TOBIAN KIRJA
2675
5. Mutta ennen kuolemaansa
kutsui hän poikansa Tobian
eteensä, ja seitsemän nuorta
poikaista, hänen poikansa lasta,
ja sanoi heille:
6. Ninive pitää pian hävitettä-
män, sillä ei Herran sana puutu;
mutta Mediassa pitää vielä sitte
kauvan rauhan oleman, ja mei-
dän veljemme, jotka Israelin
maalta hajoitetut ovat, pitää tu-
leman jälleen.
7. Ja meidän maamme, joka nyt
kylmillä on, pitää joka paikassa
asutuksi tuleman. Ja Jumalan
huone, joka poltettu on, pitää
rakennettaman jälleen, ja kaikki,
jotka Jumalaa pelkäävät, sinne
tuleman jälleen.
8. Ja pakanat pitää myös hyl-
käämän epäjumalansa, ja tule-
man Jerusalemiin ja siellä asu-
man.
9. Ja kaikki pakanat ja kuninkaat
pitää siellä iloitseman, ja palve-
leman Israelin Jumalaa.
10. Niin kuulkaat nyt, minun poi-
kani, teidän isäänne: palvelkaat
Herraa totuudessa, ja olkaat
vaat hänessä, ja turvatkaat hä-
neen täydellisesti.
11. Tehkäät, mitä hän käskenyt
on, ja opettakaat se teidän lap-
sillenne, että he myös almua an-
taisivat, että he aina Jumalaa
pelkäisivät ja luottaisivat hänen
päällensä kaikesta sydämestän-
sä.
12. Ja, rakkaat lapset, kuulkaat
minua, ja älkäät pysykö tässä
Ninivessä, vaan kuin te äitinne
haudanneet olette minun tyköni
minun hautaani, niin nouskaat
menemään täältä pois.
13. Sillä minä näen, että Niniven
synti lopettaa hänen.
14. Ja kohta äitinsä kuoleman
jälkeen meni Tobia Ninivestä,
emäntänsä, lastensa ja lasten
lastensa kanssa Mediaan appen-
sa ja emäntänsä sukuin tykö, ja
löysi heidät terveinä hyvässä
voimassansa, ja hän holhosi hei-
tä.
15. Ja kuin he kuolivat, painoi
hän myös heidän silmänsä kiinni,
ja sai niin kaiken perinnön ja
Raguelin tavaran, ja eli hamaan
viidenteen polveen, ja näki lap-
sensa ja lastensa lapset.
16. Ja kuin hän yhdeksänkym-
menen ja yhdeksän vuotinen oli,
jotka hän Jumalan pelvossa ilol-
la elänyt oli, hautasivat hänen
