Juditin kirja
2452
suloiseksi tuoksuksi, ja ylen hal-
pa on kaikki rasva sinulle polt-
touhriksi; mutta joka Herraa pel-
kää, se on aina suuri.
17. Voi pakanoita, jotka nouse-
vat minun kansaani vastaan!
Herra, Kaikkivaltias, on rankaise-
va heitä tuomion päivänä; hän
antaa tulen ja matojen syödä
heidän lihansa, niin että he tus-
kasta vaikeroitsevat iankaikkises-
ti."
18. Mutta kun he olivat tulleet
Jerusalemiin, rukoilivat he Juma-
laa; ja sittenkuin kansa oli puh-
distanut itsensä, uhrasi se polt-
touhrinsa ja vapaaehtoiset uhrin-
sa ja lahjansa.
19. Mutta Juudit lahjoitti temp-
pelille kaikki Holoferneen astiat,
jotka kansa oli hänelle antanut,
ja myös kärpäsverkon, jonka hän
oli ottanut itsellensä Holoferneen
makuuhuoneesta, hän antoi lah-
jaksi Jumalalle.
20. Ja kansa piti juhlaa Jerusa-
lemissa pyhäkön edustalla kolme
kuukautta, ja Juudit viipyi heidän
luonansa.
21. Mutta tämän ajan kuluttua
itsekukin palasi omaan kotiinsa;
ja Juudit lähti Beetyluaan, jonne
hän edelleen jäi omaisuuttansa
hoitamaan. Ja hän oli kaiken
loppuikänsä suuresti kunnioitettu
koko maassa.
22. Ja monet halusivat häntä
vaimoksensa, mutta siitä päiväs-
tä alkaen, jona hänen miehensä
Manasse kuoli ja tuli otetuksi
isiensä tykö, hän ei koko elinai-
kanansa yhtynyt ainoaankaan
mieheen.
23. Hän saavutti hyvin korkean
iän, sataviisi vuotta, ja eli van-
huutensa päivät miehensä talos-
sa. Ja hän vapautti palvelusneit-
syensä. Hän kuoli Beetyluassa,
ja hänet haudattiin miehensä
Manassen luolahautaan.
24. Ja Israelin heimo suri häntä
seitsemän päivää. Mutta ennen
kuolemaansa hän jakoi omaisuu-
tensa miehensä Manassen kaikil-
le lähimmille sukulaisille ja omil-
le lähimmille sukulaisillensa.
25. Ja niin kauan kuin Juudit eli,
ei kukaan enää häirinnyt israeli-
laisia, eikä pitkään aikaan hänen
kuoltuansakaan. Amen.
