Ensimmäinen Samuelin kirja
610
tä kuninkaan vihollisille kostet-
taisiin'. Sillä Saul ajatteli kaataa
Daavidin filistealaisten käden
kautta.
26 Kun hänen palvelijansa il-
moittivat tämän Daavidille, miel-
lytti Daavidia tulla näin kunin-
kaan vävyksi; ja ennenkuin mää-
räaika oli kulunut umpeen,
27 nousi Daavid ja lähti miehi-
neen ja kaatoi filistealaisia kak-
sisataa miestä. Ja Daavid toi
heidän esinahkansa, täyden
määrän, kuninkaalle, tullaksensa
kuninkaan vävyksi. Silloin Saul
antoi tyttärensä Miikalin hänelle
vaimoksi.
28 Ja Saul näki ja ymmärsi, että
Herra oli Daavidin kanssa, ja
Saulin tytär Miikal rakasti häntä.
29 Niin Saul pelkäsi vielä
enemmän Daavidia, ja Saulista
tuli koko elinajakseen Daavidin
vihamies.
30 Mutta filistealaisten ruhtinaat
lähtivät sotaan; ja niin usein
kuin he lähtivät sotaan, oli Daa-
vidilla suurempi menestys kuin
kaikilla muilla Saulin palvelijoilla,
niin että hänen nimensä tuli
sangen kuuluisaksi.
19 luku
Joonatan lepyttää isänsä. Daavid
on jälleen hengenvaarassa ja
pakenee Miikalin avulla Samuelin
luo. Saul hurmoksessa.
1 Ja Saul puhui pojallensa Joo-
natanille ja kaikille palvelijoillen-
sa, että Daavid olisi surmattava.
Mutta Saulin poika Joonatan oli
suuresti mieltynyt Daavidiin.
2 Sentähden Joonatan ilmaisi
sen Daavidille ja sanoi: Minun
isäni Saul koettaa saada sinut
surmatuksi. Ole siis varuillasi
huomenaamuna, kätkeydy ja py-
sy piilossa.
3 Mutta minä menen ja asetun
isäni viereen kedolle, sinne, mis-
sä sinä olet, ja puhun sinusta
isälleni; ja jos jotakin huomaan,
niin minä ilmaisen sen sinulle.
4 Niin Joonatan puhui hyvää
Daavidista isällensä Saulille ja
sanoi hänelle: Älköön kuningas
rikkoko palvelijaansa Daavidia
vastaan, sillä hän ei ole rikkonut
sinua vastaan, vaan hänen työn-
sä ovat olleet sinulle suureksi
hyödyksi.
5 Hänhän pani henkensä käm-
