JEREMIA
1620
lemissa ja Juudassa vangitut oli-
vat, vietäviksi pois Babeliin.
2. Kuin huovinhaltia oli antanut
noutaa Jeremian tykönsä, sanoi
hän hänelle: Herra sinun Juma-
las on puhunut tämän onnetto-
muuden tälle paikalle;
3. Ja on Herra myös antanut
tulla ja tehnyt niinkuin hän on
sanonut; sillä te olette rikkoneet
Herraa vastaan, ja ette totelleet
hänen ääntänsä, sentähden on
tämä teille tapahtunut.
4. Ja nyt katso, minä olen sinun
tänäpänä päästänyt kahleista,
joilla sinun kätes olivat sidotut.
Jos sinulle kelpaa mennä minun
kanssani Babeliin, niin tule, minä
tahdon katsoa sinun parastas; ja
jollet sinä tahdo tulla minun
kanssani Babeliin, niin anna olla:
katso, siellä on sinulle koko maa
edessäs: kussa sinä luulet itsel-
les hyvän olevan ja sinulle kel-
paa, niin mene sinne.
5. Sillä tästedes ei ole enään
yhtään palausta, sentähden sinä
mahdat palata Gedalian Ahika-
min pojan, Saphanin pojan, tykö,
jonka Babelin kuningas on pan-
nut Juudan kaupunkein päälle,
ja asu hänen tykönänsä kansan
seassa, eli mene sinne, mihinkä
sinulle parahin kelpaa. Ja huo-
vinhaltia antoi hänelle evästä ja
lahjoja, ja antoi hänen mennä.
6. II. Niin tuli Jeremia Gedalian
Ahikamin pojan tykö Mitspaan, ja
asui hänen tykönänsä kansan
seassa, joka vielä maalle jäänyt
oli.
7. Kuin kaikki sodanpäämiehet,
jotka kedolla olivat sotaväkensä
kanssa, saivat kuulla, että Babe-
lin kuningas oli pannut Gedalian
Ahikamin pojan maata hallitse-
maan, ja että hän oli jättänyt
hänen kanssansa sekä miehiä
että vaimoja, lapsia ja pienimpiä,
joita ei viety Babeliin;
8. Tulivat Gedalian tykö Mits-
paan Ismael Netanjan poika, Jo-
hanan ja Jonatan Karean pojat,
ja Seraja Tanhumetin poika, ja
Ephain pojat Netophatista, Jesa-
nia Maakatin poika, he ja heidän
miehensä.
9. Ja Gedalia Ahikamin poika,
Saphanin pojan, teki heille ja
heidän miehillensä valan ja sa-
noi: älkäät peljätkö olla Kal-
dealaisille alamaiset, pysykäät
maassa ja olkaat Babelin kunin-
kaalle alamaiset, niin te menes-
