DANIEL
1826
surkeudesta, II. Kuolleiden ylös-
nousemisesta. III. Päätökseksi
puhutaan tämän ennustuksen lu-
kitsemisesta ja täyttämisen ajas-
ta, niin myös Danielin erosta.
I. Silloin nousee suuri päämies
Mikael, joka sinun kansas lasten
edessä seisoo; sillä surkia aika
on tuleva, jonka kaltaista ei ikä-
nä ole ollut, sittekuin ihmiset
rupesivat olemaan, hamaan tä-
hän aikaan asti*; sillä ajalla si-
nun kansas vapahdetaan, kaikki
jotka kirjassa kirjoitetut ovat.
2. II. Ja monta, jotka maan to-
mussa makaavat, heräävät (a),
muutamat ijankaikkiseen elä-
mään ja muutamat ijankaikkiseen
pilkkaan ja häpiään.
3. Mutta opettajat paistavat,
niinkuin taivaan kirkkaus, ja jotka
monta opettavat vanhurskauteen,
niinkuin tähdet alati ja ijankaikki-
sesti.
4. III. Ja sinä, Daniel, peitä nä-
mät sanat, ja sulje kirjaan ha-
maan viimeiseen aikaan asti. Sil-
loin pitää sen tykö monta tule-
man ja suuren ymmärryksen löy-
tämän.
5. Ja minä Daniel näin, ja katso,
kaksi muuta seisoi siellä, toinen
tällä virran reunalla ja toinen
toisella virran reunalla.
6. Ja hän sanoi sille miehelle,
joka oli liinaisilla vaatteilla pue-
tettu*, joka seisoi ylempänä vir-
taa: koska näiden ihmetten lop-
pu tulee?
7. Niin minä otin hänestä vaarin,
joka liinaisilla vaatteilla puetettu
oli, joka seisoi ylempänä virtaa.
Ja hän nosti oikian ja vasem-
man kätensä taivaasen päin, ja
vannoi sen kautta, joka ijankaik-
kisesti elää*, että sen pitää
ajan, ja muutamat ajat, ja puo-
len aikaa viipymän. Ja kuin py-
hän kansan hajoitus saa lopun,
silloin kaikki nämät tapahtuvat.
8. Minä tosin kuulin tämän, vaan
en minä ymmärtänyt; ja minä
sanoin: Herra, mitä näiden lopul-
la tapahtunee?
9. Mutta hän sanoi: mene, Da-
niel, sillä se on peitetty ja sul-
jettu hamaan viimeiseen aikaan.
10. Monta puhdistetaan, kirkaste-
taan ja koetellaan, mutta juma-
lattomat pitävät jumalattoman
menon, ja jumalattomat ei näitä
tottele, mutta ymmärtäväiset ot-
tavat näistä vaarin.
