2 luku

Kehoitus panemaan pois kaikki pahuus ja kasvamaan Herran sanasta 1 – 3, rakentumaan hengelliseksi huoneeksi, jonka kulmakivi on Kristus 4 – 10, pidättymään lihallisista himoista 11, 12, olemaan alamaisia kaikelle inhimilliselle järjestykselle, vapaina, mutta vapautta väärinkäyttämättä 13 – 17 Palvelijain tulee olla isännilleen alamaiset ja kärsiä nurjuuttakin, Kristuksen esimerkin mukaan 18 – 25.

1 Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu,

1 Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja tekopyhyys ja kateus ja kaikki panettelu,

1. Niin pankaat pois nyt kaikki pahuus ja kaikki petos, ja ulkokullaisuus ja kateus, ja kaikki panetus,

1. NIjn poispangat nyt caicki pahuus ja caicki petos ja ulcocullaisus ja cateus ja caicki panetus.

1. NIn poispangat nyt caiki Pahuus ia caiki Petos/ ia wlconkullasus ia Cateus ia caiki panetus. (Niin pois pankaat nyt kaikki pahuus ja kaikki petos/ ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panetus.)

1. Ἀποθέμενοι οὖν πᾶσαν κακίαν καὶ πάντα δόλον καὶ ὑποκρίσεις καὶ φθόνους καὶ πάσας καταλαλιάς,

1. αποθεμενοι ουν πασαν κακιαν και παντα δολον και υποκρισεις και φθονους και πασας καταλαλιας 1. apothemenoi oυn pasan kakian kai panta dolon kai υpokriseis kai fthonoυs kai pasas katalalias

1 Therefore having placed away from yourselves all malice and all treachery, and hypocrisies and envies, and all slanders,

1. Wherefore laying aside all malice, and all guile, and hypocrisies, and envies, and all evil speakings,

1. Derfor aflægger al Ondskab og al Svig og Hykleri og Avind og al Bagtalelse;

1. Så lägger nu bort alla ondsko, och allt svek, och skrymteri, och afund, och allt förtal;

1. Siis pange nüüd mahha keik kurjust, ja keik pettust, ja kawwalussed, ja kaddedussed, ja keik kelekandmissed,

1. Taigi, atmetę visokį blogį, visokią klastą ir veidmainystes, pavyduliavimus ir visokias apkalbas,

1. So leget nun ab alle Bosheit und allen Betrug und Heuchelei und Neid und alles Afterreden,

1. Ayant donc renoncé à toute sorte de malice, de fraude, de dissimulation, d'envie et de médisance,

1. POR lo que desechando toda malicia, y todo engaño, y fingimientos, y envidias, y toda habla mala,

1 Zo legt dan af alle kwaadheid, en alle bedrog, en geveinsdheid, en nijdigheid, en alle achterklappingen;

1. Przetoż złożywszy wszelką złość i wszelką zdradę, i obłudę, i zazdrość, i wszelakie obmowiska,

1. Levetvén azért minden gonoszságot, minden álnokságot, képmutatást, irígykedést, és minden rágalmazást. [1†]

1 Итак, отложив всякую злобу и всякое коварство, илицемерие, и зависть, и всякое злословие,

1. Тим то, відложивши всяку злобу, і всякий підступ і лицемірство і зависть і всяку осуду,

2 ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen,

2 ja kaivatkaa niin kuin vastasyntyneet pienoiset hengellistä väärentämätöntä maitoa, jotta sen avulla kasvaisitte [pelastukseen],

2. Ja halaitkaat sitä terveellistä sanan rieskaa, niinkuin äsken-syntyneet lapsukaiset, että te sen kautta kasvaisitte.

2. Ja halaitcat selkiätä järjellistä riesca nijncuin äsken syndynet lapsucaiset että te sen cautta caswaisitte.

2. Ja halatka sen selkien * ierghielisen Reeskan ielkin/ ninquin ne eskensyndynet Lapsucaiset/ Senpäle ette te sen saman cautta yleskaswaisitte. (Ja halatkaa sen selkiän * järjellisen rieskan/ leivän jälkeen/ Niinkuin ne äskensyntyneet lapsukaiset / Senpäälle että te sen saman kautta ylöskasvaisitte.)

2. ὡς ἀρτιγέννητα βρέφη τὸ λογικὸν ἄδολον γάλα ἐπιποθήσατε, ἵνα ἐν αὐτῷ αὐξηθῆτε εἰς σωτηρίαν,

2. ως αρτιγεννητα βρεφη το λογικον αδολον γαλα επιποθησατε ινα εν αυτω αυξηθητε 2. os artigenneta βrefe to logikon adolon gala epipothesate ina en aυto aυksethete

2 as newborn babies, long-for° the logical milk (which has) no treachery, in order that you° may grow in it;

2. As newborn babes, desire the sincere milk of the word, that ye may grow thereby:

2. og higer som nyfødte Børn efter den aandelige uforfalskede Melk, at I kunne voxe ved den,

2. Och åstunder förnuftenes mjölk, som intet svek vet, såsom nyfödd barn; på det att I uppväxen af henne;

2. Ja himmustage otsego praego sündinud lapsokessed sedda Jummala sanna selget pima, et teie selle läbbi woite kaswada:

2. lyg naujagimiai trokškite tyro žodžio pieno, kad nuo jo augtumėte išgelbėjimui,

2. und seid begierig nach der vernünftigen, lautern Milch als die jetzt geborenen Kindlein, auf daß ihr durch dieselbe zunehmet,

2. Désirez avec ardeur, comme des enfants nouvellement nés, le lait spirituel et pur, afin que vous croissiez par son moyen.

2. Como niños recien nacidos, deseád ardientemente la leche no adulterada de la palabra, para que por ella crezcáis:

2 En, als nieuwgeborene kinderkens, zijt zeer begerig naar de redelijke onvervalste melk, opdat gij door dezelve moogt opwassen;

2. Jako dopiero narodzone niemowlątka, szczerego mleka słowa Bożego pożądajcie, abyście przez nie urośli,

2. Mint most született csecsemők, a tiszta, hamisítatlan tej után vágyakozzatok, hogy azon növekedjetek; [2†]

2 как новорожденные младенцы, возлюбите чистое словесное молоко, дабы от него возрасти вам во спасение;

2. яко ж новорожденні дїти будьте жадні словесного чистого молока, щоб у ньому виросли на спасеннє;

3 jos "olette maistaneet, että Herra on hyvä".

3 jos olette maistaneet, että Herra on hyvä.

3. Jos te muutoin maistaneet olette, että Herra on suloinen,

3. Jos te muutoin maistanet oletta että HERra on suloinen/

3. Jos te mwtoin maistanet oletta/ ette HERRA ombi Lakia/ (Jos te muuton maistaneet olette/ että HERRA onpi lakia/)

3. εἴπερ ἐγεύσασθε ὅτι χρηστὸς ὁ Κύριος.

3. ειπερ εγευσασθε οτι χρηστος ο κυριος 3. eiper egeυsasthe oti chrestos o kυrios

3 if indeed*, you° tasted (it), that the Lord is kind;

3. If so be ye have tasted that the Lord is gracious.

3. dersom I ellers have smagt, at Herren er god.

3. Om I annars hafven smakat att Herren är god;

3. Kui teie agga ollete maitsnud, et Issand helde on,

3. jeigu tikrai paragavote, koks Viešpats yra maloningas.

3. so ihr anders geschmeckt habt, daß der HERR freundlich ist,

3. Puisque vous avez goûté que le Seigneur est bon,

3. Si empero habéis gustado que el Señor es benigno.

3 Indien gij anders gesmaakt hebt, dat de Heere goedertieren is.

3. Jeźliście tylko skosztowali, że dobrotliwy jest Pan.

3. Mivelhogy ízleltétek, hogy jóságos az Úr. [3†]

3 ибо вы вкусили, что благ Господь.

3. коли покушали, що благий Господь.

4 Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis,

4 Tulkaa Hänen luokseen, elävän kiven luo, joka tosin on ihmisten hylkäämä, mutta Jumalan edessä valittu, kallis.

4. Jonka tykö te myös tulleet olette niinkuin elävän kiven tykö, joka kyllä ihmisiltä hyljätty on, mutta Jumalalta valittu, kallis.

4. Jonga tygö te myös tullet oletta nijncuin eläwän kiwen tygö joca ihmisildä hyljätty on mutta Jumalalda on hän walittu ja callis.

4. ionga tyge te mös tullet oletta/ ninquin sen eleuen Kiuen tyge/ Joca Inhimisilde on hylietty/ Mutta Jumalan tykene hen ombi wloswalittu ia callis. (jonka tykö te myös tulleet olette/ niinkuin sen eläwän kiven tykö/ Joka ihmisiltä on hyljätty/ Mutta Jumalan tykönä hän ompi uloswalittu ja kallis.)

4. Πρὸς ὃν προσερχόμενοι, λίθον ζῶντα, ὑπὸ ἀνθρώπων μὲν ἀποδεδοκιμασμένον, παρὰ δὲ Θεῷ ἐκλεκτὸν, ἔντιμον,

4. προς ον προσερχομενοι λιθον ζωντα υπο ανθρωπων μεν αποδεδοκιμασμενον παρα δε θεω εκλεκτον εντιμον 4. pros on proserchomenoi lithon zonta υpo anthropon men apodedokimasmenon para de theo eklekton entimon

4 coming to whom (is) a living stone, having indeed been rejected* by men, but chosen (and) precious with God.

4. To whom coming, as unto a living stone, disallowed indeed of men, but chosen of God, and precious,

4. Kommer til ham, den levende Steen, der vel blev forskudt af Menneskene, men er udvalgt og dyrebar for Gud,

4. Till hvilken I komne ären, såsom till den lefvande stenen, som af menniskom förkastad är, men när Gudi utkorad och kostelig.

4. Kelle jure teie tullete, kui ellawa kiwwi jure, kes kül innimestest kui kölwato on ärraheidetud, agga Jummala melest on ärrawallitsetud ja wägga kallis;

4. Ženkite prie Jo, gyvojo akmens, tiesa, žmonių atmesto, bet Dievo išrinkto, brangaus,

4. zu welchem ihr gekommen seid als zu dem lebendigen Stein, der von Menschen verworfen ist, aber bei Gott ist er auserwählt und köstlich.

4. En vous approchant de lui; qui est la pierre vivante rejetée des hommes, mais choisie de Dieu, et précieuse;

4. Al cual allegándoos, como a la piedra viva, reprobada cierto de los hombres, empero elegida de Dios, y preciosa,

4 Tot Welken komende, als tot een levenden Steen, van de mensen wel verworpen, maar bij God uitverkoren en dierbaar;

4. Do którego przystępując, do kamienia żywego, acz od ludzi odrzuconego, ale od Boga wybranego i kosztownego,

4. A kihez járulván, mint élő, az emberektől ugyan megvetett, de Istennél választott, becses kőhöz, [4†]

4 Приступая к Нему, камню живому, человеками отверженному, но Богом избранному, драгоценному,

4. Приступаючи до Него, до каменя живого, від людей відкинутого, від Бога ж вибраного, дорогого,

5 ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.

5 Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi tuomaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen ansiosta ovat Jumalalle otollisia,

5. Ja myös te, niinkuin elävät kivet, rakentakaat teitänne hengelliseksi huoneeksi ja pyhäksi pappeudeksi uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jumalalle Jesuksen Kristuksen kautta otolliset ovat.

5. Ja myös te nijncuin eläwät kiwet raketcat teitän hengellisexi huonexi ja pyhäxi Pappiudexi uhraman hengellisiä uhreja jotca Jumalalle Jesuxen Christuxen cautta otolliset olisit.

5. Ja mös te nin quin ne eleuet Kiuet raketka teiten Hengelisexi Hoonexi/ ia pyhexi Pappiudhexi wfframahan Hengelisi Uffri/ iotca Jumalalle otoliset olisit Iesusen Christusen cautta. (Ja myös te niinkuin ne eläwät kirvet, raketkaa/ rakentakaa teitä hengelliseksi huoneeksi/ ja pyhäksi pappeudeksi uhraamaan hengellisiä uhria/ jotka Jumalalle otolliset olisit Jesuksen Kristuksen kautta.)

5. καὶ αὐτοὶ ὡς λίθοι ζῶντες οἰκοδομεῖσθε, οἶκος πνευματικὸς, ἱεράτευμα ἅγιον, ἀνενέγκαι πνευματικὰς θυσίας εὐπροσδέκτους τῷ Θεῷ διὰ Ἰησοῦ Χριστοῦ.

5. και αυτοι ως λιθοι ζωντες οικοδομεισθε οικος πνευματικος ιερατευμα αγιον ανενεγκαι πνευματικας θυσιας ευπροσδεκτους τω θεω δια ιησου χριστου 5. kai aυtoi os lithoi zontes oikodomeisthe oikos pneυmatikos ierateυma agion anenegkai pneυmatikas thυsias eυprosdektoυs to theo dia iesoυ christoυ

5 You°, yourselves, like living stones, are also built up (as) a spiritual house, a holy priesthood, to offer up spiritual sacrifices, acceptable to God through Jesus Christ.

5. Ye also, as lively stones, are built up a spiritual house, an holy priesthood, to offer up spiritual sacrifices, acceptable to God by Jesus Christ.

5. og vorder selv som levende Stene opbyggede til at vorde et aandeligt Huus, til et helligtPræstedom, at frembære aandelige offere, velbehageligere for Gud ved Jesus Christus.

5. I ock, såsom lefvande stenar, uppbygger eder till ett andeligit hus, och till ett heligt Presterskap, till att offra andelig offer, som Gudi äro tacknämlig, genom Jesum Christum.

5. Ja teid endid ehhitakse ka ülles kui ellawad kiwwid waimolikko koiaks, ja pühhaks preestri-ammetiks, et teie peate ohwerdama waimolikkud ohwrid, mis Jummala melest öiete armsad on Jesusse Kristusse läbbi.

5. ir patys, kaip gyvieji akmenys, statydinkitės į dvasinius namus, kad būtumėte šventa kunigystė ir atnašautumėte dvasines aukas, priimtinas Dievui per Jėzų Kristų.

5. Und auch ihr, als die lebendigen Steine, bauet euch zum geistlichem Hause und zum heiligen Priestertum, zu opfern geistliche Opfer, die Gott angenehm sind durch Jesum Christum.

5. Vous aussi, comme des pierres vivantes, vous êtes édifiés, pour être une maison spirituelle, une sacrificature sainte, afin d'offrir des sacrifices spirituels agréables à Dieu, par Jésus-Christ.

5. Vosotros también, como piedras vivas, sed edificados para ser una casa espiritual, un sacerdocio santo, para ofrecer sacrificios espirituales, agradables a Dios por medio de Jesu Cristo.

5 Zo wordt gij ook zelven, als levende stenen, gebouwd tot een geestelijk huis, tot een heilig priesterdom, om geestelijke offeranden op te offeren, die Gode aangenaam zijn door Jezus Christus.

5. I wy jako żywe kamienie budujcie się w dom duchowny, w kapłaóstwo święte, ku ofiarowaniu duchowych ofiar, przyjemnych Bogu przez Jezusa Chrystusa.

5. Ti magatok is mint élő kövek épüljetek fel lelki házzá, szent papsággá, hogy lelki áldozatokkal áldozzatok, a melyek kedvesek Istennek a Jézus Krisztus által. [5†]

5 и сами, как живые камни, устрояйте из себя дом духовный, священство святое, чтобы приносить духовные жертвы, благоприятные Богу Иисусом Христом.

5. і самі, яко живе каміннє, будуйте дім духовний, сьвященство сьвяте, щоб приношено духовні жертви любоприємні Богу через Ісуса Христа.

6 Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva".

6 *Sen vuoksi myös* Raamatussa sanotaan: "Katso, minä laske Siioniin valitun, kalliin päätöskiven, ja joka Häneen uskoo, ei joudu häpeään.”

6. Sentähden on myös Raamatussa: katso, minä panen Zioniin valitun kalliin kulmakiven: joka uskoo hänen päällensä, ei hän suinkaan tule häpiään.

6. SEntähden on myös Ramatus: Cadzo minä panen Zionihin walitun callin culmakiwen joca usco hänen päällens ei hän tule häpiään.

6. Sente'den seisopi mös Ramatusa/ Catzo/ Mine panen Syonin ydhen wloswalitun callin culmakiuen/ Ja ioca henen pälens vskopi/ ei se wilpistetä. (Sentähden seisoopi myös Raamatussa/ Katso/ Minä panen Sioniin yhden uloswalitun kalliin kulmakiwen/ Ja joka hänen päällensä uskoopi/ ei se wilpistele.)

6. διότι περιέχει ἐν τῇ γραφῇ· ἰδοὺ τίθημι ἐν Σιὼν λίθον ἀκρογωνιαῖον, ἐκλεκτὸν, ἔντιμον, καὶ ὁ πιστεύων ἐπ’ αὐτῷ οὐ μὴ καταισχυνθῇ,

6. διο και περιεχει εν τη γραφη ιδου τιθημι εν σιων λιθον ακρογωνιαιον εκλεκτον εντιμον και ο πιστευων επ αυτω ου μη καταισχυνθη 6. dio kai periechei en te grafe idoυ tithemi en sion lithon akrogoniaion eklekton entimon kai o pisteυon ep aυto oυ me kataischυnthe

6 Because it is contained in the Scripture, ‘Behold, I place a stone in Zion, a cornerstone, chosen (and) precious, and the one who believes on him should never be ashamed.’ {Isa 28:16}

6. Wherefore also it is contained in the scripture, Behold, I lay in Sion a chief corner stone, elect, precious: and he that believeth on him shall not be confounded.

6. Derfor hedder det og i Skriften: see, jeg sætter i Zion en Hovedhjørnesteen som er udvalgt og dyrebar; og hvo, som troer paa ham, skal ingenlunde beskæmmes.

6. Derföre håller ock Skriften: Si, jag lägger i Zion en utvald kostelig hörnsten, och hvilken som tror på honom, han skall icke komma på skam.

6. Sepärrast seisab ka kirjas: Wata, minna pannen Sionisse ühhe ärrawallitsetud wägga kalli nurga-kiwwi, ja kes tem̃a sisse ussub, se ei pea mitte häbbi sisse sama.

6. Todėl Rašte pasakyta: ‘‘Štai dedu Sione kertinį akmenį, rinktinį, brangų; ir kas tiki Jį, nebus sugėdintas’‘.

6. Darum steht in der Schrift: "Siehe da, ich lege einen auserwählten, köstlichen Eckstein in Zion; und wer an ihn glaubt, der soll nicht zu Schanden werden."

6. C'est pourquoi il est dit dans l'Écriture: Voici, je pose en Sion une pierre angulaire, choisie, précieuse; et qui croira en elle, ne sera point confus.

6. Por lo cual también contiene la Escritura: He aquí, yo pongo en Sión la principal piedra del ángulo, escogida, preciosa; y el que creyere en él no será confundido.

6 Daarom is ook vervat in de Schrift: Ziet, Ik leg in Sion een uitersten Hoeksteen, Die uitverkoren en dierbaar is; en: Die in Hem gelooft, zal niet beschaamd worden.

6. A przetoż mówi Pismo: Oto kładę na Syonie kamieó narożny węgielny, wybrany, kosztowny; a kto w niego uwierzy, nie będzie zawstydzony.

6. Azért van meg az Írásban: Ímé szegeletkövet teszek Sionban, a mely kiválasztott, becses; és a ki hisz abban, meg nem szégyenül. [6†]

6 Ибо сказано в Писании: вот, Я полагаю в Сионе камень краеугольный, избранный, драгоценный; и верующий в Него не постыдится.

6. Тим то й стоїть в писанню: "Ось, кладу в Сионї угольний, камінь, вибраний, дорогий; і віруючий в Него не осоромить ся."

7 Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi"

7 Teille siis, jotka uskotte, kuuluu se kunnia, mutta tottelemattomille* "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut päätöskiveksi”

7. Teille siis, jotka nyt uskotte, on hän kallis; mutta uskottomille on se kivi, jonka rakentajat hyljänneet ovat, kulmakiveksi tullut, ja loukkauskiveksi, ja pahennuksen kallioksi,

7. Teille jotca nyt uscotte on hän callis: mutta uscottomille ( on se kiwi jonga rakendajat hyljännet owat ja on culmakiwexi tullut )

7. Teille iotca nyt vskotte/ ombi hen callis. Mutta nijlle vskottomille (ombi se Kiui ionga Rakendaijat ouat poishylienet/ ia on Culmakiuexi tullut) (Teille, jotka nyt uskotte/ ompi hän kallis. Mutta niille uskottomille (ompi se Kiwi, jonka rakentajat ovat pois hyljänneet/ ja on kulmakiweksi tullut.))

7. ὑμῖν οὖν ἡ τιμὴ τοῖς πιστεύουσιν, ἀπιστοῦσιν δὲ λίθον ὃν ἀπεδοκίμασαν οἱ οἰκοδομοῦντες, οὗτος ἐγενήθη εἰς κεφαλὴν γωνίας καὶ λίθος προσκόμματος καὶ πέτρα σκανδάλου·

7. υμιν ουν η τιμη τοις πιστευουσιν απειθουσιν δε λιθον ον απεδοκιμασαν οι οικοδομουντες ουτος εγενηθη εις κεφαλην γωνιας 7. υmin oυn e time tois pisteυoυsin apeithoυsin de lithon on apedokimasan oi oikodomoυntes oυtos egenethe eis kefalen gonias

7 Therefore, to those who believe (is) the honor, but to (the) disobedient, ‘(The) stone which the builders rejected*, this became to (them the) head of (the) corner'; {Psa 118:22}

7. Unto you therefore which believe he is precious: but unto them which be disobedient, the stone which the builders disallowed, the same is made the head of the corner,

7. Eder, altsaa, som troe, tilkommer denne ære; men for de Vantroe er denne Steen, hvilken Bygningsmændene forstødte, bleven til en Hovedhjørnesteen og en Anstødsteen og en Forargelses Klippe;

7. Eder, som tron, är han kostelig; men dem som icke tro är stenen, som byggningsmännerna hafva bortkastat, vorden till en hörnsten;

7. Teile nüüd, kes teie ussute, on ta kallis, agga neile, kes uskmatta, on sesam̃a kiwwi, mis hone-ehhitajad kui ühhe kölwatuma on ärraheitnud, nurga Pea-kiwwiks, ja wastotoukamisse kiwwiks, ja pahhandusse kaljuks sanud:

7. Tad jums, kurie tikite, Jis yra brangus, o nepaklūstantiems ‘‘tas statytojų atmestas akmuo tapo kertiniu akmeniu,

7. Euch nun, die ihr glaubet, ist er köstlich; den Ungläubigen aber ist der Stein, den die Bauleute verworfen haben, der zum Eckstein geworden ist,

7. Vous en recevrez donc de l'honneur, vous qui croyez; mais pour les incrédules, la pierre que ceux qui bâtissaient ont rejetée, est devenue une pierre angulaire, et une pierre d'achoppement et un rocher de scandale;

7. Para vosotros pues que creeis él es precioso; mas para los desobedientes, la piedra que los edificadores reprobaron, esta fué hecha la cabeza del ángulo,

7 U dan, die gelooft, is Hij dierbaar; maar den ongehoorzamen wordt gezegd: De Steen, Dien de bouwlieden verworpen hebben, Deze is geworden tot een hoofd des hoeks, en een steen des aanstoots, en een rots der ergernis;

7. Wam tedy wierzącym jest uczciwością, ale nieposłusznym, kamieó, który odrzucili budujący, ten się stał głową węgielną,

7. Tisztesség azért néktek, a kik hisztek; az engedetleneknek pedig: A kő, a melyet az építők megvetettek, az lett a szegeletnek fejévé és megütközésnek kövévé s botránkozásnak sziklájává; [7†]

7 Итак Он для вас, верующих, драгоценность, а для неверующих камень, который отвергли строители, но который сделался главою угла, камень претыкания и камень соблазна,

7. Оце ж вам віруючим, - дорогий, неслухняним же "камінь, що відкинули будівничі, та став ся у голову угла, - камінь спотикання і скеля поблазнї";

8 ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi". Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on pantukin.

8 ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi." Tottelemattomina he loukkaantuvat sanaan*, ja siihen heidät on pantukin.

8. Nimittäin niille, jotka itsensä sanaan loukkaavat, ja ei sitä usko, johonka he myös asetetut olivat.

8. On hän louckauskiwexi ja pahennuxen callioxi nimittäin nijlle jotca idzens sanaan louckawat ja ei sitä usco johonga he asetetut olit.

8. ydhexi Louckamisen Kiuexi/ ia ydhexi Pahennoxen Callioxi/ Nimittein/ nijlle iotca heidens Sanan päle louckauat/ ia eiuet sen päle vsko/ iohonga he mös asetetudh olit. (Yhdeksi loukkaamisen kiweksi/ ja yhdeksi pahennuksen kallioksi/ Nimittäin/ niille jotka heitänsä Sanan päälle loukkaawat/ ja eiwät sen päälle usko/ johonka he myös asetetut oli.)

8. οἳ προσκόπτουσι τῷ λόγῳ ἀπειθοῦντες, εἰς ὃ καὶ ἐτέθησαν.

8. και λιθος προσκομματος και πετρα σκανδαλου οι προσκοπτουσιν τω λογω απειθουντες εις ο και ετεθησαν 8. kai lithos proskommatos kai petra skandaloυ oi proskoptoυsin to logo apeithoυntes eis o kai etethesan

8 and, ‘A stone of stumbling and a rock of offense'; {Isa 8:14} (to) those who are stumbling in the word, being disobedient, toward which they were also appointed*.

8. And a stone of stumbling, and a rock of offence, even to them which stumble at the word, being disobedient: whereunto also they were appointed.

8. hvilke støde an, idet de ikke troe ordet, hvortil de og vare bestemte.

8. Och en sten, der man stöter sig på, och en förargelseklippo dem som stöta sig på ordet, och tro icke derpå, der de till skickade voro.

8. Kes ennast wasto sanna toukawad, ja ei wotta sanna kuulda, seks on nem̃ad ka pandud.

8. suklupimo akmeniu ir papiktinimo uola’‘. Jie suklumpa, neklausydami žodžio; tam jie ir skirti.

8. ein Stein des Anstoßens und ein Fels des Ärgernisses; denn sie stoßen sich an dem Wort und glauben nicht daran, wozu sie auch gesetzt sind.

8. En désobéissant à la parole, ils se heurtent contre elle, et c'est à cela qu'ils ont été destinés.

8. Y piedra de tropiezo, y roca de escándalo, a aquellos que tropiezan en la palabra, siendo desobedientes; a lo que también fueron destinados.

8 Dengenen namelijk, die zich aan het Woord stoten, ongehoorzaam zijnde, waartoe zij ook gezet zijn.

8. I kamieniem obrażenia, i opoką zgorszenia tym, którzy się obrażają o słowo, nie wierząc, na co też wystawieni są.

8. A kik engedetlenek lévén, megütköznek az ígében, a mire rendeltettek is. [8†]

8 о который они претыкаются, не покоряясь слову, на что они и оставлены.

8. і спотикають ся, не слухаючи слова, на що вони й полишені.

9 Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja", joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;

9 Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä kansakunta, omaisuuskansa, julistaaksenne Hänen jaloja tekojaan, joka on kutsunut teidät pimeästä ihmeelliseen valoonsa;

9. Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen pappeus, pyhä kansa, omaisuuden kansa, ilmoittamaan sen voimaa, joka teitä pimeydestä ihmeelliseen valkeuteensa kutsunut on,

9. MUtta te oletta walittu sucu Cuningalinen Pappius pyhä Canssa erinomaisuden Canssa ilmoittaman sen woima joca teitä pimeydestä hänen ihmelliseen walkeuteens cudzunut on.

9. Mutta te oletta se wloswalittu Sucu/ se Kuningalinen pappius/ se pyhe Canssa/ se Erinomaisudhen Canssa/ Ette teiden pite ilmoittaman sen Auwudh/ ioca teite cutzunut on pimeydhesta henen ihmeliseen Walkiuteens. (Mutta te olette se uloswalittu suku/ Se kuninkaallinen pappeus/ se pyhä kansa/ se erinomaisuuden kansa/ että teidän pitää ilmoittamaan se autuus/ joka teitä kutsunut on pimeydestä hänen ihmeelliseen walkeuteensa.)

9. Ὑμεῖς δὲ γένος ἐκλεκτόν, βασίλειον ἱεράτευμα, ἔθνος ἅγιον, λαὸς εἰς περιποίησιν, ὅπως τὰς ἀρετὰς ἐξαγγείλητε τοῦ ἐκ σκότους ὑμᾶς καλέσαντος εἰς τὸ θαυμαστὸν αὐτοῦ φῶς·

9. υμεις δε γενος εκλεκτον βασιλειον ιερατευμα εθνος αγιον λαος εις περιποιησιν οπως τας αρετας εξαγγειλητε του εκ σκοτους υμας καλεσαντος εις το θαυμαστον αυτου φως 9. υmeis de genos eklekton βasileion ierateυma ethnos agion laos eis peripoiesin opos tas aretas eksaggeilete toυ ek skotoυs υmas kalesantos eis to thaυmaston aυtoυ fos

9 But you° (are) a chosen race, a royal priesthood, a holy nation, a people *for (God’s) ownership, *that you° may proclaim the virtues of the one who called you° out of darkness into his marvelous light;

9. But ye are a chosen generation, a royal priesthood, an holy nation, a peculiar people; that ye should shew forth the praises of him who hath called you out of darkness into his marvellous light:

9. Men I ere en udvalgt Slægt, et kongelig Præstedom, et helligt Folk, et Folk til Eiendom, at I skulle forkynde hans Dyder, som kaldte Eder fra Mørket til sit beundringsværdige Lys,

9. Men I ären det utvalda slägtet, det Konungsliga Presterskapet, det heliga folket, och det egendomsfolket; att I skolen kungöra hans dygd, som eder kallat hafver af mörkret, till sitt underliga ljus.

9. Agga teie ollete se ärrawallitsetud suggu, se kunninglik preestri-ammet, se pühha rahwas, se pärris-rahwas, et teie peate selle wäggewad nouud kulutama, kes teid pim̃edast on kutsnud omma immelikko walgusse jure.

9. O jūs esate ‘‘išrinktoji giminė, karališkoji kunigystė, šventoji tauta, ypatingi žmonės, kad skelbtumėte dorybes’‘ To, kuris pašaukė jus iš tamsybių į savo nuostabią šviesą.

9. Ihr aber seid das auserwählte Geschlecht, das königliche Priestertum, das heilige Volk, das Volk des Eigentums, daß ihr verkündigen sollt die Tugenden des, der euch berufen hat von der Finsternis zu seinem wunderbaren Licht;

9. Mais vous, vous êtes la race élue, la sacrificature royale, la nation sainte, le peuple acquis, pour annoncer les vertus de celui qui vous a appelés des ténèbres à sa merveilleuse lumière;

9. Mas vosotros sois el linaje elegido, el real sacerdocio, nación santa, pueblo ganado, para que anuncieis las virtudes de aquel que os ha llamado de las tinieblas a su luz admirable:

9 Maar gij zijt een uitverkoren geslacht, een koninklijk priesterdom, een heilig volk, een verkregen volk; opdat gij zoudt verkondigen de deugden Desgenen, Die u uit de duisternis geroepen heeft tot Zijn wonderbaar licht;

9. Ale wy jesteście rodzajem wybranym, królewskim kapłaóstwem, narodem świętym, ludem nabytym, abyście opowiadali cnoty tego, który was powołał z ciemności ku dziwnej swojej światłości.

9. Ti pedig választott nemzetség, királyi papság, szent nemzet, megtartásra való nép vagytok, hogy hirdessétek Annak hatalmas dolgait, a ki a sötétségből az ő csodálatos világosságára hívott el titeket; [9†]

9 Но вы – род избранный, царственное священство, народ святой, люди, взятые в удел, дабы возвещать совершенства Призвавшего вас из тьмы в чудный Свой свет;

9. Ви ж - рід вибраний, царське сьвященство, нарід сьвятий, люде прибрані, щоб звіщали чесноти Покликавшого вас із темряви у дивне своє сьвітло;

10 te, jotka ennen "ette olleet kansa", mutta nyt olette "Jumalan kansa", jotka ennen "ette olleet armahdetut", mutta nyt "olette armahdetut".

10 te, jotka ennen ette olleet kansa, mutta nyt olette Jumalan kansa, jotka ette olleet saaneet laupeutta, mutta nyt olette saaneet laupeuden.

10. Jotka ette muinen kansa olleet, mutta nyt olette Jumalan kansa: jotka ette muinen armossa olleet, mutta nyt te armossa olette.

10. Te jotca et muinen Canssa ollet mutta nyt te oletta Jumalan Canssa. Ja te jotca et muinen Armosa ollet mutta nyt te Armosa oletta.

10. Te iotca muijnen eipe Canssa olleet/ Mutta nyt te oletta Jumalan Canssat. Ja te iotca muijnen eipe Armosa olleet/ Mutta nyt Armosa oletta. (Te, jotka muinoin eipä kansa olleet/ Mutta nyt te olette Jumalan kansa. Ja te jotka muinoin eipä armossa olleet/ Mutta nyt te armossa olette.)

10. οἵ ποτε οὐ λαὸς, νῦν δὲ λαὸς Θεοῦ, οἱ οὐκ ἠλεημένοι, νῦν δὲ ἐλεηθέντες.

10. οι ποτε ου λαος νυν δε λαος θεου οι ουκ ηλεημενοι νυν δε ελεηθεντες 10. oi pote oυ laos nυn de laos theoυ oi oυk eleemenoi nυn de eleethentes

10 who previously (were) not a people, but (now are) the people of God; who had not been shown-mercy, but now were shown-mercy. {Hos 1:10, 2:23}

10. Which in time past were not a people, but are now the people of God: which had not obtained mercy, but now have obtained mercy.

10. I, som fordum ikke var et Folk, men nu ere Guds Folk; som ikke havde erholdt barmhjertighed, men nu have fundet Barmhjertighed.

10. I, som tillförene icke voren folk, ären nu Guds folk; och I, som tillförene icke haden fått barmhertighet, hafven nu fått barmhertighet.

10. Ja kes teie ennemuiste ei olnud üks rahwas, agga nüüd ollete teie Jummala rahwas, kes muiste armo es olle sanud, agga nüüd ollete armo sanud.

10. Seniau ne tauta, dabar Dievo tauta, seniau neradę gailestingumo, dabar jį suradę.

10. die ihr weiland nicht ein Volk waret, nun aber Gottes Volk seid, und weiland nicht in Gnaden waret, nun aber in Gnaden seid.

10. Vous qui autrefois n'étiez point un peuple, mais qui êtes maintenant le peuple de Dieu; vous qui n'aviez point obtenu miséricorde, mais qui maintenant avez obtenu miséricorde.

10. Vosotros, que en el tiempo pasado erais no pueblo, mas ahora sois pueblo de Dios, que en el tiempo pasado no habíais alcanzado misericordia, mas ahora habéis ya alcanzado misericordia.

10 Gij, die eertijds geen volk waart, maar nu Gods volk zijt; die eertijds niet ontfermd waart, maar nu ontfermd zijt geworden.

10. Którzyście niekiedy byli nie ludem, aleście teraz ludem Bożym; którzyście niekiedy nie dostąpili byli miłosierdzia, aleście teraz miłosierdzia dostąpili.

10. A kik hajdan nem nép voltatok, most pedig Isten népe vagytok; a kik nem kegyelmezettek voltatok, most pedig kegyelmezettek vagytok. [10†]

10 некогда не народ, а ныне народ Божий; некогда непомилованные, а ныне помилованы.

10. ви, колись і не народ, а тепер народ Божий; непомилувані, а тепер помилувані.

11 Rakkaani, niinkuin outoja ja muukalaisia minä kehoitan teitä pidättymään lihallisista himoista, jotka sotivat sielua vastaan,

11 Rakkaat, niin kuin vieraita ja muukalaisia kehoitan teitä karttamaan lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan.

11. Rakkaat veljet! minä neuvon teitä, niinkuin outoja ja muukalaisia: välttäkäät lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan,

11. RAckat weljet minä neuwon teitä nijncuin oudoja ja muucalaisia wälttäkät lihallisia himoja jotca sotiwat sielua wastan.

11. Rackat weliet/ Mine manan teite ninquin Oudhoija ia mucalaisi/ poispiteket teiten Lihalisista Himoista/ iotca sotiuat Sielua wastan. (Rakkaat weljet/ Minä manaan teitä niinkuin outoja ja muukalaisia/ pois pitäkää teitä lihallisista himoista/ jotka sotivat sielua wastaan.)

11. Ἀγαπητοί, παρακαλῶ ὡς παροίκους καὶ παρεπιδήμους, ἀπέχεσθαι τῶν σαρκικῶν ἐπιθυμιῶν, αἵτινες στρατεύονται κατὰ τῆς ψυχῆς,

11. αγαπητοι παρακαλω ως παροικους και παρεπιδημους απεχεσθαι των σαρκικων επιθυμιων αιτινες στρατευονται κατα της ψυχης 11. agapetoi parakalo os paroikoυs kai parepidemoυs apechesthai ton sarkikon epithυmion aitines strateυontai kata tes psυches

11 Beloved, I am encouraging you°, as foreigners and travelers, to abstain from fleshly lusts, which are warring against the soul;

11. Dearly beloved, I beseech you as strangers and pilgrims, abstain from fleshly lusts, which war against the soul;

11. I Elskelige! jeg formaner Eder som Fremmede og Udlændige, at I holde Eder fra kjødelige Lyster, som stride imod Sjælen.

11. Käre bröder, jag förmanar eder, såsom främmande och elända, att I förvaren eder för köttsliga begärelser, hvilka strida emot själena.

11. Armad, minna maenitsen teid kui maialissed ja woörad, et teie ennast hoiate lihhalikko himmude eest, mis hinge wasto söddiwad,

11. Mylimieji, maldauju jus kaip svečius ir ateivius: susilaikykite nuo kūno geidulių, kurie kovoja prieš sielą.

11. Liebe Brüder, ich ermahne euch als die Fremdlinge und Pilgrime: enthaltet euch von fleischlichen Lüsten, welche wider die Seele streiten,

11. Bien-aimés, je vous exhorte, comme des étrangers et des voyageurs, à vous abstenir des convoitises charnelles qui font la guerre à l'âme;

11. Amados, yo os ruego, como a extranjeros y caminantes, os abstengáis de los deseos carnales, que batallan contra el alma,

11 Geliefden, ik vermaan u als inwoners en vreemdelingen, dat gij u onthoudt van de vleselijke begeerlijkheden, welke krijg voeren tegen de ziel;

11. Najmilsi! proszę was, abyście się jako przychodniowie i goście wstrzymywali od cielesnych pożądliwości, które walczą przeciwko duszy,

11. Szeretteim, kérlek titeket, mint jövevényeket és idegeneket, tartóztassátok meg magatokat a testi kívánságoktól, a melyek a lélek ellen vitézkednek; [11†]

11 Возлюбленные! прошу вас, как пришельцев и странников, удаляться от плотских похотей, восстающих на душу,

11. Любі, молю, як чужосторонцїв і прохожих, ухилятись від тїлесного хотїння, котре воює проти душі,

12 ja vaeltamaan nuhteettomasti pakanain keskuudessa, että he siitä, mistä he parjaavat teitä niinkuin pahantekijöitä, teidän hyvien tekojenne tähden, niitä tarkatessaan, ylistäisivät Jumalaa etsikkopäivänä.

12 Olkoon vaelluksenne pakanain keskellä arvokasta, jotta he siinä, missä he panettelevat teitä niin kuin pahantekijöitä, hyvien tekojenne vuoksi, joita he tarkkaavat, ylistäisivät Jumalaa etsikkopäivänä.

12. Ja pitäkäät hyvä meno pakanain seassa, että ne, jotka teitä panettelevat niinkuin pahointekijöitä, näkisivät teidän hyvistä töistänne ja kiittäisivät Jumalaa etsikon päivänä.

12. Ja pitäkät hywä meno pacanain seas että ne jotca teitä panettelewat nijncuin pahointekijtä tundisit teidän teidän hywistä töistän ja kijttäisit Jumalata sinä päiwänä jona hän caicki julista.

12. Ja piteket hye meno Pacanaidhen seas/ Sen päle ette ne iotca teite panetteleuat ninquin Pahointekijte/ aruaisit teite teiden hyuiste töisten/ ia kijtteisit sijte Jumala/ sinä peiuenä/ iona hen caiki iulghistapi. (Ja pitäkää hywä meno pakanoiden seassa/ Sen päälle, että ne jotka teitä panettelewat niinkuin pahantekijöitä/ arwaisit teitä teidän hywistä töistänne/ ja kiittäisit siitä Jumalaa/ sinä päivänä/ jona hän kaikki julkistaapi.)

12. τὴν ἀναστροφὴν ὑμῶν ἔχοντες καλήν ἐν τοῖς ἔθνεσιν, ἵνα ἐν ᾧ καταλαλοῦσιν ὑμῶν ὡς κακοποιῶν, ἐκ τῶν καλῶν ἔργων ἐποπτεύσαντες δοξάσωσι τὸν Θεὸν ἐν ἡμέρᾳ ἐπισκοπῆς.

12. την αναστροφην υμων εν τοις εθνεσιν εχοντες καλην ινα εν ω καταλαλουσιν υμων ως κακοποιων εκ των καλων εργων εποπτευσαντες δοξασωσιν τον θεον εν ημερα επισκοπης 12. ten anastrofen υmon en tois ethnesin echontes kalen ina en o katalaloυsin υmon os kakopoion ek ton kalon ergon epopteυsantes doksasosin ton theon en emera episkopes

12 having your° good conduct (seen) among the Gentiles; in order that, in what they are speaking against you°, as evildoers, they may glorify God in the day of visitation, having eye-witnessed (things) from (your°) good works.

12. Having your conversation honest among the Gentiles: that, whereas they speak against you as evildoers, they may by your good works, which they shall behold, glorify God in the day of visitation.

12. Eders Omgængelse være god iblandt Hedningerne, at de, idet de bagtale Eder som Misdædere, kunne see Eders gode Gjerninger og derover prise Gud paa Besøgelsens Dag.

12. Och förer en god umgängelse ibland Hedningarna; på det de, som pläga förtala eder såsom illgerningsmän, måga se edra goda gerningar, och prisa Gud, när det i dagsljuset kommer.

12. Ja et teie head ello peate pagganatte seas, et nem̃ad se eest, mis nem̃ad teist kui kurjateggiattest pahha räkiwad, wottaksid teie hea teggude pärrast, mis nemmad teist näwad, Jummalat auustada katsmisse päwal.

12. Jūsų elgesys tarp pagonių tebūna kilnus, kad jie už tai, už ką šmeižia jus kaip piktadarius, pamatę jūsų gerus darbus, imtų šlovinti Dievą aplankymo dieną.

12. und führet einen guten Wandel unter den Heiden, auf daß die, so von euch afterreden als von Übeltätern, eure guten Werke sehen und Gott preisen, wenn es nun an den Tag kommen wird.

12. Ayant une conduite honnête parmi les Gentils, afin qu'au lieu qu'ils médisent de vous, comme si vous étiez des malfaiteurs, ils glorifient Dieu au jour de la visitation, en voyant vos bonnes œuvres.

12. Y tengáis vuestra conversación honesta entre los Gentiles; para que en lo que ellos murmuran de vosotros como de malhechores, glorifiquen a Dios en el día de la visitación, estimándoos por las buenas obras.

12 En houdt uw wandel eerlijk onder de heidenen; opdat in hetgeen zij kwalijk van u spreken, als van kwaaddoeners, zij uit de goede werken, die zij in u zien, God verheerlijken mogen in den dag der bezoeking.

12. Obcowanie wasze mając poczciwe między poganami, aby zamiast tego, w czem was pomawiają jako złoczyóców, dobrym się uczynkom waszym przypatrując, chwalili Boga w dzieó nawiedzenia.

12. Magatokat a pogányok közt jól viselvén, hogy a miben rágalmaznak titeket mint gonosztévőket, a jó cselekedetekből, ha látják azokat, dicsőítsék Istent a meglátogatás napján. [12†]

12 и провождать добродетельную жизнь между язычниками, дабы они за то, зачто злословят вас, как злодеев, увидя добрые дела ваши,прославили Бога в день посещения.

12. і вести добре життє своє між поганами, щоб, у чому судять вас яко лиходїїв, наглядаючи добрі дїла (ваші), славили Бога в день одвідання.

13 Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran tähden, niin hyvin kuninkaalle, joka on ylin,

13 Olkaa siis alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran vuoksi, sekä hallitsijalle,* joka on ylin,

13. Sentähden olkaat alamaiset kaikelle inhimilliselle säädylle Herran tähden, olisko se kuninkaalle, niinkuin ylimmäiselle,

13. SEntähden olcat alammaiset caikille ihmisille ja säädyille HERran tähden olisco se Cuningalle nijncuin ylimmäiselle taicka Päämiehille/

13. Senteden olcatta alamaiset caikille Inhimilisille Sädhyille Herran tedhen/ Waicka se olis Kuningelle/ ninquin sen ylimeisen/ taicka Pämiehillen/ (Sentähden olkaatte alamaiset kaikille ihmisten säädyille Herran tähden/ Waikka se olisi kuninkaalle/ niinkuin sen ylimmäisen/ taikka päämiehillenne.)

13. Ὑποτάγητε οὖν πάσῃ ἀνθρωπίνῃ κτίσει διὰ τὸν Κύριον, εἴτε βασιλεῖ, ὡς ὑπερέχοντι,

13. υποταγητε ουν παση ανθρωπινη κτισει δια τον κυριον ειτε βασιλει ως υπερεχοντι 13. υpotagete oυn pase anthropine ktisei dia ton kυrion eite βasilei os υperechonti

13 Therefore be° subject to every human creation because of the Lord: whether to the king, as being superior to you°;

13. Submit yourselves to every ordinance of man for the Lord's sake: whether it be to the king, as supreme;

13. Værer derfor al menneskelig Orden underdanige for Herrens Skyld; være sig en Konge som den Ypperste

13. Varer underdånige all mennisklig ordning, för Herrans skull, ehvad det är Konungenom, såsom den öfversta,

13. Sepärrast heitke ennast keige innimeste seädmisse alla Issanda pärrast, olgo kunninga kui üllema alla;

13. Būkite klusnūs kiekvienai žmonių valdžiai dėl Viešpaties: tiek karaliui, kaip vyriausiajam,

13. Seid untertan aller menschlichen Ordnung um des HERRN willen, es sei dem König, als dem Obersten,

13. Soyez donc soumis à toute institution humaine, à cause du Seigneur; soit au roi, comme à celui qui est au-dessus des autres;

13. Sed pues sujetos a toda ordenación humana por causa del Señor: ahora sea a rey, como a superior:

13 Zijt dan alle menselijke ordening onderdanig, om des Heeren wil; hetzij den koning, als de opperste macht hebbende;

13. Bądźcież tedy poddani wszelkiemu ludzkiemu urzędowi dla Pana, bądź królowi, jako najwyższemu,

13. Engedelmeskedjetek azért minden emberi rendelésnek az Úrért: akár királynak, mint felebbvalónak; [13†]

13 Итак будьте покорны всякому человеческому начальству, для Господа: царю ли, как верховной власти,

13. Тим то коріть ся всякому чоловічому начальству ради Господа: чи то цареві, яко значному,

14 kuin käskynhaltijoille, jotka hän on lähettänyt pahaa tekeville rangaistukseksi, mutta hyvää tekeville kiitokseksi;

14 että maaherroille, jotka hän on lähettänyt pahantekijöille rangaistukseksi, mutta hyvää tekeville kiitokseksi.

14. Taikka päämiehille, niinkuin niille, jotka häneltä lähetetyt ovat pahointekiöille rangaistukseksi ja hurskaille kiitokseksi.

14. Nijncuin nijlle jotca häneldä lähetetyt owat pahointekijlle rangaistuxexi ja hurscaille kijtoxexi.

14. ninquin ne iotca henelde lehetetydh ouat/ nijlle Pahointekijoille tosin rangastoxexi/ ia nijlle Hurskaille kijtoxei. (niinkuin, ne jotka häneltä lähetetyt owat/ niille pahantekijöille tosin rangaistukseksi/ ja niille hurskaille kiitokseksi.)

14. εἴτε ἡγεμόσιν, ὡς δι’ αὐτοῦ πεμπομένοις εἰς ἐκδίκησιν μὲν κακοποιῶν, ἔπαινον δὲ ἀγαθοποιῶν·

14. ειτε ηγεμοσιν ως δι αυτου πεμπομενοις εις εκδικησιν μεν κακοποιων επαινον δε αγαθοποιων 14. eite egemosin os di aυtoυ pempomenois eis ekdikesin men kakopoion epainon de agathopoion

14 or to governors, as they are sent through him *for vengeance (on) evildoers and praise (to the) doers of good.

14. Or unto governors, as unto them that are sent by him for the punishment of evildoers, and for the praise of them that do well.

14. eller Befalingsmænd, som de, der sendes af ham til Straf over Misdædere, men dem til Lov, som gjøre Godt.

14. Eller befallningsmännerna, såsom de der sände äro af honom, de onda till straff, och de goda till pris.

14. Ellik pealikkute, kui nende alla, kes temmast on läkkitud kurjateggiattele kül nuhtlusseks, agga heateggiattele kitusseks.

14. tiek valdytojams, kaip jo pasiųstiems bausti piktadarių ir pagirti geradarių.

14. oder den Hauptleuten, als die von ihm gesandt sind zur Rache über die Übeltäter und zu Lobe den Frommen.

14. Soit aux gouverneurs, comme à des personnes envoyées de sa part, pour punir ceux qui font mal et approuver ceux qui font bien.

14. Ahora a los gobernadores, como enviados por él, para venganza de los malhechores, y para loor de los que hacen bien.

14 Hetzij den stadhouderen, als die van hem gezonden worden, tot straf wel der kwaaddoeners, maar tot prijs dergenen, die goed doen.

14. Bądź przełożonym, jako od niego posłanym ku pomście źle czyniących, a ku chwale dobrze czyniących.

14. Akár helytartóknak, mint a kiket ő küld a gonosztévők megbüntetésére, a jól cselekvőknek pedig dícsérésére. [14†]

14 правителям ли, как от него посылаемым для наказанияпреступников и для поощрения делающих добро, –

14. чи то начальникам, яко від него посланим на одмщеннє лиходїям, а на хвалу добротворцям.

15 sillä se on Jumalan tahto, että te hyvää tekemällä tukitte suun mielettömäin ihmisten ymmärtämättömyydeltä —

15 Sillä niin on Jumalan tahto, että te hyvää tekemällä tukitte suun mielettömäin ihmisten tietämättömyydeltä,

15. Sillä se on Jumalan tahto, että te hyvällä työllä tukitsette hulluin ja tyhmäin ihmisten suun,

15. Sillä se on Jumalan tahto että te hywällä työllä tukidzetta hulluin ja tyhmäin ihmisten suun.

15. Sille ette se ombi Jumalan tachto/ ette te hyuelle töelle tukitzetta Hulluen ia tyhmein Inhimisten suun. (Sillä että se ompi Jumalan tahto/ että te hywällä työllä tukitsette hullujen ja tyhmäin ihmisten suun.)

15. ὅτι οὕτως ἐστὶ τὸ θέλημα τοῦ Θεοῦ, ἀγαθοποιοῦντας φιμοῦν τὴν τῶν ἀφρόνων ἀνθρώπων ἀγνωσίαν·

15. οτι ουτως εστιν το θελημα του θεου αγαθοποιουντας φιμουν την των αφρονων ανθρωπων αγνωσιαν 15. oti oυtos estin to thelema toυ theoυ agathopoioυntas fimoυn ten ton afronon anthropon agnosian

15 Because so is the will of God, doing good (things) to hush the ignorance of foolish men;

15. For so is the will of God, that with well doing ye may put to silence the ignorance of foolish men:

15. Thi saaledes er det Guds Villie, at I, ved at gjøre det Gode, skulle bringe de daarlige Menneskers Vankundighed til at tie;

15. Ty så är Guds vilje, att I med goda gerningar skolen igenstoppa munnen af de galna och oförståndiga menniskor;

15. Sest nenda on Jummala tahtminne, et teie head tehhes moistmatta innimeste rummalust kinnisullute,

15. Mat tokia Dievo valia, kad, darydami gera, nutildytumėte neprotingų žmonių neišmanymą.

15. Denn das ist der Wille Gottes, daß ihr mit Wohltun verstopft die Unwissenheit der törichten Menschen,

15. Car ceci est la volonté de Dieu, qu'en faisant bien vous fermiez la bouche à l'ignorance des hommes dépourvus de sens;

15. Porque esta es la voluntad de Dios, que haciendo bien, embozaléis la ignorancia de los hombres vanos:

15 Want alzo is het de wil van God, dat gij, weldoende, den mond stopt aan de onwetendheid der dwaze mensen;

15. Albowiem taka jest wola Boża, abyście dobrze czyniąc, usta zatkali nieumiejętności głupich ludzi.

15. Mert úgy van az Isten akaratja, hogy jót cselekedvén, elnémítsátok a balgatag emberek tudatlanságát; [15†]

15 ибо такова есть воля Божия, чтобы мы, делая добро, заграждали уста невежеству безумных людей, –

15. Така бо воля Божа, щоб ви, роблячи добро, затикали уста невіжи безрозумних людей,

16 niinkuin vapaat, ei niinkuin ne, joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niinkuin Jumalan palvelijat.

16 niin kuin vapaat, ei kuitenkaan pitäen vapautta pahuuden verhona, vaan niin kuin Jumalan palvelijat.

16. Niinkuin vapaat, ja ei niin, että se vapaus olis niinkuin pahuuden peite, vaan niinkuin Jumalan palveliat.

16. Nijncuin wapat ja ei nijn että se wapaus olis nijncuin pahuden peitos waan nijncuin Jumalan palweliat.

16. Ninquin ne wapahat/ ia ei nin ette sa wapaus olis quin Pahudhen peitos/ waan ninquin ne Jumalan Palueliat. (Niin kuin ne wapahat/ ja ei niin, että se wapaus olisi pahuuden peitossa/ waan niinkuin ne Jumalan Palwelijat.)

16. ὡς ἐλεύθεροι, καὶ μὴ ὡς ἐπικάλυμμα ἔχοντες τῆς κακίας τὴν ἐλευθερίαν, ἀλλ’ ὡς δοῦλοι Θεοῦ.

16. ως ελευθεροι και μη ως επικαλυμμα εχοντες της κακιας την ελευθεριαν αλλ ως δουλοι θεου 16. os eleυtheroi kai me os epikalυmma echontes tes kakias ten eleυtherian all os doυloi theoυ

16 as free and (yet) not having (your°) freedom as a cover-up of malice, but as bondservants of God.

16. As free, and not using your liberty for a cloke of maliciousness, but as the servants of God.

16. som de, der ere frie, dog ikke som de, der have Friheden til Ondskabs Skjul, men som Guds Tjenere.

16. Såsom de frie, och icke såsom I hafven den frihet till att skyla ondskona med, utan såsom Guds tjenare.

16. Kui wabbad, ja ei mitte otsego olleks teil se wabbadus kurjusse katteks, waid kui Jummala sullased.

16. Elkitės kaip laisvi; ne kaip tie, kurie laisve pridengia blogį, bet kaip Dievo tarnai.

16. als die Freien, und nicht, als hättet ihr die Freiheit zum Deckel der Bosheit, sondern als die Knechte Gottes.

16. Comme étant libres, non pour vous servir de la liberté comme d'un voile pour la malice; mais comme des serviteurs de Dieu.

16. Como estando en libertad, y no como teniendo la libertad por cobertura de malicia, sino como siervos de Dios.

16 Als vrijen, en niet de vrijheid hebbende als een deksel der boosheid, maar als dienstknechten van God.

16. (Bądźcież) jako wolni, a nie jako ci, którzy wolność zasłoną złości mają, ale jako słudzy Boży.

16. Mint szabadok, és nem mint a kiknél a szabadság a gonoszság palástja, hanem mint Istennek szolgái. [16†]

16 как свободные, не как употребляющие свободу для прикрытия зла, но как рабы Божии.

16. яко свобідні, а не яко ті, що мають свободу за покриттє злоби, а яко слуги Божі.

17 Kunnioittakaa kaikkia, rakastakaa veljiä, peljätkää Jumalaa, kunnioittakaa kuningasta.

17 Kunnioittakaa kaikkia, rakastakaa veljiä, pelätkää Jumalaa, kunnioittakaa hallitsijaa.

17. Olkaat kunnialliset jokaista kohtaan, rakastakaat veljiä, peljätkäät Jumalaa, kunnioittakaat kuningasta.

17. Olcat cunnialiset jocaista wastan. Racastacat weljiä peljätkät Jumalata cunnioittacat Cuningasta.

17. Olcatta cunnialiset iocaista wastan. Racastacat Welijä/ Pelietke Jumalata/ Cunnioittaca Kuningasta. (Olkaatte kunnialliset jokaista wastaan. Rakastakaa weljiä/ Peljätkää Jumalaa/ Kunnioittakaa kuningasta.)

17. πάντας τιμήσατε, τὴν ἀδελφότητα ἀγαπᾶτε, τὸν Θεὸν φοβεῖσθε, τὸν βασιλέα τιμᾶτε.

17. παντας τιμησατε την αδελφοτητα αγαπατε τον θεον φοβεισθε τον βασιλεα τιματε 17. pantas timesate ten adelfoteta agapate ton theon foβeisthe ton βasilea timate

17 Honor° all (men). Love*° the brotherhood. Fear° God. Honor° the king.

17. Honour all men. Love the brotherhood. Fear God. Honour the king.

17. Ærer Alle; elsker Broderskabet; frygter Gud; ærer Kongen!

17. Varer hedersamme emot hvar man; älsker bröderna; frukter Gud; ärer Konungen.

17. Auustage keiki, armastage wende, kartke Jummalat, auustage kunningast.

17. Gerbkite visus, mylėkite broliją, bijokite Dievo, gerbkite karalių.

17. Tut Ehre jedermann, habt die Brüder lieb; fürchtet Gott, ehret den König!

17. Rendez honneur à tous; aimez tous les frères; craignez Dieu; honorez le roi.

17. Honrád a todos. Amád la fraternidad. Teméd a Dios. Honrád al rey.

17 Eert een iegelijk; hebt de broederschap lief; vreest God; eert den koning.

17. Wszystkich czcijcie, braterstwo miłujcie, Boga się bójcie, króla w uczciwości miejcie.

17. Mindenkit tiszteljetek, az atyafiúságot szeressétek; az Istent féljétek; a királyt tiszteljétek. [17†]

17 Всех почитайте, братство любите, Бога бойтесь, царя чтите.

17. Усїх шануйте; браттівство любіте; Бога лякайтесь; царя честїть.

18 Palvelijat, olkaa kaikella pelolla isännillenne alamaiset, ei ainoastaan hyville ja lempeille, vaan nurjillekin.

18 Palvelijat, olkaa isännillenne alamaiset osoittaen heille kaikkea kunnioitusta — ei ainoastaan hyville ja lempeille, vaan myös väärille.

18. Te palveliat! olkaat alamaiset kaikella pelvolla teidän isännillenne, ei ainoastaan hyville ja siveille, vaan myös tuimille.

18. TE palweliat olcat alammaiset caikella pelgolla teidän Isännillen ei ainoastans hywille ja siwiöille waan myös tuimille.

18. Te Palueliat olca alamaiset caikella pelgholla teide' Herrain/ ei waiuoin ninen Lakiain ia siuiede'/ Waan mös nijlle tuimille. (Te palvelijat olkaa alamaiset kaikella pelolla teidän herrain/ ei waivoin niiden lakiain ja siweiden/ Waan myös niille tuimille.)

18. οἱ οἰκέται ὑποτασσόμενοι ἐν παντὶ φόβῳ τοῖς δεσπόταις, οὐ μόνον τοῖς ἀγαθοῖς καὶ ἐπιεικέσιν, ἀλλὰ καὶ τοῖς σκολιοῖς.

18. οι οικεται υποτασσομενοι εν παντι φοβω τοις δεσποταις ου μονον τοις αγαθοις και επιεικεσιν αλλα και τοις σκολιοις 18. oi oiketai υpotassomenoi en panti foβo tois despotais oυ monon tois agathois kai epieikesin alla kai tois skoliois

18 Domestic (servants), be subject to (your°) masters in all fear; not only to the good and gentle, but also to the crooked.

18. Servants, be subject to your masters with all fear; not only to the good and gentle, but also to the froward.

18. I Tjenere! værer Eders Herrer underdanige i al Ærefrygt, ikke alene de gode og billige, men ogsaa de fortrædelige.

18. I tjenare, varer underdånige edrom herrom med all fruktan; icke allenast dem godom och saktmodigom, utan ock dem genvördigom.

18. Teie sullased, kuulge keige kartussega omma issandatte sanna, ei mitte ükspäinis heade sanna, kes järrele andwad, waid ka nende tiggedatte sanna.

18. Tarnai, su visa baime būkite klusnūs šeimininkams, ne tik geriems ir švelniems, bet ir rūstiems.

18. Ihr Knechte, seid untertan mit aller Furcht den Herren, nicht allein den gütigen und gelinden, sondern auch den wunderlichen.

18. Domestiques, soyez soumis à vos maîtres en toute crainte, non seulement à ceux qui sont bons et indulgents, mais aussi à ceux qui sont difficiles.

18. Vosotros, siervos, sed sujetos con todo temor a vuestros señores; no solamente a los buenos y humanos, mas aun también a los rigurosos.

18 Gij huisknechten, zijt met alle vreze onderdanig den heren, niet alleen den goeden en bescheidenen, maar ook den harden.

18. Słudzy! bądźcie poddani panom we wszelakiej bojaźni, nie tylko dobrym i bacznym, ale i dziwnym.

18. A cselédek teljes félelemmel engedelmeskedjenek az uraknak; nem csak a jóknak és kíméleteseknek, de a szívteleneknek is. [18†]

18 Слуги, со всяким страхом повинуйтесь господам, не только добрым и кротким, но и суровым.

18. Слуги, з усяким страхом корітесь панам, не тільки добрим і лагідним, а також лукавим.

19 Sillä se on armoa, että joku omantunnon tähden Jumalan edessä kestää vaivoja, syyttömästi kärsien.

19 Sillä se on armoa, jos joku omantunnon vuoksi Jumalan tähden kestää vaivoja syyttömästi kärsien.

19. Sillä se on armo, jos joku omantuntonsa tähden Jumalan tykö vaivaa kärsii, ja syyttömästi kärsii.

19. Sillä se on armo jos jocu omantundons tähden Jumalan tygö waiwa kärsi ja syyttömäst kärsi/

19. Sille se on Armo/ ios iocu Omantunnons tedhen Jumalan tyge/ pitepi waiua/ ia ilman ansiotans wärytte kerssipi. (Sillä se on armo/ jos joku omantuntonsa tähden Jumalan tykö/ pitääpi waivaa/ ja ilman ansiotansa wääryyttä kärsiipi.)

19. τοῦτο γὰρ χάρις, εἰ διὰ συνείδησιν Θεοῦ ὑποφέρει τις λύπας, πάσχων ἀδίκως.

19. τουτο γαρ χαρις ει δια συνειδησιν θεου υποφερει τις λυπας πασχων αδικως 19. toυto gar charis ei dia sυneidesin theoυ υpoferei tis lυpas paschon adikos

19 For* this is grace, if anyone undergoes sorrows, suffering wrongfully because of (his) consciousness of God.

19. For this is thankworthy, if a man for conscience toward God endure grief, suffering wrongfully.

19. Thi dette finder Naade, dersom Nogen af Samvittighed for Gud fordrager Gjenvordigheder, naar han lider uretfærdeligen.

19. Ty detta är nåd, om någor, för samvetets skull till Gud, fördrager bedröfvelse, och lider orätt.

19. Sest se on arm, kui kegi süddame-tunnistusse pärrast Jum̃ala ees keik kurwastust heaks wöttab, ja üllekohhut kannatab.

19. Girtina, jeigu kas dėl Dievo pažinimo pakelia skausmus, nekaltai kentėdamas.

19. Denn das ist Gnade, so jemand um des Gewissens willen zu Gott das Übel verträgt und leidet das Unrecht.

19. Car c'est une chose agréable à Dieu, que quelqu'un, par un motif de conscience, endure des afflictions en souffrant injustement.

19. Porque esto es agradable, si alguno a causa de la conciencia, que tiene delante de Dios, sufre molestias, padeciendo injustamente.

19 Want dat is genade, indien iemand om het geweten voor God zwarigheid verdraagt, lijdende ten onrechte.

19. Boć to jest łaska, jeźli kto dla sumienia Bożego ponosi frasunki, cierpiąc bezwinnie.

19. Mert az kedves dolog, ha valaki Istenről való meggyőződéséért tűr keserűségeket, méltatlanul szenvedvén. [19†]

19 Ибо то угодно Богу, если кто, помышляя о Боге, переносит скорби, страдая несправедливо.

19. Се бо угодно перед Богом, коли хто ради совісти Божої переносить смуток, страждаючи не по правдї.

20 Sillä mitä kiitettävää siinä on, jos te olette kärsivällisiä silloin, kun teitä syntienne tähden piestään? Mutta jos olette kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden saatte kärsiä, niin se on Jumalan armoa.

20 Sillä mitä kunnioitettavaa siinä on, jos olette kärsivällisiä, kun teette syntiä ja teitä piestään? Mutta jos olette kärsivällisiä, kun hyvää teette ja kärsitte, niin se on armoa Jumalan edessä.

20. Sillä mikä kiitos se on, jos te pahain tekoinne tähden piestään, ja te kärsitte? Mutta kuin te hyvin teette ja kuitenkin vaivataan, ja te sen kärsitte, niin se on armo Jumalan edessä.

20. Sillä mikä kijtos se on jos te pahain tecoinne tähden piestän ja te kärsitte? Mutta cosca te hywin teette ja cuitengin waiwatan ja te sen kärsitte nijn se on armo Jumalan edes.

20. Sille mike kijtos se on ios te pahain tekoinne tedhen piexeteen/ ia te kerssitte? Mutta coska te hyuestiteet/ ia quitengin waiuataan/ ia te sen kersitte/ se ombi Armo Jumalan edes. (Sillä mikä kiitos se on, jos te pahain tekoinne tähden pieksetään/ ja te kärsitte? Mutta koska te hywästi teette/ ja kuitenkin waivataan/ ja te sen kärsitte/ se ompi armo Jumalan edessä.)

20. ποῖον γὰρ κλέος, εἰ ἁμαρτάνοντες καὶ κολαφιζόμενοι ὑπομενεῖτε; ἀλλ’ εἰ ἀγαθοποιοῦντες καὶ πάσχοντες ὑπομενεῖτε, τοῦτο χάρις παρὰ Θεῷ.

20. ποιον γαρ κλεος ει αμαρτανοντες και κολαφιζομενοι υπομενειτε αλλ ει αγαθοποιουντες και πασχοντες υπομενειτε τουτο χαρις παρα θεω 20. poion gar kleos ei amartanontes kai kolafizomenoi υpomeneite all ei agathopoioυntes kai paschontes υpomeneite toυto charis para theo

20 For* what credit (is it), if, (when) you° are sinning and are battered (for it), you° will be enduring (it)? But if, (when) you° are doing good and are suffering (for it), you° will be enduring (it); this (is) grace with God.

20. For what glory is it, if, when ye be buffeted for your faults, ye shall take it patiently? but if, when ye do well, and suffer for it, ye take it patiently, this is acceptable with God.

20. Thi hvad er det for en Roes, dersom I, naar I synde og blive slagne, lide taalmodeligen? Men dersom I, naar I gjøre Godt og lide derfor, ere taalmodige, dette finder Naade for Gud.

20. Ty hvad pris är det, om I för edra missgerningar slagne varden, och liden? Men när I för välgerningars skull liden, och hafven tålamod, det är nåd för Gudi.

20. Sest mis kitus on se, kui teid sü pärrast peksetakse, ja teie nenda kannatlikkud ollete? agga kui teie head tehhes kurja nähhes kannatate, se on arm Jummala jures.

20. Menka garbė, jei jūs kantrūs, kai esate plakami už nusikaltimus. Bet kai esate kantrūs, darydami gera ir kentėdami, Dievo akyse tai verta pagyrimo.

20. Denn was ist das für ein Ruhm, so ihr um Missetat willen Streiche leidet? Aber wenn ihr um Wohltat willen leidet und erduldet, das ist Gnade bei Gott.

20. Quelle gloire, en effet, vous reviendrait-il, si vous supportez patiemment d'être battus pour avoir mal fait? Mais si vous supportez patiemment la souffrance pour avoir bien fait, c'est à cela que Dieu prend plaisir.

20. Porque ¿qué gloria es, si pecando vosotros sois abofeteados, y lo sufrís? empero si haciendo bien, sois afligidos, y lo sufrís, esto es cierto agradable delante de Dios.

20 Want wat lof is het, indien gij verdraagt, als gij zondigt, en daarover geslagen wordt? Maar indien gij verdraagt, als gij weldoet, en daarover lijdt, dat is genade bij God.

20. Bo cóż jest za chwała, jeźlibyście grzesząc, cierpliwie znosili, by was i pięściami bito? Ale jeźli dobrze czyniąc i cierpiąc znosicie, to jest łaska u Boga.

20. Mert micsoda dicsőség az, ha vétkezve és arczul veretve tűrtök? de ha jót cselekedve és mégis szenvedve tűrtök, ez kedves dolog Istennél. [20†]

20 Ибо что за похвала, если вы терпите, когда вас бьют за проступки? Но если, делая добро и страдая, терпите, это угодно Богу.

20. Яка бо похвала, коли, согрішаючи й биті в лице, терпите? Тільки коли добре робите, і, страждаючи терпите, то се угодно перед Богом.

21 Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä,

21 Siihen olette näet kutsutut, koska Kristuskin kärsi puolestanne jättäen teille esikuvan, jotta seuraisitte Hänen jälkiään.

21. Sillä sitä varten olette te kutsutut, että Kristus myös kärsi meidän edestämme ja jätti meille esikuvan, että teidän pitää hänen askeleitansa noudattaman,

21. Sillä sitä warten oletta te cudzutut että Christus myös kärsei meidän edestäm ja jätti meille cuwan että teidän pitä hänen askeleitans noudattaman.

21. Sille siteuarte' te oletta cutzutud/ Se'uoxi ette Christus mös kersi meiden edesten/ ia meille ydhen Esicuuan ietti/ Ette teide' pitepi noudhattaman hene' Askelens. (Sillä sitä warten te olette kutsutut/ Senwuoksi että Kristus myös kärsi meidän edestä/ ja meille yhden esikuwan jätti/ Että teidän pitääpi noudattaman hänen askeleensa.)

21. εἰς τοῦτο γὰρ ἐκλήθητε, ὅτι καὶ Χριστὸς ἔπαθεν ὑπὲρ ὑμῶν, ὑμῖν ὑπολιμπάνων ὑπογραμμὸν ἵνα ἐπακολουθήσητε τοῖς ἴχνεσιν αὐτοῦ·

21. εις τουτο γαρ εκληθητε οτι και χριστος επαθεν υπερ ημων ημιν υπολιμπανων υπογραμμον ινα επακολουθησητε τοις ιχνεσιν αυτου 21. eis toυto gar eklethete oti kai christos epathen υper emon emin υpolimpanon υpogrammon ina epakoloυthesete tois ichnesin aυtoυ

21 For* you° were called into this, because Christ also suffered on our behalf, leaving a model for you°, in order that you° should follow after his footprints.

21. For even hereunto were ye called: because Christ also suffered for us, leaving us an example, that ye should follow his steps:

21. Thi dertil ere I kaldte, efterdi Christus har og lidt for os, efterladende os et Exempel, at I skulle efterfølge hans Fodspor;

21. Ty dertill ären I kallade, efter ock Christus led för oss, låtandes oss en efterdömelse, att I skolen efterfölja hans fotspår;

21. Sest seks ollete teie kutsutud, et ka Kristus on teie eest kannatanud, ja teile tähte jätnud, et teie peate temma jälgede sees käima,

21. Juk jūs tam pašaukti; ir Kristus kentėjo už mus, palikdamas mums pavyzdį, kad eitumėte Jo pėdomis.

21. Denn dazu seid ihr berufen; sintemal auch Christus gelitten hat für uns und uns ein Vorbild gelassen, daß ihr sollt nachfolgen seinen Fußtapfen;

21. Car c'est à cela que vous êtes appelés, puisque Christ aussi a souffert pour vous, vous laissant un exemple, afin que vous suiviez ses traces;

21. Porque para esto fuisteis llamados, pues que también Cristo padeció por nosotros, dejándonos un modelo, para que vosotros sigáis sus pisadas.

21 Want hiertoe zijt gij geroepen, dewijl ook Christus voor ons geleden heeft, ons een voorbeeld nalatende, opdat gij Zijn voetstappen zoudt navolgen;

21. Albowiem na to też powołani jesteście, ponieważ i Chrystus cierpiał za was, zostawiwszy wam przykład, abyście naśladowali stóp jego.

21. Mert arra hívattatok el; hiszen Krisztus is szenvedett érettetek, néktek példát hagyván, hogy az ő nyomdokait kövessétek: [21†]

21 Ибо вы к тому призваны, потому что и Христос пострадал за нас, оставив нам пример, дабы мы шли по следам Его.

21. На се бо ви покликані, бо і Христос страждав за вас, оставляючи вам приклад, щоб ви йшли слїдом за Його стопами;

22 joka "ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta ollut",

22 Hän ei tehnyt syntiä, eikä vilppiä havaittu Hänen suussaan.

22. Joka ei yhtään syntiä tehnyt eikä yhtään petosta ole hänen suustansa löydetty,

22. Joca ei yhtän syndiä tehnyt eikä yhtän petosta ole hänen suustans löytty.

22. Joca ei ychten syndi tehnyt ollut/ Eike mös ychten petosta ole henen Suustans leutty. (Joka ei yhtään syntiä tehnyt ollut/ Eikä myös yhtään petosta ole hänen suustansa löydetty.)

22. ὃς ἁμαρτίαν οὐκ ἐποίησεν, οὐδὲ εὑρέθη δόλος ἐν τῷ στόματι αὐτοῦ·

22. ος αμαρτιαν ουκ εποιησεν ουδε ευρεθη δολος εν τω στοματι αυτου 22. os amartian oυk epoiesen oυde eυrethe dolos en to stomati aυtoυ

22 (He) who did no sin, nor was treachery found in his mouth;

22. Who did no sin, neither was guile found in his mouth:

22. hvilken ikke har gjort Synd, der blev og ikke funden Svig i hans Mund;

22. Hvilken ingen synd gjort hade; och intet bedrägeri vardt funnet i hans mun;

22. Kes ei olle patto teinud, ja kelle suust polle pettust leitud;

22. Jis ‘‘nepadarė nuodėmės, ir Jo lūpose nerasta klastos’‘.

22. welcher keine Sünde getan hat, ist auch kein Betrug in seinem Munde erfunden;

22. Lui qui n'a point commis de péché, et dans la bouche duquel il ne s'est trouvé aucune fraude;

22. El cual no hizo pecado, ni fué hallado engaño en su boca:

22 Die geen zonde gedaan heeft, en er is geen bedrog in Zijn mond gevonden;

22. Który grzechu nie uczynił, ani znaleziona jest zdrada w ustach jego.

22. A ki bűnt nem cselekedett, sem a szájában álnokság nem találtatott: [22†]

22 Он не сделал никакого греха, и не было лести в устах Его.

22. котрий не зробив гріха, анї не знайдено підступу в устах Його;

23 joka häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee,

23 Herjattuna Hän ei herjannut takaisin eikä kärsiessään uhannut, vaan jätti itsensä sen haltuun, joka tuomitsee oikein.

23. Joka ei kironnut, kuin häntä kirottiin, ei uhannut, kuin hän kärsi; mutta antoi hänelle koston, joka oikein tuomitsee;

23. Joca ei kironnut cosca hän kirottin ei uhgannut cosca hän kärsei mutta andoi hänelle coston joca oikein duomidze.

23. Joca ei wastankironudh/ coska he' kirottijn/ Ei whgannudh/ coska hen kerssi. Mutta hen annoi henelle Coston ioca oikein domitze. (Joka ei wastaan kironnut/ koska hän kirottiin/ ei uhkannut/ koska hän kärsi. Mutta hän antoi hänelle koston, joka oikein tuomitsee.)

23. ὃς λοιδορούμενος οὐκ ἀντελοιδόρει, πάσχων οὐκ ἠπείλει, παρεδίδου δὲ τῷ κρίνοντι δικαίως·

23. ος λοιδορουμενος ουκ αντελοιδορει πασχων ουκ ηπειλει παρεδιδου δε τω κρινοντι δικαιως 23. os loidoroυmenos oυk anteloidorei paschon oυk epeilei paredidoυ de to krinonti dikaios

23 who, being reviled, was not reviling again (in return); (when) suffering, was not threatening, (but was giving (himself) to the one who judges righteously),

23. Who, when he was reviled, reviled not again; when he suffered, he threatened not; but committed himself to him that judgeth righteously:

23. hvilken ikke skjendte igjen, der han blev overskjendt, ikke truede, der han led, men overgav det til ham, som dømmer retfærdeligen;

23. När han blef bannad, bannade han intet igen, och när han led, hotades han intet; utan ställde hämnden till den som rätt dömer;

23. Kes ei söimand wasto, kui tedda söimati, kes ei ähwardand, kui ta kannatas; waid andis selle holeks, kes öiete kohhut moistab.

23. Šmeižiamas neatsakė tuo pačiu, kentėdamas negrasino, bet pavedė save Tam, kuris teisia teisingai.

23. welcher nicht wiederschalt, da er gescholten ward, nicht drohte, da er litt, er stellte es aber dem anheim, der da recht richtet;

23. Qui, outragé, ne rendait point d'outrages; et maltraité, ne faisait point de menaces, mais s'en remettait à celui qui juge justement;

23. El cual maldiciéndole, no tornaba a maldecir; y cuando padecía, no amenazaba; sino que remitía su causa al que juzga justamente.

23 Die, als Hij gescholden werd, niet wederschold, en als Hij leed, niet dreigde; maar gaf het over aan Dien, Die rechtvaardiglijk oordeelt;

23. Któremu gdy złorzeczono, nie odzłorzeczył; gdy cierpiał, nie groził, ale poruczył krzywdę temu, który sprawiedliwie sądzi.

23. A ki szidalmaztatván, viszont nem szidalmazott, szenvedvén nem fenyegetőzött; hanem hagyta az igazságosan ítélőre: [23†]

23 Будучи злословим, Он не злословил взаимно; страдая, не угрожал, но предавал то Судии Праведному.

23. котрий, злословлений, не злословив, і страждаючи, не грозив, а передав Судячому праведно;

24 joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut".

24 Hän itse kantoi syntimme ruumiissaan ristille, jotta me synneille kuolleina eläisimme vanhurskaudelle, ja Hänen haavainsa ansioista te olette parannetut.

24. Joka meidän syntimme itse uhrasi omassa ruumiissansa puun päällä, että me synneistä pois kuolleet eläisimme vanhurskaudelle; jonka haavain kautta te olette terveiksi tulleet.

24. Joca meidän syndimme idze uhrais omas ruumisans puun päällä että me synneistä poiscuollet eläisimme wanhurscaudelle. Jonga haawain cautta te oletta terwexi tullet:

24. Joca meiden syndinne itze wffrasi omas Rumisans Puun pääle/ senpäle ette me synneiste poiskooleet/ sille Wanhurskaudhelle eleisimme. Jonga haauain cautta te oletta teruexi tulleheet/ (Joka meidän syntimme itse uhrasi oman ruumiinsa puun päälle/ senpäälle että me synneistä pois kuolleet/ sille wanhurskaudelle eläisimme. Jonka haawain kautta te olette terweeksi tulleet.)

24. ὃς τὰς ἁμαρτίας ἡμῶν αὐτὸς ἀνήνεγκεν ἐν τῷ σώματι αὐτοῦ ἐπὶ τὸ ξύλον, ἵνα ταῖς ἁμαρτίαις ἀπογενόμενοι τῇ δικαιοσύνῃ ζήσωμεν· οὗ τῷ μώλωπι αὐτοῦ ἰάθητε.

24. ος τας αμαρτιας ημων αυτος ανηνεγκεν εν τω σωματι αυτου επι το ξυλον ινα ταις αμαρτιαις απογενομενοι τη δικαιοσυνη ζησωμεν ου τω μωλωπι αυτου ιαθητε 24. os tas amartias emon aυtos anenegken en to somati aυtoυ epi to ksυlon ina tais amartiais apogenomenoi te dikaiosυne zesomen oυ to molopi aυtoυ iathete

24 who, himself, carried our sins in his body upon the tree, in order that we might live to righteousness, having become-dead to (our) sins; by whose wound(s) you° were healed.

24. Who his own self bare our sins in his own body on the tree, that we, being dead to sins, should live unto righteousness: by whose stripes ye were healed.

24. hvilken selv bar vore Synder paa sit Legeme paa Træet, paa det vi, afdøde fra Synden, skulle leve i Retfærdighed; ved hans Saar ere I lægte.

24. Hvilken våra synder sjelf offrade i sin lekamen på träd; på det vi skulle vara döde syndene, och lefva rättfärdighetene; genom hvilkens sår I ären helbregda vordne.

24. Kes meie pattud isse on kannud ommas ihhus ülles pu peäle, et meie piddime pattust ärra sama, ja öigussele ellama, kelle wermede läbbi teie ollete terweks sanud.

24. Jis pats savo kūne užnešė mūsų nuodėmes ant medžio, kad mirę nuodėmėms, gyventume teisumui. ‘‘Jo žaizdomis jūs buvote išgydyti’‘.

24. welcher unsre Sünden selbst hinaufgetragen hat an seinem Leibe auf das Holz, auf daß wir, der Sünde abgestorben, der Gerechtigkeit leben; durch welches Wunden ihr seid heil geworden.

24. Lui qui a porté nos péchés en son corps sur le bois, afin qu'étant morts au péché, nous vivions à la justice, et par la meurtrissure de qui vous avez été guéris.

24. El mismo que llevó nuestros pecados en su cuerpo sobre el madero, para que nosotros siendo muertos a los pecados, viviésemos a la justicia. Por las heridas del cual habéis sido sanados.

24 Die Zelf onze zonden in Zijn lichaam gedragen heeft op het hout; opdat wij, der zonden afgestorven zijnde, der gerechtigheid leven zouden; door Wiens striemen gij genezen zijt.

24. Który grzechy nasze na ciele swoim zaniósł na drzewo, abyśmy obumarłszy grzechom sprawiedliwości żyli, którego sinością uzdrowieni jesteście.

24. A ki a mi bűneinket maga vitte fel testében a fára, hogy a bűnöknek meghalván, az igazságnak éljünk: a kinek sebeivel szógyultatok meg. [24†]

24 Он грехи наши Сам вознес телом Своим на древо, дабы мы, избавившись от грехов, жили для правды: ранами Его вы исцелились.

24. котрий гріхи наші сам піднїс на тїлї своїм на дереві, щоб ми, для гріхів умерши, правдою жили; котрого "ранами сцїлились".

25 Sillä te olitte "eksyksissä niinkuin lampaat", mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö.

25 Sillä te”olitte niin kuin eksyvät lampaat”, mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan luo.

25. Sillä te olitte niinkuin eksyväiset lampaat, vaan nyt te olette palanneet teidän sieluinne paimenen ja piispan tykö.

25. Sillä te olitta nijncuin exywäiset lambat waan nyt te oletta palainnet teidän sieluin Paimenen ja Pispan tygö.

25. Sille te olitta ninquin exyueiset Lambat Waan nyt te oletta palaineet/ sen teiden Sieludhen Paimenen ia Pispan tyge. (Sillä te olitte niinkuin eksywäiset lampaat, waan nyt te olette palanneet/ sen teidän sielujen paimenen ja piispan tykö.)

25. ἦτε γὰρ ὡς πρόβατα πλανώμενα, ἀλλ’ ἐπεστράφητε νῦν ἐπὶ τὸν ποιμένα καὶ ἐπίσκοπον τῶν ψυχῶν ὑμῶν.

25. ητε γαρ ως προβατα πλανωμενα αλλ επεστραφητε νυν επι τον ποιμενα και επισκοπον των ψυχων υμων 25. ete gar os proβata planomena all epestrafete nυn epi ton poimena kai episkopon ton psυchon υmon

25 For* you° were being misled like sheep, but now were returned to the Shepherd and Overseer of your° souls. {Isa 53}

25. For ye were as sheep going astray; but are now returned unto the Shepherd and Bishop of your souls.

25. Thi I vare som vildfarende Faar, men ere nu omvendte til Eders Sjæles Hyrde og Tilsynsmand.

25. Ty I voren såsom villfarande får; men I ären nu omvände till herdan, och edra själars Biskop.

25. Sest teie ollite kui eksiad lambad; agga nüüd ollete teie pöördud omma hinge karjatse ja üllewaatja pole.)

25. Jūs buvote tarsi klaidžiojančios avys, o dabar sugrįžote pas savo sielų Ganytoją ir Sargą.

25. Denn ihr waret wie die irrenden Schafe; aber ihr seid nun bekehrt zu dem Hirten und Bischof eurer Seelen.

25. Car vous étiez comme des brebis errantes; mais vous êtes maintenant retournés au Pasteur et à l'Évêque de vos âmes.

25. Porque vosotros erais como ovejas descarriadas; mas ahora sois ya convertidos al Pastor, y Obispo de vuestras almas.

25 Want gij waart als dwalende schapen; maar gij zijt nu bekeerd tot den Herder en Opziener uwer zielen.

25. Albowiemeście byli jako owce błądzące; ale teraz jesteście nawróceni do pasterza i biskupa dusz waszych.

25. Mert olyanok valátok, mint tévelygő juhok; de most megtértetek lelketek pásztorához és felvigyázójához. [25†]

25 Ибо вы были, как овцы блуждающие(не имея пастыря), но возвратились ныне к Пастырю и Блюстителю душ ваших.

25. Були бо ви, як вівцї блукаючі; тільки ж вернулись нинї до Пастиря і Владики душ ваших.