Ensimmäinen Samuelin kirja
572
edessäni iäti. Mutta nyt Herra
sanoo: Pois se! Sillä minä kun-
nioitan niitä, jotka minua kunni-
oittavat; mutta jotka minut ylen-
katsovat, ne tulevat halveksituik-
si.
31 Katso, päivät tulevat, jolloin
minä katkaisen sinun käsivartesi
ja sinun isäsi suvun käsivarren,
niin ettei kukaan sinun suvussasi
elä vanhaksi.
32 Ja sinä saat nähdä minun
asuntoni olevan puutteessa huo-
limatta kaikesta siitä hyvästä,
mikä tulee Israelille. Eikä kukaan
sinun suvussasi ole koskaan elä-
vä vanhaksi.
33 Kuitenkaan minä en hävitä
kaikkia sinun omaisiasi alttarilta-
ni, niin että sammuttaisin sinun
silmäsi ja näännyttäisin sielusi;
mutta kaikki sinun suvussasi
kasvaneet kuolevat miehiksi tul-
tuaan.
34 Ja merkkinä tästä on sinulla
oleva se, mitä kahdelle pojallesi,
Hofnille ja Piinehaalle, tapahtuu:
he kuolevat molemmat samana
päivänä.
35 Mutta minä herätän itselleni
uskollisen papin, joka tekee mi-
nun sydämeni ja mieleni mu-
kaan. Hänelle minä rakennan
pysyväisen huoneen, ja hän on
vaeltava minun voideltuni edessä
kaiken elinaikansa.
36 Ja jokainen, joka jää jäljelle
sinun suvustasi, on tuleva ku-
martamaan häntä saadaksensa
hopearahan ja leipäkakun ja sa-
nova: 'Päästä minutkin johonkin
papintehtävään, että saisin palan
leipää syödäkseni.'
3 luku
Herra kutsuu Samuelin ja ilmes-
tyy hänelle Siilossa.
1 Ja poikanen Samuel palveli
Herraa Eelin johdolla; mutta Her-
ran sana oli harvinainen siihen
aikaan, eivätkä näyt olleet taval-
lisia.
2 Siihen aikaan tapahtui kerran,
kun Eeli, jonka silmiä alkoi hä-
märtää, niin ettei hän voinut
nähdä, makasi sijallansa
3 eikä Jumalan lamppu ollut vie-
lä sammunut ja Samuel makasi
Herran temppelissä, jossa Juma-
lan arkki oli,
4 että Herra kutsui Samuelia.
Hän vastasi: Tässä olen.
