EPISTOLA HEBREALAISILLE
2493
sen Kristuksen ruumiin uhraami-
sella.
11. Ja jokainen pappi on siihen
pantu, että hänen joka päivä
jumalanpalvelusta tekemän pitää
ja usein yhtäläistä uhria uhraa-
man, jotka ei koskaan voi synte-
jä ottaa pois.
12. Mutta kuin tämä oli yhden
ijankaikkisesti kelpaavan uhrin
syntein edestä uhrannut, istuu
hän nyt Jumalan oikialla kädellä,
13. Ja odottaa, että hänen vi-
hollisensa pannaan hänen jal-
kainsa astinlaudaksi.
14. Sillä yhdellä uhrilla on hän
ijankaikkisesti täydelliseksi tehnyt
ne, jotka pyhitetään.
15. Mutta sen todistaa myös
meille itse Pyhä Henki, sillä että
hän ennen sanoi:
16. Tämä on se Testamentti*,
jonka minä tahdon heille tehdä
niiden päiväin jälkeen, sanoo
Herra: minä tahdon antaa minun
lakini heidän sydämiinsä, ja hei-
dän mieliinsä minä ne kirjoitan,
17. Ja heidän syntejänsä ja vää-
ryyttänsä en minä enempi tahdo
muistaa.
18. Mutta kussa näiden anteek-
siantamus on, siinä ei silleen
uhria syntein edestä ole.
19. II. Että siis meillä, rakkaat
veljet, on vapaus mennä* py-
hään, Jesuksen veren kautta.
20. Jonka hän meille on valmis-
tanut uudeksi ja eläväksi tieksi,
esiripun kautta, se on: hänen li-
hansa kautta,
21. Ja meillä on yksi suuri Pap-
pi*, Jumalan huoneen haltia;
22. Niin käykäämme hänen ty-
könsä* totisella sydämellä, täy-
dellä uskolla+, priiskotetut mei-
dän sydämissämme, (ja pääste-
tyt) pahasta omastatunnosta,
23. Ja pestyt ruumiin puolesta
puhtaalla vedellä*, ja pitäkääm-
me horjumatoin toivon tunnus-
tus+: (sillä se on uskollinen, joka
ne lupasi§),
24. Ja ottakaamme vaari toinen
toisestamme, että me ahkeroit-
semme rakkaudesta ja hyvistä
töistä,
25. Ei antain ylön yhteistä seu-
rakuntaa, niinkuin muutamain
tapa on, vaan neuvokaat teitän-
ne keskenänne, ja sitä enemmin
kuin te näette sen päivän lähes-
tyvän.
26. III. Sillä jos me ehdollamme
sitte syntiä teemme, kuin me
