PYHÄN JOHANNEKSEN EVANKELIUMI
2201
5. Ja nyt Isä, kirkasta sinä mi-
nua itse tykönäs sillä kirkkaudel-
la, joka minulla sinun tykönäs oli
ennenkuin tämä maailma oli-
kaan.
6. II. Minä ilmoitin sinun nimes
ihmisille, jotkas minulle maail-
masta annoit: he olivat sinun, ja
minulle sinä ne annoit, ja sinun
sanas he kätkivät.
7. He tiesivät nyt kaikki olevan
sinusta, mitkä sinä minulle an-
noit.
8. Sillä ne sanat, jotka sinä mi-
nulle annoit, annoin minä heille;
ja he ne ottivat vastaan, ja toti-
sesti tunsivat minun sinusta läh-
teneen, ja uskoivat, että sinä
minun lähetit.
9. Minä rukoilen heidän edestän-
sä: en minä maailman edestä
rukoile, vaan niiden edestä, jotka
sinä minulle annoit, että he ovat
sinun omas.
10. Ja kaikki minun omani ovat
sinun, ja sinun omas ovat mi-
nun*: ja minä olen kirkastettu
heissä.
11. En minä silleen ole maail-
massa, mutta he ovat maailmas-
sa, ja minä tulen sinun tykös.
Pyhä Isä! kätke niitä, jotka sinä
minulle annoit, sinun nimes täh-
den, että he olisivat yksi niinkuin
mekin!
12. Kuin minä olin heidän kans-
sansa maailmassa, niin minä
kätkin heitä sinun nimessäs: ne,
jotkas minulle annoit, kätkin mi-
nä, ja ei niistä kenkään kadon-
nut, vaan se kadotuksen lapsi,
että Raamattu täytettäisiin.
13. Mutta nyt minä tulen sinun
tykös ja puhun näitä maailmas-
sa, että heissä olis minun iloni
täydellinen.
14. Minä annoin heille sinun sa-
nas, ja maailma vihasi heitä; sil-
lä ei he ole maailmasta, niinkuin
en minäkään maailmasta ole.
15. En minä rukoile, ettäs heitä
ottaisit pois maailmasta, vaan
ettäs heitä pahasta varjelisit.
16. Ei he ole maailmasta, niin-
kuin en minäkään maailmasta
ole.
17. Pyhitä heitä totuudessas! Si-
nun puhees on totuus.
18. Niinkuin sinä minun lähetit
maailmaan, niin minä myös lähe-
tin heidät maailmaan,
19. Ja minä pyhitän itseni hei-
dän tähtensä, että hekin olisivat
totuudessa pyhitetyt.
