätä opeta ja tähän kehoita.

2 Mutta ne, joilla on uskovat isännät, älköön heitä, väheksykö sen vuoksi, että he ovat veljiä, vaan palvelkoot sitä mieluummin, koska he ovat uskovaisia ja rakastettuja ja harrastavat hyvän tekemistä. Tätä opeta ja tähän kehoita.

2. Mutta joilla uskolliset isännät ovat, niin älköön niitä katsoko ylön, että he veljekset ovat; vaan olkoon sitä kuuliaisemmat, että he uskolliset ovat ja rakkaat, jotka hyvästä työstä osalliset ovat. Näitä opeta ja neuvo.

2. Mutta joilla uscolliset Isännät owat nijn älkön nijtä ylöncadzoco että he weljexet owat waan olcan sitä cuuliaisemmat että he uscolliset rackat ja hywistä töistä osalliset owat.

2. Mutta ioilla ouat vskoliset Herrat/ elköhön nijte ylencatzo senwoxi ette he Weliexet ouat/ waan olcohot site enemin cwliaiset/ ette he vskoliset ouat/ ia rackahat/ ia osaliset hyuisse töisse. (Mutta joilla owat uskolliset herrat/ älköhön niitä ylenkatso sen wuoksi että he weljekset owat/ waan olkohot sitä enemmin kuuliaiset/ että he uskolliset owat/ ja rakkahat/ ja osalliset hywissä töissä.)

2. οἱ δὲ πιστοὺς ἔχοντες δεσπότας μὴ καταφρονείτωσαν, ὅτι ἀδελφοί εἰσιν, ἀλλὰ μᾶλλον δουλευέτωσαν, ὅτι πιστοί εἰσι καὶ ἀγαπητοὶ οἱ τῆς εὐεργεσίας ἀντιλαμβανόμενοι.

2. οι δε πιστους εχοντες δεσποτας μη καταφρονειτωσαν οτι αδελφοι εισιν αλλα μαλλον δουλευετωσαν οτι πιστοι εισιν και αγαπητοι οι της ευεργεσιας αντιλαμβανομενοι ταυτα διδασκε και παρακαλει 2. oi de pistoυs echontes despotas me katafroneitosan oti adelfoi eisin alla mallon doυleυetosan oti pistoi eisin kai agapetoi oi tes eυergesias antilamβanomenoi taυta didaske kai parakalei

2 But those who have believing masters, let them not despise them, because they are brethren, but rather let them serve* them, because they are believing and beloved who are being helped (by your) good* work. Teach and encourage these things.

2. And they that have believing masters, let them not despise them, because they are brethren; but rather do them service, because they are faithful and beloved, partakers of the benefit. These things teach and exhort.

2. Men de, der have troende Herrer, foragte dem ikke, fordi de ere Brødre, men tjene des hellere, efterdi de, som annamme deres gode Gjerning, ere troende og elskelige. Lær dette, og forman dertil!

2. Men de som hafva trogna herrar, de skola icke förakta dem, fördenskull de äro bröder; utan vara dess mer tjenstaktige, att de trogne, och älskade, och delaktige uti välgerningene äro. Sådant lär, och förmana.

2. Agga kellele usklikkud issandad on, need ärgo pölgago neid sepärrast, et nemmad wennad on, waid tenigo neid weel ennam, sest et nemmad usklikkud ja armsad on, ja sullaste head teggemist hästi wastowotwad. Sedda öppeta ja maenitse.

2. O tie, kurie turi tikinčius šeimininkus, tegul jų neniekina, kadangi jie yra broliai; geriau tegul jiems dar uoliau tarnauja, nes, gaunantys naudą, yra tikintys ir mylimi. Taip mokyk ir taip ragink!

2. Welche aber gläubige Herren haben, sollen sie nicht verachten, weil sie Brüder sind, sondern sollen viel mehr dienstbar sein, dieweil sie gläubig und geliebt und der Wohltat teilhaftig sind. Solches lehre und ermahne.

2. Et que ceux qui ont des fidèles pour maîtres, ne les méprisent point, sous prétexte qu'ils sont frères; mais qu'ils les servent d'autant mieux, parce qu'ils sont des fidèles, des bien-aimés, et qu'ils s'appliquent à leur faire du bien. Enseigne ces choses et exhorte.

2. Y los que tienen señores creyentes, no los tengan en ménos, por ser sus hermanos; ántes los sirvan mejor, por cuanto son fieles y amados, y partícipes del beneficio. Estas cosas enseña, y exhorta.

2 En die gelovige heren hebben, zullen hen niet verachten, omdat zij broeders zijn; maar zullen hen te meer dienen, omdat zij gelovig en geliefd zijn, als die deze weldaad mede deelachtig zijn. Leer en vermaan deze dingen.

2. A którzy mają panów wiernych, niech nimi nie gardzą, dlatego iż są braćmi, ale tem raczej niech służą, iż są wierni i mili, dobrodziejstwa Bożego uczestnicy. Tego nauczaj i do tego upominaj.

2. A kiknek pedig hívő uraik vannak, azokat meg ne vessék, mivelhogy atyafiak; hanem annál inkább szolgáljanak, mivelhogy hívők és szeretettek, kik a jótevésben buzgólkodnak. Ezekre taníts és ints.

2 Те, которые имеют господами верных, не должны обращаться с ними небрежно, потому что они братья; но тем более должны служить им, что они верные и возлюбленные и благодетельствуют им . Учи сему и увещевай.

2. Хто ж має вірних панів, ті нехай не гордують ними, бо вони брати; а ще більш нехай служять, що вони вірні і любі, приймаючи благодать. Сього навчай і наказуй.

3 Jos joku muuta oppia opettaa eikä pitäydy meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin eikä siihen oppiin, joka on jumalisuuden mukainen,

3 Jos joku toisin opettaa eikä nojaa Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin eikä oppiin, joka on jumalisuuden mukainen,

3. Jos joku toisin opettaa, ja ei pysy meidän Herran Jesuksen Kristuksen terveellisissä sanoissa ja siinä opissa, joka jumalisuudesta on,

3. Opeta näitä ja neuwo. Jos jocu toisin opetta ja ei pysy meidän Herran Jesuxen Christuxen terwellisis sanois ja sijnä opis cuin jumalisudest on.

3. Neite sine opeta ia mana. Jos iocu toisin opetta/ ia ei pysy meiden Herran Iesusen Christusen teruelisis sanoisa/ ia sijnä Opisa ioca iumalisudhesta ombi/ (Näitä sinä opeta ja manaa. Jos joku toisin opettaa/ ja ei pysy meidän Herran Jesuksen Kristuksen terweellisissä sanoissa/ ja siinä opissa joka jumalisuudesta ompi/)

3. Ταῦτα δίδασκε καὶ παρακάλει. εἴ τις ἑτεροδιδασκαλεῖ καὶ μὴ προσέρχεται ὑγιαίνουσι λόγοις τοῖς τοῦ Κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ καὶ τῇ κατ’ εὐσέβειαν διδασκαλίᾳ,

3. ει τις ετεροδιδασκαλει και μη προσερχεται υγιαινουσιν λογοις τοις του κυριου ημων ιησου χριστου και τη κατ ευσεβειαν διδασκαλια 3. ei tis eterodidaskalei kai me proserchetai υgiainoυsin logois tois toυ kυrioυ emon iesoυ christoυ kai te kat eυseβeian didaskalia

3 If anyone is teaching a different teaching and is not coming near to sound* words, (even) the words of our Lord Jesus Christ and to (the) teaching which is according to godliness*;

3. If any man teach otherwise, and consent not to wholesome words, even the words of our Lord Jesus Christ, and to the doctrine which is according to godliness;

3. Dersom Nogen lærer anderledes og holder sig ikke til vor Herrens Jesu Christi sunde Ord og til den Lærdom som fører til Gudfrygtighed,

3. Ho der annars lärer, och icke blifver vid vårs Herras Jesu Christi helsosamma ord, och vid den lärdom som är om Gudaktigheten;

3. Kui kegi teist öppetust öppetab, ja ei hoia meie Issanda Jesusse Kristusse terwe sannade pole, egga se öppetusse pole, mis sadab heaga Jummalat kartma,

3. Jei kas nors moko kitaip ir nesutinka su sveikais mūsų Viešpaties Jėzaus Kristaus žodžiais bei dievotumo mokymu,

3. So jemand anders lehrt und bleibt nicht bei den heilsamen Worten unsers HERRN Jesu Christi und bei der Lehre, die gemäß ist der Gottseligkeit,

3. Si quelqu'un enseigne autrement, et ne s'attache pas aux salutaires paroles de notre Seigneur Jésus-Christ, et à la doctrine qui est selon la piété,

3. Si alguno enseña de otra manera, y no se atiene a las sanas palabras de nuestro Señor Jesu Cristo, y a la doctrina que es conforme a la piedad,

3 Indien iemand een andere leer leert, en niet overeenkomt met de gezonde woorden van onzen Heere Jezus Christus, en met de leer, die naar de godzaligheid is,

3. Jeźli kto inaczej uczy, a nie przystępuje do zdrowych mów Pana naszego, Jezusa Chrystusa, i do tej nauki, która jest według pobożności,

3. Ha valaki másképen tanít, [2†] és nem követi a mi Urunk Jézus Krisztus egészséges beszédeit és a kegyesség szerint való tudományt,

3 Кто учит иному и не следует здравым словам Господа нашего Иисуса Христа и учению о благочестии,

3. Коли ж хто инше вчить і не приступає до здорових словес Господа нашого Ісуса Христа і до науки побожної,

4 niin hän on paisunut eikä ymmärrä mitään, vaan on riitakysymyksien ja sanakiistojen kipeä, joista syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, pahoja epäluuloja,

4 niin hän on paisunut eikä ymmärrä mitään, vaan on riitakysymysten ja sanakiistojen kipeä, joista syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, pahoja epäluuloja,

4. Hän on paisunut ja ei taida mitään, vaan on sairas kysymyksissä ja sanain kilvoituksissa, joista kateus, riita, häväistys ja pahat luulot tulevat,

4. Hän on piminnyt ja ei taida mitän waan on sairas kysymyxis ja sanain kilwoituxis joista cateus rijta häwäistys ja pahat luulot tulewat:

4. hen ombi * piminnyt/ ia ei miten taidha. Waan on * sairas Kysymisis ia Sana'campauxis/ ioista nouse Cateus/ Rijta/ Häueisus Pahatlwlot/ (hän ompi pimennyt/ ja ei mitään taida. Waan on sairas kysymisissä ja sanankampauksissa/ joista nousee kateus/ riita/ häwäisyys pahat luulot/)

4. τετύφωται, μηδὲν ἐπιστάμενος, ἀλλὰ νοσῶν περὶ ζητήσεις καὶ λογομαχίας, ἐξ ὧν γίνεται φθόνος, ἔρις, βλασφημίαι, ὑπόνοιαι πονηραί,

4. τετυφωται μηδεν επισταμενος αλλα νοσων περι ζητησεις και λογομαχιας εξ ων γινεται φθονος ερις βλασφημιαι υπονοιαι πονηραι 4. tetυfotai meden epistamenos alla noson peri zeteseis kai logomachias eks on ginetai fthonos eris βlasfemiai υponoiai ponerai

4 he has been puffed up, knowing nothing, but being mentally diseased concerning debates and quarrels over words, out of which become: envy, strife, blasphemies, evil suspicions,

4. He is proud, knowing nothing, but doting about questions and strifes of words, whereof cometh envy, strife, railings, evil surmisings,

4. han er opblæst, skjøndt han Intet veed, men er syg for Spørgsmaal og Ordkrig, hvoraf kommer Avind, Trætte, Bespottelse, ond Mistanke,

4. Han är förmörkrad, och vet intet, utan är sjuk i spörsmål och ordaträtor, af hvilkom födes afund, kif, försmädelse, onda misstankar,

4. Se on uhke, ja ei tea ühtegi, waid on hul küssimistega ja sanna riidlemistega; neist touseb kaddedus, riid, teotamissed, kurjad mötlemissed,

4. tas yra išdidus, nieko neišmano, serga nuo ginčų ir nuo svaidymosi žodžiais, iš kurių atsiranda pavydas, nesutarimas, piktžodžiavimas, blogi įtarinėjimai

4. der ist aufgeblasen und weiß nichts, sondern hat die Seuche der Fragen und Wortkriege, aus welchen entspringt Neid, Hader, Lästerung, böser Argwohn.

4. Il est enflé d'orgueil, il ne sait rien; mais il a la maladie des contestations et des disputes de mots, d'où naissent l'envie, les querelles, les médisances, les mauvais soupçons,

4. Hinchado es, nada sabe, sino que enloquece acerca de cuestiones y contiendas de palabras, de las cuales nacen envidias, pleitos, maledicencias, malas sospechas,

4 Die is opgeblazen, en weet niets, maar hij raast omtrent twist vragen en woordenstrijd; uit welke komt nijd, twist, lasteringen, kwade nadenkingen.

4. Taki nadęty jest i nic nie umie, ale szaleje około gadek i sporów o słowa, z których pochodzi zazdrość, swar, złorzeczenia, złe podejrzenia,

4. Az felfuvalkodott, a ki semmit sem ért, hanem vitatkozásokban és szóharczokban szenved, a melyekből származik irígység, viszálykodás, káromlások, rosszakaratú gyanúsítások,

4 тот горд, ничего не знает, но заражен страстью к состязаниям и словопрениям, от которых происходят зависть, распри, злоречия, лукавые подозрения.

4. той розгордив ся, нїчого не знаючи, а нездужаючи змаганнями та суперечкою, від чого буває зависть, сварка, поговори, лукаві думки,

5 alituisia kinastuksia niiden ihmisten kesken, jotka ovat turmeltuneet mieleltään ja totuuden menettäneet ja jotka pitävät jumalisuutta keinona voiton saamiseen. (Pysy erilläsi sellaisista.)

5 turhia väittelyjä ihmisten kesken, jotka ovat turmeltuneet mieleltään ja totuuden menettäneet ja jotka katsovat jumalisuuden olevan voitto. (Pysy erilläsi sellaisista.)

5. Häijyt kamppaukset niiden ihmisten seassa, jotka mielessänsä riivatut ovat, ja joilta totuus otettu pois on, jotka jumalisuuden voitoksi luulevat. Eroita sinus senkaltaisista.

5. Nijn myös turhat rijdat nijden ihmisten seas jotca heidän mielesäns rijwatut owat ja joilda totuus poisotettu on: jotca jumalisuden woitoxi luulewat. Eritä sinus nijstä.

5. turhat coetuxet ninen Inhimisten keskene iotca mielesens riuatudh ouat ioilda Totuus ombi poisotettu. Jotca lwleuat ette Jumalisus o'bi yxi Woitto. Erite sinuas nijste pois. (turhat koetukset niinen ihmisten kesken jotka mielessänsä riiwatut owat joilta totuus ompi pois otettu. Jotka luulewat että jumalisuus ompi yksi woitto. Eritä sinuas niistä pois.)

5. διαπαρατριβαὶ διεφθαρμένων ἀνθρώπων τὸν νοῦν καὶ ἀπεστερημένων τῆς ἀληθείας, νομιζόντων πορισμὸν εἶναι τὴν εὐσέβειαν· ἀφίστασο ἀπὸ τῶν τοιούτων.

5. παραδιατριβαι διεφθαρμενων ανθρωπων τον νουν και απεστερημενων της αληθειας νομιζοντων πορισμον ειναι την ευσεβειαν αφιστασο απο των τοιουτων 5. paradiatriβai dieftharmenon anthropon ton noυn kai apesteremenon tes aletheias nomizonton porismon einai ten eυseβeian afistaso apo ton toioυton

5 incessant wranglings of men who have been corrupted in the mind and who have been deprived of the truth, supposing that godliness* (is) a method to earnings. Withdraw yourself from such.

5. Perverse disputings of men of corrupt minds, and destitute of the truth, supposing that gain is godliness: from such withdraw thyself.

5. og forvendte Handler af Mennesker, fordærvede i Sindet, bedøvede Sandheden, som mene, at Gudsfrygt er en Vinding. Hold dig fra Saadanne.

5. Onyttiga disputeringar emellan de menniskor, som i sitt sinne förderfvade äro, ifrå hvilka sanningen är borttagen, de der mena att gudaktigheten är en vinning. Drag dig ifrå sådana.

5. Tühjad nisugguste innimeste waidlemissed, kelle meel on ärrarikkutud, ja kelle käest tödde on ärrarisutud, kes arwawad jummalakartusse öppetust kauplemisse kasso ollewad: neistsinnatsist taggane.

5. ir kivirčai tarp sugedusio proto žmonių, praradusių tiesos nuovoką ir manančių, jog dievotumas esąs pasipelnymas. Šalinkis tokių.

5. Schulgezänke solcher Menschen, die zerrüttete Sinne haben und der Wahrheit beraubt sind, die da meinen, Gottseligkeit sei ein Gewerbe. Tue dich von solchen!

5. Et les vaines discussions de gens qui ont l'esprit corrompu, qui sont privés de la vérité, et qui regardent la piété comme une source de gain. Sépare-toi de ces gens-là.

5. Disputas perversas de hombres de corrompido entendimiento, y privados de la verdad, y que tienen la piedad por grangería: apártate de los que son tales.

5 Verkeerde krakelingen van mensen, die een verdorven verstand hebben, en van de waarheid beroofd zijn, menende, dat de godzaligheid een gewin zij. Wijk af van dezulken.

5. Przewrotne ćwiczenia ludzi umysłu skażonego i którzy pozbawieni są prawdy, którzy rozumieją, że pobożność jest zyskiem cielesnym; odstąpże od takich.

5. Megbomlott elméjű és az igazságtól megfosztott embereknek hiábavaló torzsalkodásai a kik az istenfélelmet nyerekedésnek tekintik. Azoktól, a kik ilyenek, eltávozzál.

5 Пустые споры между людьми поврежденного ума, чуждыми истины, которые думают, будто благочестие служитдля прибытка. Удаляйся от таких.

5. пусті розмови людей попсованого розуму, що втеряли правду і думають, що благочестє - надбаннє. Відступай від таких.

6 Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa.

6 Jumalisuus onkin suuri voitto tyytyväisyyden kanssa.

6. Mutta se on suuri voitto, olla jumalinen ja tyytyä onneensa.

6. Mutta se on suuri woitto olla jumalinen ja tytyä onnens:

6. Mutta se ombi yxi swri * Woitto/ Joca Jumalalinen o'bi/ ia tytypi onnellens. (Mutta se ompi yksi suuri woitto/ Joka jumalallinen ompi/ ja tyytyypi onnellensa.)

6. ἔστι δὲ πορισμὸς μέγας ἡ εὐσέβεια μετὰ αὐταρκείας.

6. εστιν δε πορισμος μεγας η ευσεβεια μετα αυταρκειας 6. estin de porismos megas e eυseβeia meta aυtarkeias

6 But godliness* with contentment is a great method to earnings;

6. But godliness with contentment is great gain.

6. Vistnok er Gudsfrygt med Nøisomhed en stor Vinding.

6. Men vara gudelig, och låta sig nöja, är vinning nog.

6. Agga jummalakartus on suur kasso, kui meie ommaga rahhul olleme.

6. Žinoma, dievotumas yra didelis pasipelnymas, kai jį lydi pasitenkinimas.

6. Es ist aber ein großer Gewinn, wer gottselig ist und lässet sich genügen.

6. Or, c'est un grand gain que la piété avec le contentement d'esprit.

6. Grande grangería empero es la piedad, con el contentamiento de lo que basta.

6 Doch de godzaligheid is een groot gewin met vergenoeging.

6. A jestci wielki zysk pobożność z przestawaniem na swem;

6. De valóban nagy nyereség az Istenfélelem, megelégedéssel;

6 Великое приобретение – быть благочестивым и довольным.

6. Велике ж (таки) надбаннє благочестє з самодовольством.

7 Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä;

7 Sillä emme ole mitään maailmaan tuoneet. On ilmeistä, ettemme voi mitään poiskaan viedä.

7. Sillä emmepä me ole mitään maailmaan tuoneet, on siis tiettävä, ettemme myös mitään täältä taida viedä ulos.

7. Sillä embä me ole mitän mailmaan tuonet on sijs tiettäwä etten me myös mitän tääldä taida uloswiedä.

7. Sille eipe me miteken ole Mailmahan toonehet. Senteden ombi iulki/ ettei me mös miteken taidha teste wloswiedhä. (Sillä eipä me mitäkään ole maailmahan tuonehet. Sentähden ompi julki/ ettei me myös mitäkään taida tästä ulos wiedä.)

7. οὐδὲν γὰρ εἰσηνέγκαμεν εἰς τὸν κόσμον, δῆλον ὅτι οὐδὲ ἐξενεγκεῖν τι δυνάμεθα·

7. ουδεν γαρ εισηνεγκαμεν εις τον κοσμον δηλον οτι ουδε εξενεγκειν τι δυναμεθα 7. oυden gar eisenegkamen eis ton kosmon delon oti oυde eksenegkein ti dυnametha

7 for* we brought nothing into the world, nor (is it) evident that we are able to carry anything out; {Job 1:21}

7. For we brought nothing into this world, and it is certain we can carry nothing out.

7. Thi vi have Intet bragt med til Verden, det er da aabenbart, at vi ei heller kunne bringe Noget ud derfra.

7. Ty vi hafve intet fört in i verldena; derföre är det klart, att vi icke heller kunne något föra härut;

7. Sest meie ep olle ühtegi ilmale tonud, awwalik on, et meie middagi ei woi ma-ilmast ärrawia.

7. Juk nieko neatsinešėme į pasaulį ir, aišku, nieko neišsinešime.

7. Denn wir haben nichts in die Welt gebracht; darum offenbar ist, wir werden auch nichts hinausbringen.

7. Car nous n'avons rien apporté dans ce monde, et il est évident que nous n'en pouvons rien emporter.

7. Porque nada trajimos al mundo, y sin duda nada podremos sacar.

7 Want wij hebben niets in de wereld gebracht, het is openbaar, dat wij ook niet kunnen iets daaruit dragen.

7. Albowiem niceśmy nie przynieśli na ten świat, bez pochyby że też wynieść nic nie możemy;

7. Mert semmit sem hoztunk a világra, világos, hogy ki sem vihetünk semmit; [3†]

7 Ибо мы ничего не принесли в мир; явно, что ничего не можем и вынести из него .

7. Нїчого бо не внесли ми у сьвіт, то й ясно, що нїчого не можемо винести.

8 mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin.

8 Mutta kun meillä on elatus ja vaateet, niin tyytykäämme niihin.

8. Mutta koska meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin.

8. Mutta cosca meillä on elätös ja waattet nijn tytykäm nijhin.

8. Mutta coska meille on Elatos ia waattet nihin me tytykem. (Mutta koska meillä on elatus ja waatteet niihin me tyytykäämme.)

8. ἔχοντες δὲ διατροφὰς καὶ σκεπάσματα, τούτοις ἀρκεσθησόμεθα.

8. εχοντες δε διατροφας και σκεπασματα τουτοις αρκεσθησομεθα 8. echontes de diatrofas kai skepasmata toυtois arkesthesometha

8 but we will be content with these things, having nourishment and clothes.

8. And having food and raiment let us be therewith content.

8. Men naar vi have Føde og Klæder, skulle vi dermed lade os nøie.

8. Utan då vi hafve födo och kläder, så låtom oss dermed nöja.

8. Agga kui meil peatoidust ja ihho kattet on, siis peame sega rahhul ollema.

8. Turėdami maisto ir drabužį, būkime patenkinti.

8. Wenn wir aber Nahrung und Kleider haben, so lasset uns genügen.

8. Ainsi, pourvu que nous ayons la nourriture et le vêtement, cela nous suffira.

8. Así que teniendo sustento, y con que cubrirnos, seamos contentos con esto.

8 Maar als wij voedsel en deksel hebben, wij zullen daarmede vergenoegd zijn.

8. Ale mając żywność i odzienie, na tem przestawać mamy.

8. De ha van élelmünk és ruházatunk, elégedjünk meg vele. [4†]

8 Имея пропитание и одежду, будем довольны тем.

8. Маючи ж їжу й одежу, сим довольні будемо.

9 Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen.

9 Ne taas, jotka tahtovat rikastua, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen.

9. Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeevat kiusaukseen ja paulaan ja moniin tyhmiin ja vahingollisiin himoihin, jotka ihmiset vahinkoon ja kadotukseen upottavat.

9. Mutta ne jotca ricastua tahtowat langewat kiusauxeen ja paulaan ja monihin tyhmijn ja wahingolisijn himoihin jotca ihmiset wahingoon ja cadotuxeen upottawat.

9. Sille iotca Rickaxi tachtouat tulla/ ne langeuat kiusauxeen ia Paulahan/ ia moneen tyhmijn ia wahingolisijn Himohin/ iotca wpottauat Inhimiset huckauxeen ia cadhotuxeen. (Sillä jotka rikkaaksi tahtowat tulla/ ne lankeawat kiusaukseen ja paulahan/ ja moneen tyhmiin ja wahingollisiin himoihin/ jotka upottawat ihmiset hukkaukseen ja kadotukseen.)

9. οἱ δὲ βουλόμενοι πλουτεῖν ἐμπίπτουσιν εἰς πειρασμὸν καὶ παγίδα καὶ ἐπιθυμίας πολλὰς ἀνοήτους καὶ βλαβεράς, αἵτινες βυθίζουσι τοὺς ἀνθρώπους εἰς ὄλεθρον καὶ ἀπώλειαν.

9. οι δε βουλομενοι πλουτειν εμπιπτουσιν εις πειρασμον και παγιδα και επιθυμιας πολλας ανοητους και βλαβερας αιτινες βυθιζουσιν τους ανθρωπους εις ολεθρον και απωλειαν 9. oi de βoυlomenoi ploυtein empiptoυsin eis peirasmon kai pagida kai epithυmias pollas anoetoυs kai βlaβeras aitines βυthizoυsin toυs anthropoυs eis olethron kai apoleian

9 But those who are planning to be rich are falling into a temptation and a snare and many foolish and harmful lusts, which are submerging men into utter-destruction and (everlasting) destruction.

9. But they that will be rich fall into temptation and a snare, and into many foolish and hurtful lusts, which drown men in destruction and perdition.

9. Men de, som ville vorde rige, falde i Fristelse og Snare og mange daarlige og skadelige Begjeringer, som nedsænke Menneskene i Ødelæggelse og Fordærvelse;

9. Men de som vilja rike varda, falla uti frestelse, och i snaro, och i mång dåraktig och skadelig begärelse, de der sänka menniskorna uti förderf och fördömelse.

9. Agga kes tahtwad rikkaks sada, need langewad kiusatuste ja köie sisse, ja mitme rummala ja kahjo teggewa himmo sisse, need wautawad innimessed alla hukkasamisse ja ärrarikmisse sisse.

9. Kas trokšta praturtėti, pakliūva į pagundymą ir į pinkles bei į daugelį kvailų ir kenksmingų geidulių, kurie paskandina žmones sugedime ir pražūtyje.

9. Denn die da reich werden wollen, die fallen in Versuchung und Stricke und viel törichte und schädliche Lüste, welche versenken die Menschen ins Verderben und Verdammnis.

9. Mais ceux qui veulent devenir riches, tombent dans la tentation et le piège, et dans beaucoup de désirs insensés et pernicieux, qui plongent les hommes dans la ruine et la perdition.

9. Porque los que quieren ser ricos, caen en tentación y en lazo, y en muchas codicias insensatas y dañosas, que anegan a los hombres en perdición y muerte.

9 Doch die rijk willen worden, vallen in verzoeking, en in den strik, en in vele dwaze en schadelijke begeerlijkheden, welke de mensen doen verzinken in verderf en ondergang.

9. Bo którzy chcą bogatymi być, wpadają w pokuszenie i w sidło, i w wiele głupich i szkodliwych pożądliwości, które pogrążają ludzi na zatracenie i zginienie.

9. A kik pedig meg akarnak gazdagodni, kísértetbe meg tőrbe és sok esztelen és káros kívánságba esnek, melyek [5†] az embereket veszedelembe és romlásba merítik.

9 А желающие обогащаться впадают в искушение и в сеть и во многие безрассудные и вредные похоти, которые погружают людей в бедствие и пагубу;

9. Котрі ж хочуть забагатїти, впадають у напасть й тенета і в хотїння многі нерозумні і шкодливі, що топлять людей у безодню і погибель.

10 Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.

10 Sillä rakkaus rahaan on kaiken pahan juuri. Sitä havitellessaan eräät ovat eksyneet uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.

10. Sillä ahneus on kaiken pahuuden juuri, jota muutamat ovat himoinneet, ja ovat uskosta eksyneet ja itsellensä paljon murhetta saattaneet.

10. Sillä ahneus on caiken pahuden juuri: jota muutamat owat himoinnet ja owat uscosta exynet ja idzellens paljon murhetta saattanet.

10. Sille ette Ahneus on caikein pahuten iuri. Johonga mutomat ouat himoineet/ ia ouat wskosta poisexyneet/ ia ouat saattanuet itzellens palion Murechta. (Sillä että ahneus on kaikkein pahuuden juuri. Johonka muutamat owat himoinneet/ ja owat uskosta pois eksyneet/ ja owat saattaneet itsellensä paljon murhetta.)

10. ῥίζα γὰρ πάντων τῶν κακῶν ἐστιν ἡ φιλαργυρία, ἧς τινες ὀρεγόμενοι ἀπεπλανήθησαν ἀπὸ τῆς πίστεως καὶ ἑαυτοὺς περιέπειραν ὀδύναις πολλαῖς.

10. ριζα γαρ παντων των κακων εστιν η φιλαργυρια ης τινες ορεγομενοι απεπλανηθησαν απο της πιστεως και εαυτους περιεπειραν οδυναις πολλαις 10. riza gar panton ton kakon estin e filargυria es tines oregomenoi apeplanethesan apo tes pisteos kai eaυtoυs periepeiran odυnais pollais

10 For* the love of money is a root of all (kinds) of evils; of which some aspiring to, were misled from the faith and they themselves are staked-through by many sorrows.

10. For the love of money is the root of all evil: which while some coveted after, they have erred from the faith, and pierced themselves through with many sorrows.

10. thi Pengegjerrighed er en Rod til alt ondt. Da Nogles Lyst stod til denne, fore de vild fra Troen og have gjennemstunget sig selv med mange Smerter.

10. Ty girighet är en rot till allt ondt; till hvilka somlige hafva haft lust, och äro dermed ville farne ifrå trone, och hafva gjort sig sjelfva mycken bedröfvelse.

10. Sest rahha-ahnus on keikide kurja asjade juur, mis monningad on püüdnud, ja ussust ärra eksinud, ja on isseennast paljo walloga läbbipistnud.

10. Visų blogybių šaknis yra meilė pinigams. Kai kurie, jų geisdami, nuklydo nuo tikėjimo ir patys save drasko aibe skausmų.

10. Denn Geiz ist eine Wurzel alles Übels; das hat etliche gelüstet und sind vom Glauben irregegangen und machen sich selbst viel Schmerzen.

10. Car l'amour de l'argent est la racine de tous les maux; et quelques-uns en étant possédés, se sont détournés de la foi, et se sont jetés eux-mêmes dans les plus grandes douleurs.

10. Porque el amor del dinero es raíz de todos los males; el cual codiciando algunos erraron de la fé, y a sí mismos se traspasaron de muchos dolores.

10 Want de geldgierigheid is een wortel van alle kwaad, tot welke sommigen lust hebbende zijn afgedwaald van het geloof, en hebben zichzelven met vele smarten doorstoken.

10. Albowiem korzeó wszystkiego złego jest miłość pieniędzy, których niektórzy pragnąc, pobłądzili od wiary i poprzebijali się wieloma boleściami.

10. Mert minden rossznak gyökere a pénz szerelme: mely [6†] után sóvárogván némelyek eltévelyedtek a hittől, és magokat általszegezték sok fájdalommal.

10 ибо корень всех зол есть сребролюбие, которому предавшись, некоторые уклонились от веры и сами себяподвергли многим скорбям.

10. Корень бо всього лихого сріблолюбство; котрого инші бажаючи, заблудили од віри, і себе прибили многими муками.

11 Mutta sinä, Jumalan ihminen, pakene semmoista, ja tavoita vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä, hiljaisuutta.

11 Mutta sinä Jumalan ihminen, pakene tätä ja tavoittele vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä, sävyisyyttä.

11. Mutta sinä, Jumalan ihminen, karta niitä ja noudata vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä ja hiljaisuutta.

11. Mutta sinä Jumalan ihminen carta sitä ja noudata wanhurscautta jumalisutta uscoa rackautta kärsiwälisyttä ja hiljaisutta.

11. Mutta sine Jumalan Inhiminen carta sencaltaista/ ia noudhata wanhurskautta/ Jumalisutta/ Uskoa/ rackautta/ Kersimiste/ Lakiutta. (Mutta sinä Jumalan ihminen karta senkaltaista/ ja noudata wanhurskautta/ jumalisuutta/ uskoa/ rakkautta/ kärsimistä/ lakiutta.)

11. Σὺ δέ, ὦ ἄνθρωπε τοῦ Θεοῦ, ταῦτα φεῦγε· δίωκε δὲ δικαιοσύνην, εὐσέβειαν, πίστιν, ἀγάπην, ὑπομονήν, πρᾳότητα.

11. συ δε ω ανθρωπε του θεου ταυτα φευγε διωκε δε δικαιοσυνην ευσεβειαν πιστιν αγαπην υπομονην πραοτητα 11. sυ de o anthrope toυ theoυ taυta feυge dioke de dikaiosυnen eυseβeian pistin agapen υpomonen praoteta

11 But you, O man of God, flee these things and pursue: righteousness, godliness*, faith, love*, endurance, meekness.

11. But thou, O man of God, flee these things; and follow after righteousness, godliness, faith, love, patience, meekness.

11. Men du, og Guds Menneske! fly disse Ting; jag derimod efter Retfærdighed, Gudsfrygt, Tro, Kjærlighed, Taalmodighed, Sagtmodighed;

11. Men du, Guds menniska, fly sådant; far efter rättfärdigheten, Gudaktigheten, tron, kärleken, tålamod, saktmod.

11. Agga sinna, oh Jum̃ala innimenne! pöggene se eest ärra: agga noua takka öigust, jum̃alakartust, usko, armastust, kañatust, tassandust;

11. Bet tu, Dievo žmogau, bėk nuo tų dalykų ir vykis teisumą, maldingumą, tikėjimą, meilę, kantrumą, romumą.

11. Aber du, Gottesmensch, fliehe solches! Jage aber nach der Gerechtigkeit, der Gottseligkeit, dem Glauben, der Liebe, der Geduld, der Sanftmut;

11. Mais toi, ô homme de Dieu! fuis ces choses, et recherche la justice, la piété, la foi, la charité, la patience, la douceur.

11. Mas tú, oh hombre de Dios, huye de estas cosas; y sigue la justicia, la piedad, la fé, el amor, la paciencia, la mansedumbre.

11 Maar gij, o mens Gods, vlied deze dingen; en jaag naar gerechtigheid, godzaligheid, geloof, liefde, lijdzaamheid, zachtmoedigheid.

11. Ale ty, człowiecze Boży! chroó się takich rzeczy, a naśladuj sprawiedliwości, pobożności, wiary, miłości, cierpliwości, cichości.

11. De te, óh Istennek embere, ezeket kerüld; hanem kövessed az igazságot, az istenfélelmet, a hitet, a szeretetet, a békességes tűrést, a szelídséget.

11 Ты же, человек Божий, убегай сего, а преуспевай в правде, благочестии, вере, любви, терпении, кротости.

11. Ти ж, чоловіче Божий, від сього втїкай; побивай ся за правдою, благочестєм, вірою, любовю, терпіннєм, тихостю.

12 Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu ja johon hyvällä tunnustuksella olet tunnustautunut monen todistajan edessä.

12 Kilvoittele uskon hyvä kilvoitus, tartu kiinni iäiseen elämään, johon olet (myös) kutsuttu. Oletkin tunnustanut hyvän tunnustuksen monien todistajain edessä.

12. Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, käsitä ijankaikkinen elämä, johonka sinä kutsuttu olet, ja olet tunnustanut hyvän tunnustuksen monen todistajan edessä.

12. Kilwoittele hywä kilwoitus uscosa käsitä ijancaickinen elämä johonga sinä cudzuttu olet: ja sinä olet tunnustanut hywän tunnustuxen monen todistajan edes.

12. Campa yxi hyue Campaus Uskossa/ käsite site ija'caikista Elemete/ Johonga sine mös cutzuttu olet/ ia tu'nustanut olet yden hyuen tu'nustoxe' monein Todistain edes. (Kamppaa yksi hywä kamppaus uskossa/ käsitä sitä iankaikkista elämätä/ Johonka sinä myös kutsuttu olet/ ja tunnustanut olet yhden hywän tunnustuksen monein todistajain edessä.)

12. ἀγωνίζου τὸν καλὸν ἀγῶνα τῆς πίστεως· ἐπιλαβοῦ τῆς αἰωνίου ζωῆς, εἰς ἣν ἐκλήθης καὶ ὡμολόγησας τὴν καλὴν ὁμολογίαν ἐνώπιον πολλῶν μαρτύρων.

12. αγωνιζου τον καλον αγωνα της πιστεως επιλαβου της αιωνιου ζωης εις ην και εκληθης και ωμολογησας την καλην ομολογιαν ενωπιον πολλων μαρτυρων 12. agonizoυ ton kalon agona tes pisteos epilaβoυ tes aionioυ zoes eis en kai eklethes kai omologesas ten kalen omologian enopion pollon martυron

12 Fight the good fight of the faith, grab the everlasting life, to which you were called and professed the good confession in the sight of many witnesses.

12. Fight the good fight of faith, lay hold on eternal life, whereunto thou art also called, and hast professed a good profession before many witnesses.

12. strid Troens gode Strid, grib det evige Liv, til hvilket du og er kaldet og har aflagt den gode Bekjendelse for mange Vidner.

12. Kämpa en god trones kamp; fatta evinnerligit lif, till hvilket du ock kallad äst, och bekänt hafver en god bekännelse för mång vittne.

12. Woitle head usso woitlemist, hakka iggawessest ellust kinni, seks olled sinna ka kutsutud, ja olled üllestunnistanud head tunnistust mitme tunnistaja ees.

12. Kovok gerą tikėjimo kovą, laikykis amžinojo gyvenimo, kuriam esi pašauktas ir išpažinai gerą išpažinimą daugelio liudytojų akyse.

12. kämpfe den guten Kampf des Glaubens; ergreife das ewige Leben, dazu du auch berufen bist und bekannt hast ein gutes Bekenntnis vor vielen Zeugen.

12. Combats le bon combat de la foi, saisis la vie éternelle, à laquelle tu as été appelé, et pour laquelle tu as fait une belle confession en présence de plusieurs témoins.

12. Pelea la buena pelea de fé: echa mano de la vida eterna, a la cual asimismo eres llamado, habiendo hecho buena profesión delante de muchos testigos.

12 Strijd den goeden strijd des geloofs, grijp naar het eeuwige leven, tot hetwelk gij ook geroepen zijt, en de goede belijdenis beleden hebt voor vele getuigen.

12. Bojuj on dobry bój wiary, chwyć się żywota wiecznego, do któregoś też powołany, i wyznałeś dobre wyznanie przed wieloma świadkami.

12. Harczold meg a hitnek szép harczát, [7†] nyerd el az örök életet, a melyre hívattattál, és szép vallástétellel vallást tettél sok bizonyság előtt.

12 Подвизайся добрым подвигом веры, держись вечной жизни, к которой ты и призван, и исповедал доброе исповедание перед многими свидетелями.

12. Борись доброю боротьбою віри, держись вічнього життя, до котрого й покликано тебе, й визнав єси добре визнаннє перед многими сьвідками.

13 Jumalan edessä, joka kaikki eläväksi tekee, ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka Pontius Pilatuksen edessä todisti, tunnustaen hyvän tunnustuksen, minä kehoitan sinua,

13 Jumalan edessä, joka kaikki eläväksi tekee, ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka Pontius Pilatuksen edessä lausui* hyvän tunnustuksen, käsken sinua

13. Minä käsken sinua Jumalan edessä, joka kaikki eläväksi tekee, ja Jesuksen Kristuksen edessä, joka Pontius Pilatuksen alla hyvän todistuksen tunnusti,

13. Minä käsken sinua Jumalan edes joca caicki eläwäxi teke ja Jesuxen Christuxen edes joca Pontius Pilatuxen alla hywän todistuxen tunnusti.

13. Mine kesken sinua Jumalan casuon edes/ ioca caiki cappalet eleuexi tekepi/ ia Christusen Iesusen edes/ ioca Pontiusen Pilatusen alla tunnusti hyuen Todhistoxen/ (Minä käsken sinua Jumalan kaswon edessä/ joka kaikki kappaleet eläwäksi tekeepi/ ja Kristuksen Jesuksen edessä/ joka Pontiusen Pilatuksen alla tunnusti hywän todistuksen/)

13. Παραγγέλλω σοι ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ τοῦ ζωοποιοῦντος τὰ πάντα καὶ Χριστοῦ Ἰησοῦ τοῦ μαρτυρήσαντος ἐπὶ Ποντίου Πιλάτου τὴν καλὴν ὁμολογίαν,

13. παραγγελλω σοι ενωπιον του θεου του ζωοποιουντος τα παντα και χριστου ιησου του μαρτυρησαντος επι ποντιου πιλατου την καλην ομολογιαν 13. paraggello soi enopion toυ theoυ toυ zoopoioυntos ta panta kai christoυ iesoυ toυ martυresantos epi pontioυ pilatoυ ten kalen omologian

13 I am commanding you in God’s sight, who gives-life to all things and of Christ Jesus, who in front of Pontius Pilate testified the good confession;

13. I give thee charge in the sight of God, who quickeneth all things, and before Christ Jesus, who before Pontius Pilate witnessed a good confession;

13. Jeg byder dig for Gud, som gjør alle Ting levende, og for Christus Jesus, som vidnede den gode Bekjendelse for Pontius Pilatus,

13. Jag bjuder dig för Gudi, som all ting gör lefvande; och för Christo Jesu, som under Pontio Pilato betygat hafver en god bekännelse;

13. Minna kässin sind Jummala ees, kes keik ellawaks teeb, ja Kristusse Jesusse ees, kes Pontiusse Pilatusse ees head tunnistust on tunnistanud,

13. Aš prašau tavęs prieš Dievą, kuris viskam teikia gyvybę, ir prieš Kristų Jėzų, kuris prie Poncijaus Piloto pateikė gerą išpažinimą,

13. Ich gebiete dir vor Gott, der alle Dinge lebendig macht, und vor Christo Jesu, der unter Pontius Pilatus bezeugt hat ein gutes Bekenntnis,

13. Je te recommande devant Dieu, qui donne la vie à toutes choses, et devant Jésus-Christ, qui fit une belle confession devant Ponce-Pilate,

13. Te mando delante de Dios, que da vida a todas las cosas, y de Jesu Cristo, que testificó una buena profesión delante de Poncio Pilato,

13 Ik beveel u voor God, Die alle ding levend maakt, en voor Christus Jezus, Die onder Pontius Pilatus de goede belijdenis betuigd heeft,

13. Rozkazuję ci przed Bogiem, który wszystko ożywia i przed Chrystusem Jezusem, który oświadczył przed Ponckim Piłatem dobre wyznanie,

13. Meghagyom néked Isten előtt, a ki megelevenít mindeneket, és Krisztus Jézus előtt, a ki bizonyságot tett Ponczius Pilátus alatt ama szép vallástétellel, [8†]

13 Пред Богом, все животворящим, и пред Христом Иисусом, Который засвидетельствовал пред Понтием Пилатом доброе исповедание, завещеваю тебе

13. Заповідаю тобі перед Богом, що оживлює все, і Христом Ісусом, що сьвідкував при Понтийському Пилатї добре визнаннє:

14 että tahrattomasti ja moitteettomasti pidät käskyn meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymiseen saakka,

14 pitämään käskyn tahratonna ja moitteetonna Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymiseen saakka.

14. Ettäs käskyn saastatoinna ja nuhteetoinna pidät, hamaan meidän Herran Jesuksen Kristuksen ilmoitukseen asti,

14. Ettäs käskyn saastatoinna ja nuhtetoinna pidät haman meidän Herran Jesuxen Christuxen ilmoituxen asti:

14. ette sine pidhet Keskyn saastatoina/ nuchtetoina/ hama' meiden Herran Iesusen Christusen Ilmoituxen asti/ (että sinä pidät käskyn saastatoinna/ nuhteetoinna/ hamaan meidän Herran Jesuksen Kristuksen ilmoitukseen asti/)

14. τηρῆσαί σε τὴν ἐντολὴν ἄσπιλον, ἀνεπίληπτον μέχρι τῆς ἐπιφανείας τοῦ Κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ,

14. τηρησαι σε την εντολην ασπιλον ανεπιληπτον μεχρι της επιφανειας του κυριου ημων ιησου χριστου 14. teresai se ten entolen aspilon anepilepton mechri tes epifaneias toυ kυrioυ emon iesoυ christoυ

14 that you keep the commandment, unstained, unimpeachable, till the appearing of our Lord Jesus Christ.

14. That thou keep this commandment without spot, unrebukeable, until the appearing of our Lord Jesus Christ:

14. at du holder Budet ubesmittet, ustraffeligt, indtil vor Herres Jesu Christi Aabenbarelse,

14. Att du håller budet obesmittadt, ostraffelig, intill vårs Herras Jesu Christi uppenbarelse;

14. Et sa sedda kässosanna pead piddama ilma wiggata ja laitmatta sest sadik, kui meie Issand Jesus Kristus awwalikkuks saab,

14. kad išlaikytum šį įsakymą be dėmės ir be priekaišto iki mūsų Viešpaties Jėzaus Kristaus pasirodymo.

14. daß du haltest das Gebot ohne Flecken, untadelig, bis auf die Erscheinung unsers HERRN Jesu Christi,

14. De garder le commandement, sans tache et sans reproche, jusqu'à l'avènement de notre Seigneur Jésus-Christ;

14. Que guardes este mandamiento sin mácula, ni reprensión, hasta que aparezca el Señor nuestro Jesu Cristo:

14 Dat gij dit gebod houdt, onbevlekt en onberispelijk, tot op de verschijning van onzen Heere Jezus Christus;

14. Abyś zachował to przykazanie, będąc bez zmazy, bez nagany, aż do objawienia Pana naszego, Jezusa Chrystusa,

14. Hogy tartsd meg a parancsolatot mocsoktalanul, feddhetetlenül a mi Urunk Jézus Krisztus megjelenéséig,

14 соблюсти заповедь чисто и неукоризненно, даже до явления Господа нашего Иисуса Христа,

14. додержати сю заповідь чистою, без докору, до явлення Господа нашого Ісуса Христа,

15 jonka aikanansa on antava meidän nähdä se autuas ja ainoa valtias, kuningasten Kuningas ja herrain Herra,

15 Sen antaa aikanaan nähdä se autuas ja ainoa valtias, kuninkaitten Kuningas ja herrain Herra,

15. Jonka meille aikanansa osoittaa se autuas ja ainoa valtias, kuningasten Kuningas ja kaikkein herrain Herra,

15. Jonga meille aicanans osotta se autuas ja ainoa waldias Cuningasten Cuningas ja caickein Herrain Herra.

15. Jonga aijalansa meille osottapi se autuas/ ia se ainoa waldias/ se Kuningaidhen Kuningas/ ia se caikein Herrain HERRA/ (Jonka ajallansa meille osottaapi se autuas/ ja se ainoa waltias/ se Kuninkaiden Kuningas/ ja se kaikkein Herrain HERRA/)

15. ἣν καιροῖς ἰδίοις δείξει ὁ μακάριος καὶ μόνος δυνάστης, ὁ βασιλεὺς τῶν βασιλευόντων καὶ κύριος τῶν κυριευόντων,

15. ην καιροις ιδιοις δειξει ο μακαριος και μονος δυναστης ο βασιλευς των βασιλευοντων και κυριος των κυριευοντων 15. en kairois idiois deiksei o makarios kai monos dυnastes o βasileυs ton βasileυonton kai kυrios ton kυrieυonton

15 Which in its own times, he will show, the Blessed* and only Sovereign, the King of those who are reigning, and a Lord of those who have lordship over (others);

15. Which in his times he shall shew, who is the blessed and only Potentate, the King of kings, and Lord of lords;

15. hvilken den Salige og alene Mængtige, den Kongers Konge og Herrers Herre skal vise i sin Tid;

15. Hvilka oss bete skall i sin tid den salige och allena väldige Konungen öfver alla Konungar, och Herren öfver alla herrar.

15. Mis se önnis ja ainus wäggew Issand, se kunningatte kunningas, ja keige issandatte Issand ommal aial tahhab üllesnäidata,

15. Jį savo laiku apreikš palaimintasis vienintelis Valdovas, karalių Karalius ir viešpačių Viešpats,

15. welche wird zeigen zu seiner Zeit der Selige und allein Gewaltige, der König aller Könige und HERR aller Herren.

15. Que doit manifester en son temps le bienheureux et seul Souverain, le Roi des rois, et le Seigneur des seigneurs,

15. Al cual a su tiempo mostrará el bienaventurado y solo poderoso, Rey de reyes, y Señor de señores:

15 Welke te Zijner tijd vertonen zal de zalige en alleen machtige Heere, de Koning der koningen, en Heere der heren;

15. Które czasów swoich okaże on błogosławiony i sam możny król królujących i Pan panujących;

15. A mit a maga idejében megmutat ama boldog és egyedül hatalmas, a királyoknak Királya és az uraknak Ura, [9†]

15 которое в свое время откроет блаженный и единый сильный Царь царствующих и Господь господствующих,

15. котре свого часу явить блаженний і єдиний сильний Цар над царями і Пан над панами;

16 jolla ainoalla on kuolemattomuus; joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä — hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta. Amen.

16 jolla ainoalla on kuolemattomuus. Hän asuu valossa, jota ei voi lähestyä. Häntä ei yksikään ihminen ole nähnyt eikä voi nähdä. Hänelle kunnia ja iäinen valta. Aamen.

16. Jolla ainoalla on kuolemattomuus, joka asuu kirkkaudessa, johon ei yksikään tulla taida, jota ei yksikään ihminen nähnyt ole eikä taida nähdä: jolle olkoon kunnia ja ijankaikkinen voima, amen!

16. Jolla ainoalla on cuolemattomus joca asu kirckaudes johon ei yxikän tulla taida jota ei yxikän ihminen nähnyt ole eikä taida nähdä jolle olcon cunnia ja ijancaickinen waldacunda Amen.

16. iolla ainoalla ombi coolemattous/ Joca asupi ydhes Kircaudhesa/ iohonga eikengen tulla taidha/ Jota ei yxiken Inhimisiste ole nähnyt/ eike taida nähdä/ Jolle olcohon Cunnia ia ija'caikinen waldaku'da/ Am'. (jolla ainoalla ompi kuolemattomuus/ Joka asuupi yhdessä kirkkaudessa/ johonka ei kenkään tulla taida/ Jota ei yksikään ihmisistä ole nähnyt/ eikä taida nähdä/ Jolle olkohon kunnia ja iankaikkinen waltakunta/ Amen.)

16. ὁ μόνος ἔχων ἀθανασίαν, φῶς οἰκῶν ἀπρόσιτον, ὃν εἶδεν οὐδεὶς ἀνθρώπων οὐδὲ ἰδεῖν δύναται· ᾧ τιμὴ καὶ κράτος αἰώνιον· ἀμήν.

16. ο μονος εχων αθανασιαν φως οικων απροσιτον ον ειδεν ουδεις ανθρωπων ουδε ιδειν δυναται ω τιμη και κρατος αιωνιον αμην 16. o monos echon athanasian fos oikon aprositon on eiden oυdeis anthropon oυde idein dυnatai o time kai kratos aionion amen

16 he who alone has immortality, dwelling in unapproachable light; whom no one from mankind has seen, nor is able to see: to whom (is) honor and everlasting dominion. Amen.

16. Who only hath immortality, dwelling in the light which no man can approach unto; whom no man hath seen, nor can see: to whom be honour and power everlasting. Amen.

16. han, alene har Udødelighed, som boer i et Lys, der Ingen kan komme til; hvem intetMenneske har seet, ikke heller kan see, han være Ære og evig magt! Amen.

16. Den der allena hafver odödelighet; den der bor uti ett ljus der ingen tillkomma kan; den ingen menniska sett hafver, icke heller se kan; honom vare ära och evigt rike. Amen.

16. Kes üksi on se, kes ei woi surra, kes ellab ühhes walgusses, kuhho ükski ei sa, kedda ükski innimenne ep olle näinud , egga woi nähha; sellele olgo auustus ja iggawenne wäggi. Amen.

16. vienintelis Nemirtingasis, gyvenantis neprieinamoje šviesoje, kurio joks žmogus neregėjo ir negali regėti. Jam šlovė ir amžinoji valdžia! Amen.

16. der allein Unsterblichkeit hat, der da wohnt in einem Licht, da niemand zukommen kann, welchen kein Mensch gesehen hat noch sehen kann; dem sei Ehre und ewiges Reich! Amen.

16. Qui seul possède l'immortalité, qui habite une lumière inaccessible, et que nul homme n'a vu, ni ne peut voir; à qui soient l'honneur et la puissance éternelle! Amen.

16. Que solo tiene inmortalidad, que habita en luz a donde no se puede llegar: a quien ninguno de los hombres vió jamás, ni puede ver: al cual sea la honra, y el imperio sempiterno. Amén.

16 Die alleen onsterfelijkheid heeft, en een ontoegankelijk licht bewoont; Denwelken geen mens gezien heeft, noch zien kan; Welken zij eer en eeuwige kracht. Amen.

16. Który sam ma nieśmiertelność i mieszka w światłości nieprzystępnej, którego nie widział żaden z ludzi, ani widzieć może; któremu niech będzie cześć i moc wieczna. Amen.

16. Kié egyedül a halhatatlanság, a ki hozzáférhetetlen világosságban lakozik; a kit az emberek közül senki nem látott, [10†] sem nem láthat: a kinek tisztesség és örökké való hatalom. Ámen.

16 единый имеющий бессмертие, Который обитает в неприступном свете, Которого никто из человеков не видел и видеть не может. Ему честь и держава вечная! Аминь.

16. один, що має безсмертє, і живе в сьвітлї неприступному, котрого не бачив нїхто з людей, анї бачити не може; Йому ж честь і держава вічна. Амінь.

17 Kehoita niitä, jotka nykyisessä maailmanajassa ovat rikkaita, etteivät ylpeilisi eivätkä panisi toivoansa epävarmaan rikkauteen, vaan (elävään) Jumalaan, joka runsaasti antaa meille kaikkea nautittavaksemme,

17 Käske tämän maailmanajan rikkaita olemaan ylpeilemättä ja panematta toivoaan epävarmaan rikkauteen, vaan (elävään) Jumalaan, joka runsaasti antaa meille kaikkea nautittavaksi.

17. Käske niitä, jotka rikkaat tässä maailmassa ovat, ettei he ylpeilisi eikä panisi toivoansa katoovaisen rikkauden, vaan elävän Jumalan päälle, joka meille antaa nautitaksemme runsaasti kaikkinaista:

17. Käske nijtä cuin rickat täsä mailmas owat ettei he ylpeilis eikä panis toiwoans catowaisen rickauden mutta eläwän Jumalan päälle/

17. Keske nijte quin Rickat ouat tesse Mailmas/ Ettei he olisi coriasmieles/ eike mös panisi Toiuonsa sen wissittöme' Rickaudhen päle/ Mutta sen Eleuen Jumalan päle/ (Käske niitä kuin rikkaat owat tässä maailmassa/ Ettei he olisi koriassa mielessä/ eikä myös panisi toiwonsa sen wissittömän rikkauden päälle/ Mutta sen Eläwän Jumalan päälle/)

17. Τοῖς πλουσίοις ἐν τῷ νῦν αἰῶνι παράγγελλε μὴ ὑψηλοφρονεῖν, μηδὲ ἠλπικέναι ἐπὶ πλούτου ἀδηλότητι, ἀλλ’ ἐν τῷ Θεῷ τῷ ζῶντι, τῷ παρέχοντι ἡμῖν πάντα πλουσίως εἰς ἀπόλαυσιν,

17. τοις πλουσιοις εν τω νυν αιωνι παραγγελλε μη υψηλοφρονειν μηδε ηλπικεναι επι πλουτου αδηλοτητι αλλ εν τω θεω τω ζωντι τω παρεχοντι ημιν πλουσιως παντα εις απολαυσιν 17. tois ploυsiois en to nυn aioni paraggelle me υpselofronein mede elpikenai epi ploυtoυ adeloteti all en to theo to zonti to parechonti emin ploυsios panta eis apolaυsin

17 Command the rich in this current age, not to be cavalier, nor to have hope on (the) uncertainty of riches, but (have hope) in the living God, who is richly providing to us all things toward enjoyment;

17. Charge them that are rich in this world, that they be not highminded, nor trust in uncertain riches, but in the living God, who giveth us richly all things to enjoy;

17. Forkynd dem, som ere rige i den nævværende Verden, at de ikke hovmode sig, ei heller sætte Haab til den uvisse Rigdom, men til den levende Gud, som giver os rigeligen alle Ting at nyde;

17. Bjud dem som rike äro i denna verld, att de icke äro storsinte, icke heller sätta sitt hopp på de ovissa rikedomar; utan på lefvande Gud, hvilken oss all ting rikeliga gifver till att nyttja;

17. Kässi neid, kes rikkad sesinnatses ma-ilmas, et nemmad ei pea surelissed ollema, egga kadduwa rikkusse peäle lootma, waid ellawa Jummala peäle, kes meile keik rohkeste annab tarwidusseks;

17. Šio amžiaus turtuoliams įsakyk, kad nesididžiuotų ir nesudėtų vilčių į netikrus turtus, bet į gyvąjį Dievą, kuris apsčiai visko mums teikia mūsų džiaugsmui.

17. Den Reichen von dieser Welt gebiete, daß sie nicht stolz seien, auch nicht hoffen auf den ungewissen Reichtum, sondern auf den lebendigen Gott, der uns dargibt reichlich, allerlei zu genießen;

17. Recommande aux riches du présent siècle de n'être point orgueilleux; de ne point mettre leur confiance dans l'incertitude des richesses, mais dans le Dieu vivant, qui nous donne toutes choses abondamment pour en jouir;

17. A los ricos en este siglo manda que no sean altivos, ni pongan la esperanza en la incertidumbre de las riquezas; sino en el Dios vivo, que nos da todas las cosas en abundancia para que las gocemos.

17 Beveel den rijken in deze tegenwoordige wereld, dat zij niet hoogmoedig zijn, noch hun hoop stellen op de ongestadigheid des rijkdoms, maar op den levenden God, Die ons alle dingen rijkelijk verleent, om te genieten;

17. Bogaczom w tym teraźniejszym wieku rozkaż, aby nie byli wysokomyślnymi, ani nadziei pokładali w bogactwie niepewnem, ale w Bogu żywym, który nam wszystkiego obficie ku używaniu dodaje:

17. Azoknak, a kik gazdagok e világon, mondd meg, hogy ne fuvalkodjanak fel, se ne reménykedjenek a bizonytalan gazdagságban, [11†] hanem az élő Istenben, a ki bőségesen megad nékünk mindent a mi tápláltatásunkra;

17 Богатых в настоящем веке увещевай, чтобы они не высоко думали о себе и уповали не набогатство неверное, но на Бога живаго, дающего нам все обильно для наслаждения;

17. Багатим у нинїшнім віцї заказуй не високомудровати, анї вповати на богацтво непевне, а на Бога живого, що дає нам усе щедро на втїху;

18 kehoita heitä, että tekevät hyvää, hyvissä töissä rikastuvat, ovat anteliaita ja omastansa jakelevat,

18 Käske tekemään hyvää, olemaan rikkaita hyvissä töissä, olemaan anteliaita, omastaan jakelevia.

18. Että he tekisivät hyvää ja hyvissä töissä rikastuisivat, antaisivat hyvällä mielellä, olisivat avulliset,

18. Joca meille anda nautitaxem runsast caickinaist. Että he tekisit hywä ja hywisä töisä ricastuisit andaisit hywällä mielellä olisit awulliset.

18. Joca meille caikinaist ru'sasti andapi nauttiaxe'me/ Ette he hyue tekisit/ ia Rickaxi tulisit hyuiste töiste/ olisit kerckeet andamahan/ kernasti auulliset olisit/ (Joka meille kaikkinaista runsaasti antaapi nauttiaksemme/ Että he hywää tekisit/ ja rikkaaksi tulisit hywistä töistä/ olisit kärkkäät antamahan/ kernaasti awulliset olisit/)

18. ἀγαθοεργεῖν, πλουτεῖν ἐν ἔργοις καλοῖς, εὐμεταδότους εἶναι, κοινωνικούς,

18. αγαθοεργειν πλουτειν εν εργοις καλοις ευμεταδοτους ειναι κοινωνικους 18. agathoergein ploυtein en ergois kalois eυmetadotoυs einai koinonikoυs

18 (also command them) to work (what is) good, to be rich in good works, to be liberal in giving, generous,

18. That they do good, that they be rich in good works, ready to distribute, willing to communicate;

18. at de gjøre Godt, blive rige i gode Gjerninger, gjerne give, meddele,

18. Att de göra väl, och rike varda på goda gerningar, gerna gifva, äro oförtrutne;

18. Et nemmad peawad head teggema, ja hea teggude sees rikkaks sama, heal melel andma, ja teistele jaggama,

18. Tegul jie daro gera, turtėja gerais darbais, būna dosnūs, dalijasi su kitais.

18. daß sie Gutes tun, reich werden an guten Werken, gern geben, behilflich seien,

18. De faire le bien, d'être riches en bonnes œuvres, prompts à donner, faisant part de leurs biens;

18. Que hagan bien, que sean ricos en buenas obras, prontos para repartir, comunicativos.

18 Dat zij weldadig zijn, rijk worden in goede werken, gaarne mededelende zijn, en gemeenzaam;

18. Aby innym dobrze czynili, w uczynki dobre bogatymi byli, radzi dawali, a radzi udzielali,

18. Hogy jót tegyenek, legyenek gazdagok a jó cselekedetekben, legyenek szíves adakozók, közlők,

18 чтобы они благодетельствовали, богатели добрыми делами, были щедры и общительны,

18. добре робити, багатитись дїлами добрими, охочими на подаваннє бути і подїльчивими,

19 kooten itsellensä aarteen, hyvän perustuksen tulevaisuuden varalle, että saisivat todellisen elämän.

19 Kootkoot näin itselleen hyvän perustuksen tulevaisuutta varten, jotta saavuttaisivat iäisen elämän.

19. Ja tallelle panisivat itsellensä hyvän perustuksen edespäin, käsittääksensä ijankaikkista elämää.

19. Ja tawaroidzisit idzellens hywän perustuxen hätäwaraxi käsittäxens ijancaickista elämätä.

19. tauaroitzisit itzellens hyue' Perustoxen edespein/ ette he käsitteisit ijancaikisen Elemen. (tawaroitsisit itsellens hywän perustuksen edespäin/ että he käsittäisit iankaikkisen elämän.)

19. ἀποθησαυρίζοντας ἑαυτοῖς θεμέλιον καλὸν εἰς τὸ μέλλον, ἵνα ἐπιλάβωνται τῆς αἰωνίου ζωῆς.

19. αποθησαυριζοντας εαυτοις θεμελιον καλον εις το μελλον ινα επιλαβωνται της αιωνιου ζωης 19. apothesaυrizontas eaυtois themelion kalon eis to mellon ina epilaβontai tes aionioυ zoes

19 storing up for themselves a good foundation toward the future, in order that they may grab the everlasting life.

19. Laying up in store for themselves a good foundation against the time to come, that they may lay hold on eternal life.

19. samle sig selv et Liggendefæ, en god Grundvold for det Tilkommende, at de kunne gribe det evige Liv.

19. Sammansamka sig sjelfvom en god grund framdeles, att de måga fatta evinnerligit lif.

19. Ja ennastele warrandust kogguma heaks alluseks tullewa peäle, et nemmad iggawest ello woiksid kätte sada.

19. Taip jie pasidės gerus pamatus ateičiai, kad pasiektų tikrąjį gyvenimą.

19. Schätze sammeln, sich selbst einen guten Grund aufs Zukünftige, daß sie ergreifen das wahre Leben.

19. S'amassant ainsi pour l'avenir un trésor placé sur un bon fonds, afin d'obtenir la vie éternelle.

19. Atesorando para sí buen fundamento para en lo porvenir, para que echen mano a la vida eterna.

19 Leggende zichzelven weg tot een schat een goed fondament tegen het toekomende, opdat zij het eeuwige leven verkrijgen mogen.

19. Skarbiąc sami sobie grunt dobry na przyszły czas, aby otrzymali żywot wieczny.

19. Kincset gyűjtvén magoknak jó alapul a jövőre, hogy [12†] elnyerjék az örök [13†] életet.

19 собирая себе сокровище, доброе основание для будущего, чтобы достигнуть вечной жизни.

19. скарбуючи собі добру основину в будущинї, щоб прийняти життє вічне.

20 Oi Timoteus, talleta se, mikä sinulle on uskottu, ja vältä tiedon nimellä kulkevan valhetiedon epäpyhiä ja tyhjiä puheita ja vastaväitteitä,

20 Oi Timoteus, säilytä se, mikä on haltuusi uskottu ja vältä valhenimisen tiedon epäpyhiä lörpöttelyjä ja vastaväitteitä,

20. Oi Timoteus! kätke se, mikä sinulle uskottu on, ja vältä turhia ja kelvottomia juttuja ja niitä riitoja, jotka väärin kerskatusta taidosta tulevat,

20. O Timothee kätke se cuin sinulle uscottu on: ja wäldä turhia ja kelwottomia juttuja ja nijtä rijtoja cuin wäärin kerscatust taidost tulewat joista muutamat paljo pitäwät ja uscosta exywät.

20. O Timothee/ ketke se quin sinun taghas pandu on. Ja welte hengettömet ia keluottomat Jutudh/ ia Rijdhat iotca wärin kerskatust Constista tuleuat/ ionga mutomat edestoouat/ ia exyuet Uskosta. (Oi Timothee/ kätke se kuin sinun takas pantu on. Ja wältä hengettömät ja kelwottomat jutut/ ja riidat jotka wäärin kerskatusta konstista tulewat/ jonka muutamat edestuowat/ ja eksywät uskosta.)

20. Ὦ Τιμόθεε, τὴν παραθήκην φύλαξον, ἐκτρεπόμενος τὰς βεβήλους κενοφωνίας καὶ ἀντιθέσεις τῆς ψευδωνύμου γνώσεως,

20. ω τιμοθεε την παρακαταθηκην φυλαξον εκτρεπομενος τας βεβηλους κενοφωνιας και αντιθεσεις της ψευδωνυμου γνωσεως 20. o timothee ten parakatatheken fυlakson ektrepomenos tas βeβeloυs kenofonias kai antitheseis tes pseυdonυmoυ gnoseos

20 O Timothy, guard the deposit consigned (to you), turning away from the profane empty-talks and oppositions of the falsely named knowledge;

20. O Timothy, keep that which is committed to thy trust, avoiding profane and vain babblings, and oppositions of science falsely so called:

20. O Timotheus! bevar det, som er dig betroet, og fly den vanhellige løse Snak, og Tvistagtighederne af den falskeligen saakaldte Kundskab,

20. O Timothee, förvara det dig betrodt är; och fly oandelig och onyttig ord och trätor, som gå af falskeliga berömd konst;

20. Oh Timoteus! hoia se sinno holeks antud warra, ja pöra eñast ärra neist üllemeeltsist tühjest juttudest, ja neist wasto oksa öppetussist, mis pahhaste tarkusseks nimmetakse,

20. O Timotiejau, saugok tai, kas tau patikėta, vengdamas netinkamo tuščiažodžiavimo ir tariamojo pažinimo prieštaravimų,

20. O Timotheus! bewahre, was dir vertraut ist, und meide die ungeistlichen, losen Geschwätze und das Gezänke der falsch berühmten Kunst,

20. O Timothée! garde le dépôt, fuyant les discours vains et profanes, et les disputes d'une science faussement ainsi nommée;

20. Oh Timoteo, guarda lo que se te ha encomendado, apartándote de las disputas profanas y vacías, y de las objeciones de la ciencia falsamente llamada así:

20 O Timotheus, bewaar het pand u toebetrouwd, een afkeer hebbende van het ongoddelijk ijdel-roepen, en van de tegenstellingen der valselijk genaamde wetenschap;

20. O Tymoteuszu! strzeż tego, czegoć się powierzono, a brzydź się świecką próżnomównością i sprzeczaniem około fałszywie nazwanej umiejętności,

20. Óh Timótheus, őrizd meg a mi rád van bízva, elfordulván a szentségtelen üres beszédektől és a hamis nevű ismeretnek ellenvetéseitől; [14†]

20 О, Тимофей! храни преданное тебе, отвращаясь негодного пустословия и прекословий лжеименного знания,

20. О Тимотею! хорони переказ, одвертаючись од скверного марнословя і перекорів неправдивого розуму,

21 johon tunnustautuen muutamat ovat uskosta hairahtuneet. Armo olkoon teidän kanssanne! (Aamen.)

21 johon tietoon tunnustautuen, jotkut ovat uskosta eksyneet. Armo olkoon kanssasi! (Aamen.)

21. Josta muutamat paljon pitävät, ja uskosta eksyneet ovat. Armo olkoon sinun kanssas, amen!

21. Armo olcon sinun cansas Amen. Lähetetty Laodiceasta joca on Phrygias Pacatianas Pääcaupungi.

21. Armo olcohon sinun cansas. Amen. (Armo olkohon sinun kanssasi. Amen)

21. ἥν τινες ἐπαγγελλόμενοι περὶ τὴν πίστιν ἠστόχησαν. Ἡ χάρις μετὰ σοῦ· ἀμήν.

21. ην τινες επαγγελλομενοι περι την πιστιν ηστοχησαν η χαρις μετα σου αμην [προς τιμοθεον πρωτη εγραφη απο λαοδικειας ητις εστιν μητροπολις φρυγιας της πακατιανης] 21. en tines epaggellomenoi peri ten pistin estochesan e charis meta soυ amen [pros timotheon prote egrafe apo laodikeias etis estin metropolis frυgias tes pakatianes]

21 which some professing (have) deviated concerning the faith. Grace (is) with you. Amen. {NOTES: You should read the 'Definitions' Section and other non-bible sections.}

21. Which some professing have erred concerning the faith. Grace be with thee. Amen.

21. hvilken Nogle bekjendte sig til og feilede i Troen. Naaden være med dig! Amen.

21. Hvilka somlige föregifva, och fara ville om trona. Nåd vare med dig. Amen. Sänd af Laodicea, hvilken är hufvudstaden i Phrygia Pacatiana.

21. Mis moñingad on kiitnud eñestel ollewad, ja on ussust ärraeksitud. Arm olgo sinnoga. AMEN. (Essimenne ramat Timoteussele Makedonia-maalt kirjotud.)

21. nes kai kurie, jam atsidavę, nuklydo nuo tikėjimo. Malonė tebūna su jumis! Amen.

21. welche etliche vorgeben und gehen vom Glauben irre. Die Gnade sei mit dir! Amen.

21. Dont quelques-uns ayant fait profession, se sont détournés de la foi. La grâce soit avec toi! Amen.

21. La cual muchos profesando, han errado acerca de la fé. La gracia sea contigo. Amén. La primera a Timoteo fué escrita de Laodicea, que es metrópoli de la Frigia Pacatiana.

21 Dewelke sommigen voorgevende, zijn van het geloof afgeweken. De genade zij met u. Amen.

21. Którą się niektórzy szczycąc z strony wiary, celu uchybili. Łaska niech będzie z tobą. Amen.

21. A melylyel némelyek kevélykedvén, a hit mellől eltévelyedtek. [15†] Kegyelem veled! Ámen.

21 которому предавшись, некоторые уклонились от веры. Благодать с тобою. Аминь.

21. котрим деякі хвалячись, у вірі погрішили. Благодать з тобою. Амінь.