DANIEL
1816
24. Se on voimallinen, mutta ei
väkensä kautta; hän hävittää ih-
meellisesti*, ja menestyy, ja toi-
mittaa; hän hukuttaa väkevät ja
pyhän kansan.
25. Ja hänen kavaluutensa kaut-
ta menestyy hänen petoksensa,
ja paisuu sydämessänsä, ja
myötäkäymisen kautta hän mon-
ta hävittää; ja hän korottaa it-
sensä kaikkein ruhtinasten Ruhti-
nasta vastaan, vaan ilman käsiä
hän pitää rikottaman.
26. Se näky ehtoosta ja aamus-
ta, joka sinulle sanottu on, on
tosi; vaan sinun pitää tämän
näyn salassa pitämän, sillä sii-
hen on vielä paljo aikaa.
27. Ja minä Daniel väsyin ja sai-
rastin monikahdat päivät; sen
perästä nousin minä ja toimitin
kuninkaan askareet; ja minä ih-
mettelin sitä näkyä, ja ei ken-
kään ollut, joka minua neuvoi.
9. Luku.
I. Propheta ymmärrettyänsä
Raamatusta, vankiuden ajan lo-
pulle joutuvan, tekee synnintun-
nustuksen, ja rukoilee Jumalalta
armoa kansallensa. II. Enkeli
Gabriel neuvoo ja opettaa häntä
Kristuksen tulemisesta, virasta ja
kuolemasta; niin myös Jerusale-
min viimeisestä hävityksestä.
I. Ensimäisenä Dariuksen Ahasve-
ruksen pojan vuonna Mediläisten
suvusta, joka Kaldean valtakun-
taa hallitsi,
2. Juuri sinä ensimäisenä hänen
valtakuntansa vuotena, löysin
minä Daniel kirjoista vuosiluvun,
josta Herra puhunut oli Jeremial-
le prophetalle, että Jerusalemin
hävitys piti täytettämän seitse-
mäntenäkymmenentenä ajastai-
kana.
3. Ja minä käänsin minuni etsi-
mään Herraa Jumalaa rukouksel-
la ja anomisella, paastolla, sä-
kissä ja tuhassa.
4. Ja rukoilin Herraa minun Ju-
malaani, tunnustin ja sanoin:
Herra, sinä suuri ja hirmuinen
Jumala, joka liiton ja armon pi-
dät* niille, jotka sinua rakastavat
ja sinun käskys pitävät,
5. Me olemme syntiä ja väärin
tehneet, jumalattomat ja totte-
lemattomat olleet; me olemme
sinun käskyistäs ja oikeuksistas
poikenneet.
