Paavalin ensimmäinen kirje korinttolaisille
2216
lette henkilahjoja, niin pyrkikää
seurakunnan rakennukseksi saa-
maan niitä runsaasti.
13 Sentähden rukoilkoon se, jo-
ka kielillä puhuu, että hän taitai-
si selittää.
14 Sillä jos minä rukoilen kielillä
puhuen, niin minun henkeni kyllä
rukoilee, mutta ymmärrykseni on
hedelmätön.
15 Kuinka siis on? Minun on ru-
koiltava hengelläni, mutta minun
on rukoiltava myöskin ymmär-
rykselläni; minun on veisattava
kiitosta hengelläni, mutta minun
on veisattava myöskin ymmär-
rykselläni.
16 Sillä jos ylistät Jumalaa hen-
gessä, kuinka oppimattoman pai-
kalla istuva saattaa sanoa
"amen" sinun kiitokseesi? Eihän
hän ymmärrä, mitä sanot.
17 Sinä kyllä kiität hyvin, mutta
toinen ei siitä rakennu.
18 Minä kiitän Jumalaa, että
puhun kielillä enemmän kuin
teistä kukaan;
19 mutta seurakunnassa tahdon
mieluummin puhua viisi sanaa
ymmärrykselläni, opettaakseni
muitakin, kuin kymmenentuhatta
sanaa kielillä.
20 Veljet, älkää olko lapsia ym-
märrykseltänne, vaan pahuudes-
sa olkaa lapsia; mutta ymmär-
rykseltä olkaa täysi-ikäisiä.
21 Laissa on kirjoitettuna: "Vie-
raskielisten kautta ja muukalais-
ten huulilla minä olen puhuva
tälle kansalle, eivätkä he sitten-
kään minua kuule, sanoo Herra."
22 Kielet eivät siis ole merkiksi
uskoville, vaan niille, jotka eivät
usko; mutta profetoiminen ei ole
merkiksi uskottomille, vaan usko-
ville.
23 Jos nyt koko seurakunta ko-
koontuisi yhteen ja kaikki siellä
puhuisivat kielillä ja sinne tulisi
opetuksesta tai uskosta osatto-
mia, eivätkö he sanoisi teidän
olevan järjiltänne?
24 Mutta jos kaikki profetoisivat
ja joku uskosta tai opetuksesta
osaton tulisi sisään, niin kaikki
paljastaisivat hänet ja kaikki lan-
gettaisivat hänestä tuomion,
25 hänen sydämensä salaisuu-
det tulisivat ilmi, ja niin hän
kasvoilleen langeten rukoilisi
Jumalaa ja julistaisi, että Jumala
totisesti on teissä.
26 Kuinka siis on, veljet? Kun
tulette yhteen, on jokaisella jo-
