DANIEL
1814
8. Luku.
I. Sitte näkee Daniel näyssä kak-
sisarvisen oinaan ja yksisarvisen
kauriin puskevan toinen toistan-
sa. II. Enkeli Gabriel selittää hä-
nelle sen näyn Persian ja Greki-
läisten valtakunnasta.
I. Kolmantena kuningas Belsatsa-
rin valtakunnan vuotena näin
minä Daniel näyn, sen jälkeen,
joka minulle ensin näkynyt oli.
2. Mutta kuin minä näyn näin,
olin minä Susanin linnassa Ela-
min maalla; ja minä näin näys-
säni olevani Ulain virran tykönä.
3. Ja minä nostin silmäni ja
näin, ja katso, oinas seisoi vir-
ran tykönä, jolla oli kaksi korki-
aa sarvea, toinen korkiampi kuin
toinen, ja korkiampi puhkesi jä-
listä ulos.
4. Sitte minä näin oinaan puske-
van sarvillansa länteen päin,
pohjaan päin ja etelään päin, ja
ei yksikään peto taitanut seisoa
hänen edessänsä, eikä hänen
käsistänsä pelastettaa; vaan hän
teki, mitä hän tahtoi, ja tuli suu-
reksi.
5. Ja kuin minä näistä otin vaa-
rin, katso, niin tuli kauris koko
maan päälle, niin ettei hän sat-
tunut maahan, ja kauriilla oli ja-
lo sarvi silmäinsä välillä.
6. Ja hän tuli hamaan kaksisar-
visen oinaan tykö, jonka minä
seisovan näin virran tykönä; ja
hän juoksi vihoissansa väkevästi
hänen tykönsä.
7. Ja minä näin, että hän tuli
tuimasti oinaan tykö, ja julmistui
hänen päällensä, ja puski oinas-
ta ja särki hänen molemmat
sarvensa; ja oinaalla ei ollut
voimaa seisoa hänen edessänsä;
vaan hän heitti hänet maahan ja
tallasi hänet ja ei kenkään taita-
nut oinasta hänen käsistänsä
pelastaa.
8. Ja kauris tuli sangen suureksi;
ja kuin hän väkevämmäksi tullut
oli, lohaistiin suuri sarvi, ja sen
siaan kasvoi neljä kaunista jäl-
leen, neljää taivaan tuulta koh-
den.
9. Ja yhdestä niistä kasvoi yksi
vähä sarvi: se tuli sangen suu-
reksi etelään päin, itään päin ja
ihanaisen maan* puoleen.
10. Ja se kasvoi taivaan sota-
joukkoon asti, ja heitti monikah-
dat sotajoukosta ja tähdeistä
