PYHÄN JOHANNEKSEN EVANKELIUMI
2199
mista, mutta ette voi nyt kantaa.
13. Vaan kuin se tulee, totuuden
Henki, hän johdattaa teitä kaik-
keen totuuteen*; sillä ei hän pu-
hu itsestänsä, vaan mitä hän
kuulee, sitä hän puhuu, ja tule-
vaisia hän teille ilmoittaa.
14. Hän on minua kunnioittava;
sillä hän ottaa minun omastani
ja ilmoittaa teille.
15. Kaikki, mitä Isällä on, ne
ovat minun*; sentähden minä
sanoin, että hän ottaa minun
omastani ja ilmoittaa teille.
16. III. Vähän ajan perästä ja et-
te näe minua, ja taas vähän
ajan perästä te näette minun;
sillä minä menen Isäni tykö.
17. Niin muutamat hänen ope-
tuslapsistansa puhuivat kes-
kenänsä: mikä se on, kuin hän
sanoo meille: vähän ajan peräs-
tä ja ette näe minua, ja taas
vähän ajan perästä ja te näette
minun, ja: minä menen Isän ty-
kö?
18. Niin he sanoivat: mikä se
on, kuin hän sanoo: vähän ajan
perästä? emme tiedä, mitä hän
puhuu.
19. Niin Jesus ymmärsi, että he
tahtoivat kysyä häneltä, ja sanoi
heille: sitä te kysytte keskenän-
ne, että minä sanoin: vähän ajan
perästä ja ette näe minua, ja
taas vähän ajan perästä ja te
näette minun.
20. Totisesti, totisesti sanon mi-
nä teille: teidän pitää itkemän ja
parkuman, mutta maailma iloit-
see: te tulette murheellisiksi,
mutta teidän murheenne käänne-
tään iloksi.
21. Kuin vaimo synnyttää, niin
hänellä on kipu, sillä hänen het-
kensä tuli; mutta kuin hän on
lapsen synnyttänyt, niin ei hän
enään muista vaivaansa ilon
tähden, että ihminen on syntynyt
maailmaan.
22. Niin teillä on myös nyt mur-
he; mutta minä tahdon teitä jäl-
lensä nähdä, ja teidän sydä-
menne on iloitseva, ja ei kenen-
kään pidä teidän iloanne teiltä
ottaman pois.
23. IV. Ja sinä päivänä ette mi-
tään kysy minulta. Totisesti, toti-
sesti sanon minä teille: mitä
ikänä te anotte Isältä minun ni-
meeni, niin hän antaa teille.
24. Ette ole mitään minun ni-
meeni tähän asti anoneet: ru-
koilkaat, niin te saatte, että tei-
