EPISTOLA HEBREALAISILLE
2486
vannoi itse kauttansa,
14. Sanoen: totisesti tahdon mi-
nä siunaten siunata sinua ja
enentäen enentää sinua.
15. Ja että hän kärsivällisesti
odotti, niin hän sai lupauksen.
16. Sillä ihmiset tosin vannovat
sen kautta, joka suurempi on
kuin he, ja se on kaiken heidän
riitansa loppu, jos se valalla
vahvistetaan.
17. Jossa Jumala tahtoi lupauk-
sen perillisille neuvonsa vahvuu-
den yltäkylläisesti osoittaa, van-
noi hän valan:
18. Että me kahden liikkumatto-
man kappaleen kautta, joissa
mahdotoin on Jumalan valehdel-
la*, juuri vahvan uskalluksen pi-
täisimme, me jotka siihen tur-
vaamme, että me taritun toivon
saisimme,
19. Jonka me pidämme vahvana
ja lujana meidän sielumme ank-
kurina, joka ulottuu sisälle ha-
maan niihinkin asti, jotka esiri-
pun sisälmäisellä puolella ovat,
20. Johonka edelläjuoksia on
meidän edellämme mennyt sisäl-
le, Jesus, Melkisedekin säädyn
jälkeen, ylimmäiseksi Papiksi teh-
ty ijankaikkisesti.
7. Luku.
I. Apostoli osoittaa, vertauksella
Melkisedekistä, että Kristuksen
pappeus on korkiampi Leviläisten
pappeutta. II. Että Leviläisten
pappeus on tauonnut, mutta
Kristuksen pappeus on taukoo-
matoin ja täydellinen.
I. Sillä tämä Melkisedek oli Sa-
lemin kuningas, kaikkein kor-
keimman Jumalan pappi, joka
Abrahamia vastaan meni, kuin
hän palasi kuningasten taposta,
ja siunasi häntä,
2. Jolle myös Abraham jakoi
kymmenykset kaikista. Ensin hän
tulkitaan vanhurskauden kunin-
kaaksi, vaan sen jälkeen Salemin
kuninkaaksi, se on: rauhan ku-
ningas,
3. Ilman isää, ilman äitiä, ilman
sukua, ja ei hänellä ole päiväin
alkua eikä elämän loppua; mutta
hän on Jumalan Poikaan verrat-
tu ja pysyy pappina ijankaikki-
sesti.
4. Mutta katsokaat, kuinka suuri
tämä on, jolle Abraham patriark-
ka saaliista kymmenykset antoi.
5. Ja ne, jotka Levin pojista pa-
