PAAVALIN KIRJE GALATALAISILLE |
P. PAAVALIN EPISTOLA GALATALAISILLE |
P.
Pawalin Epistola Galaterein tygö |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
2 LUKU |
2 LUKU |
II. Lucu . |
2:1
Sitten, neljäntoista vuoden kuluttua, minä taas menin
ylös Jerusalemiin Barnabaan kanssa ja otin Tiituksenkin
mukaani. |
2:1 Sitte neljäntoistakymmenen vuoden perästä menin minä taas Barnabaan kanssa ylös Jerusalemiin ja otin Tituksen kanssani, |
2:1 SIitte
neljäntoistakymmenen wuoden perästä/ menin minä taas
Barnaban cansa Jerusalemijn/ ja otin Tituxen cansani. |
2:2
Mutta minä menin sinne ilmestyksen johdosta ja esitin
heille sen evankeliumin, jota julistan pakanain
keskuudessa; esitin sen yksityisesti arvokkaimmille
heistä, etten ehkä juoksisi tai olisi juossut turhaan. |
2:2 Ja minä menin ylös ilmoituksen jälkeen ja asetin heidän eteensä sen evankeliumin, jota minä pakanain seassa julistan: mutta erinomaisesti niiden eteen, jotka jonakin pidetään, etten minä hukkaan juoksisi elikkä olisi jo juossut. |
2:2 Ja minä
ylösmenin ilmoituxen jälken/ ja tiedustelin heidän
cansans Evangeliumist/ jota minä pacanain seas julistan/
mutta erinomaisest nijden cansa/ jotca jonakin pidettin.
Etten minä huckan juoxis/ elickä olis jo juosnut. |
2:3
Mutta ei edes seuralaistani Tiitusta, joka oli
kreikkalainen, pakotettu ympärileikkauttamaan itseänsä. |
2:3 Mutta ei Titustakaan, joka minun kanssani oli, vaadittu itsiänsä ympärileikkauttamaan, vaikka hän Grekiläinen oli. |
2:3 Mutta ei
Tituscan/ joca minun cansani oli/ ollut idziäns waadittu
ymbärinsleickauttaman/ ehkä hän Grekiläinen oli. |
2:4
Noiden pariimme luikertaneiden valheveljien tähden,
jotka orjuuttaakseen meitä olivat hiipineet vakoilemaan
vapauttamme, mikä meillä on Kristuksessa Jeesuksessa, |
2:4 Sillä kuin muutamat väärät veljet tunkeutuivat sisälle, ja jo olivat tulleet sisälle koettelemaan meidän vapauttamme, joka meillä Kristuksessa Jesuksessa on, että he meitä orjuuteen vaatisivat; |
2:4 Sillä cosca
muutamat wäärät weljet heitäns sisälle tungit/ ja jo
olit sisälle tullet/ coetteleman meidän wapauttam/ joca
meillä Christuxes Jesuxes on/ että he meitä orjuten
waatisit/ |
2:5
me emme hetkeksikään alistuneet antamaan heille myöten,
että evankeliumin totuus säilyisi teidän keskuudessanne. |
2:5 Emmepä me tosin niille hetkeksikään myöntyneet kuuliaisuuteen, että evankeliumin totuus teidän tykönänne pysyväinen olis. |
2:5 Embä me tosin
nijtä tahtonet hetkekän alammaiset olla/ että
Evangeliumin totuus teisä pysywäinen olis. |
2:6
Ja nuo, joita jonakin pidettiin - millaisia lienevät
olleet, ei kuulu minuun; Jumala ei katso henkilöön - nuo
arvossapidetyt eivät velvoittaneet minua mihinkään
enempään, |
2:6 Mutta niihin, jotka jonakin pidetään, minkäkaltaiset he muinen olivat, ei minun mitään tule: ei Jumala katso ihmisen muotoa; sillä ne, jotka jonakin pidetään, ei minulle mitään opettaneet. |
2:6 Mutta nijhin/
jotca jonakin pidettin/ mingäcaltaiset he muinen olit/
ei minun mitän tule: Sillä ei Jumala cadzo ihmisen
muoto/ mutta ne jotca jonakin pidettin/ ei minulle mitän
opettanet. |
2:7
vaan päinvastoin, kun näkivät, että minulle oli uskottu
evankeliumin julistaminen ympärileikkaamattomille,
samoin kuin Pietarille sen julistaminen
ympärileikatuille - |
2:7 Vaan sitä vastaan, kuin he näkivät, että minulle evankeliumi esinahan puoleen uskottu oli, niinkuin Pietarille ympärileikkauksen puoleen; |
2:7 Waan cosca he
näit/ että minulle Evangelium esinahan puoleen uscottu
oli/ nijncuin Petarillengin Evangelium
ymbärinsleickauxen puoleen/ |
2:8
sillä hän, joka antoi Pietarille voimaa hänen
apostolintoimeensa ympärileikattujen keskuudessa, antoi
minullekin siihen voimaa pakanain keskuudessa - |
2:8 (Sillä joka Pietarin kanssa oli voimallinen apostolin virassa ympärileikkauksen seassa, se on minunkin kanssani pakanain seassa voimallinen ollut,) |
2:8 (Sillä joca
Petarin cansa oli woimallinen Apostolin wirgas
ymbärinsleickauxen seas/ se on minungin cansani pacanain
seas woimallinen ollut) |
2:9
ja kun olivat tulleet tuntemaan sen armon, mikä oli
minulle annettu, niin Jaakob ja Keefas ja Johannes,
joita pidettiin pylväinä, antoivat minulle ja
Barnabaalle yhteisen työn merkiksi kättä, mennäksemme,
me pakanain keskuuteen ja he ympärileikattujen. |
2:9 Ja kuin he tunsivat sen armon, joka minulle annettu oli, niin Jakob ja Kephas ja Johannes, jotka patsaina pidettiin, antoivat minulle ja Barnabaalle kättä ja sopivat niin meidän kanssamme, että meidän pakanain seassa ja heidän ympärileikkauksen seassa saarnaaman piti, |
2:9 Ja cuin he
tunsit se Armon/ cuin minulle annettu oli/ nijn Jacobus
ja Cephas ja Johannes/ jotca padzana pidettin/ annoit
minulle ja Barnaballe kättä/ ja sowitit heidäns meidän
cansam/ että meidän pacanain seas/ ja heidän
ymbärinsleickauxen seas saarnaman piti. |
2:10 Meidän oli vain muistaminen köyhiä, ja juuri sitä
minä olenkin ahkeroinut tehdä. |
2:10 Ainoastaan että meidän piti vaivaisia muistaman, jota minä myös olen ahkeroinut tehdä. |
2:10 Ainoastans
että meidän piti waiwaisita muistaman/ joca minä myös
olen ahkeroinnut tekemän. |
2:11 Mutta kun Keefas tuli Antiokiaan, vastustin minä
häntä vasten kasvoja, koska hän oli herättänyt suurta
paheksumista. |
2:11 Mutta kuin Pietari Antiokiaan tuli, niin minä olin julkisesti häntä vastaan, että kanne oli tullut hänen päällensä. |
2:11 MUtta cuin
Petari Antiochiaan tuli/ nijn minä olin julkisest händä
wastan: että canne oli tullut hänen päällens. |
2:12 Sillä ennenkuin Jaakobin luota oli tullut muutamia
miehiä, oli hän syönyt yhdessä pakanain kanssa; mutta
heidän tultuaan hän vetäytyi pois ja pysytteli erillään
peläten ympärileikattuja, |
2:12 Sillä ennenkuin joku Jakobin tyköä tuli, söi hän pakanain kanssa; vaan kuin ne tulivat, vältti hän, ja eroitti itsensä heistä, peljäten niitä, jotka ympärileikkauksesta olivat, |
2:12 Sillä ennen
cuin jocu Jacobin tykö tuli/ söi hän pacanain cansa/
waan cuin ne tulit/ wältti hän idzens/ ja eroitti hänens
heistä/ sillä hän pelkäis nijtä cuin
ymbärinsleickauxesta olit. |
2:13 ja hänen kanssaan lankesivat ulkokultaisuuteen
muutkin juutalaiset, niin että heidän ulkokultaisuutensa
tempasi mukaansa Barnabaankin. |
2:13 Ja muutkin Juudalaiset viekastelivat hänen kanssansa, niin että Barnabaskin vieteltiin heidän ulkokullaisuudellansa. |
2:13 Ja muutkin
Judalaiset wiecastelit hänen cansans/ nijn että Barnabas
myös sijhen wieteldin. |
2:14 Mutta kun minä näin, etteivät he vaeltaneet suoraan
evankeliumin totuuden mukaan, sanoin minä Keefaalle
kaikkien kuullen: Jos sinä, joka olet juutalainen,
noudatat pakanain tapoja etkä juutalaisten, miksi sinä
pakotat pakanoita noudattamaan juutalaisten tapoja? |
2:14 Mutta kuin minä sen näin, ettei he oikein vaeltaneet evankeliumin totuuden jälkeen, sanoin minä Pietarille julkisesti kaikkein kuullen: jos sinä, joka Juudalainen olet, pakanain tavalla elät ja et Juudalaisten, miksis vaadit pakanoita Juudalaisten tavalla elämään? |
2:14 Mutta cuin
minä sen näin/ ettei he oikein waeldanet Evangeliumin
totuden jälken/ sanoin minä Petarille julkisest caickein
cuulden: jos sinä joca Judalainen olet/ pacanan tawalla
elät/ ja et Judalaisten/ mixis sijs waadit pacanoita
Judalaisten tawalla elämän? |
2:15 Me olemme luonnostamme juutalaisia, emmekä
pakanasyntisiä; |
2:15 Me jotka olemme Juudalaiset luonnon puolesta ja emme syntiset pakanoista: |
2:15 Waicka me
olemma Judalaiset luonnon puolesta/ ja emme syndiset
pacanoista: |
2:16 mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule
vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen
Kristukseen, niin olemme mekin uskoneet Kristukseen
Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi uskosta Kristukseen
eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule
vanhurskaaksi lain teoista. |
2:16 Että me tiedämme, ettei ihminen lain töiden kautta vanhurskaaksi tule, vaan uskon kautta Jesuksen Kristuksen päälle: niin me myös olemme uskoneet Jesuksen Kristuksen päälle, että me vanhurskaaksi tulemme uskon kautta Kristuksen päälle, ja emme lain töiden kautta, sentähden ettei yksikään liha tule lain töiden kautta vanhurskaaksi. |
2:16 Cuitengin että
me tiedämme/ ettei ihminen Lain töiden cautta
wanhurscaxi tule/ waan uscon cautta Jesuxen Christuxen
päälle. Nijn me myös uscomma Jesuxen Christuxen päälle/
että me wanhurscaxi tulemma uscon cautta Christuxen
päälle/ ja emme Lain töiden cautta: Sillä ei yxikän Liha
tule Lain töiden cautta wanhurscaxi. |
2:17 Mutta jos meidät itsemmekin, pyrkiessämme
vanhurskautumaan Kristuksessa, on havaittu syntisiksi,
onko sitten Kristus synnin palvelija? Pois se! |
2:17 Mutta jos me, koska me tahdomme Kristuksen kautta vanhurskaaksi tulla, löydetään myös itse syntisiksi, onko siis Kristus synnin palvelia? Pois se! |
2:17 Mutta jos me/
jotca tahdomma Christuxen cautta wanhurscaxi tulla/
wielä idzemme syndisexi löydämme/ nijn Christus olis
synnin palwelia. |
2:18 Sillä jos minä uudestaan rakennan sen, minkä olen
hajottanut maahan, osoitan minä olevani lain rikkoja. |
2:18 Sillä jos minä sitä taas rakennan, jota minä särkenyt olen, niin minä teen itseni ylitsekäyväksi. |
2:18 Pois se: Sillä
jos minä sitä taas rakennan/ jota minä särkenyt olen/
nijn minä teen idzeni ylidzekäywäxi. |
2:19 Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista,
elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa
ristiinnaulittu, |
2:19 Mutta minä olen lain kautta laista kuollut pois, että minä Jumalassa eläisin. |
2:19 Mutta minä
olen Lain cautta Laista poiscuollut/ että minä Jumalasa
eläisin/ minä olen Christuxen cansa ristinnaulittu. |
2:20 ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää
minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän
Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua
ja antanut itsensä minun edestäni. |
2:20 Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu. Mutta minä elän, en silleen minä, vaan Kristus elää minussa; sillä jota minä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, joka on minua rakastanut ja antoi itsensä minun edestäni. |
2:20 Mutta minä
elän/ waicka en minä/ waan Christus cuitengin elä
minusa: sillä jota minä nyt elän Lihasa/ sen minä elän
Jumalan Pojan uscosa/ Joca on minua racastanut/ ja annoi
idzens minun edestäni. |
2:21 En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos
vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan
Kristus on turhaan kuollut. |
2:21 En minä hylkää Jumalan armoa; sillä jos vanhurskaus tulee laista, niin on Kristus hukkaan kuollut. |
2:21 En minä hyljä
Jumalan Armo: Sillä jos wanhurscaus tule Laista/ nijn on
Christus huckan cuollut. |
|
|
|