PYHÄN JOHANNEKSEN EVANKELIUMI
2200
dän ilonne olis täydellinen.
25. Näitä olen minä teille puhu-
nut tapauksissa; mutta aika tu-
lee, etten minä silleen puhu teil-
le tapauksissa, vaan ilmoitan jul-
kisesti teille minun Isästäni.
26. Sinä päivänä pitää teidän
rukoileman minun nimeeni. Ja en
minä sano teille, että minä ru-
koilen Isää teidän tähtenne;
27. Sillä Isä rakastaa itse teitä,
että te minua rakastitte ja us-
koitte minun Jumalasta lähte-
neen.
28. Minä läksin Isästä ja tulin
maailmaan: taas minä jätän
maailman ja menen Isän tykö.
29. Sanoivat hänen opetuslap-
sensa hänelle: katso, nyt sinä
julkisesti puhut, ja et yhtään ta-
pausta sano.
30. Nyt me tiedämme sinun
kaikki tietävän, ja et sinä tarvit-
se, että joku sinulta kysyy, sen-
tähden me uskomme sinun Ju-
malasta lähteneen.
31. V. Jesus vastasi heitä: nyt te
uskotte.
32. Katso, aika tulee, ja nyt tuli,
että te jokainen hajoitetaan
omillensa, ja minun te yksinäni
jätätte*. En minä kuitenkaan yk-
sinäni ole, sillä Isä on minun
kanssani.
33. Näitä olen minä teille puhu-
nut, että teillä minussa rauha
olis. Maailmassa on teillä tuska;
mutta olkaat hyvässä turvassa,
minä voitin maailman.
17. Luku.
Nyt kääntyy Jesus Isänsä puo-
leen ja rukoilee. I. Kirkastamises-
tansa, II. Opetuslastensa edestä,
III. Koko uskovaisten seurakun-
nan edestä.
I. Näitä puhui Jesus, ja nosti
silmänsä taivasta päin ja sanoi:
Isä, hetki tuli*, kirkasta sinun
Poikas, että sinun Poikas kirkas-
tais myös sinun!
2. Niinkuin sinä annoit hänelle
vallan* kaiken lihan päälle, an-
taa ijankaikkisen elämän kaikille,
jotka sinä hänelle annoit.
3. Mutta tämä on ijankaikkinen
elämä, että he sinun ainoan to-
tisen Jumalan tuntisivat, ja jon-
kas lähetit, Jesuksen Kristuksen.
4. Minä kirkastin sinun maan
päällä: minä täytin sen työn,
jonkas minulle annoit tehdäkseni.
