JEREMIA
1614
ansa Egyptiin.
8. Ja Kaldealaisten pitää pala-
jaman ja sotiman tätä kaupunkia
vastaan, ja voittaman sen, ja
polttaman sen tulella.
9. Sentähden sanoo Herra näin:
älkäät pettäkö teidän sielujanne,
ajatellen: Kaldealaiset menevät
peräti pois meidän tyköämme,
sillä ei heidän pidä menemän
pois.
10. Ja vaikka te vielä löisitte
koko Kaldealaisten sotajoukon,
jotka teitä vastaan sotivat, ja
muutamat heistä saisivat haavo-
ja; niin pitäis heidän vielä sitten-
kin kunkin majastansa nouseman
ja polttaman tämän kaupungin
tulella.
11. II. Kuin Kaldealaisten sota-
joukko oli lähtenyt Jerusalemista,
Pharaon sotajoukon tähden,
12. Meni Jeremia ulos Jerusale-
mista, ja tahtoi mennä Benjami-
nin maalle, ratkaisemaan ja kir-
vottamaan itsiänsä siellä kansan
seasta.
13. Ja kuin hän tuli Benjaminin
porttiin*, niin siellä oli oven var-
tion päämies, nimeltä Jirja Se-
lemjan poika, Hananian pojan;
se tarttui propheta Jeremiaan, ja
sanoi: sinä tahdot mennä Kal-
dealaisten tykö.
14. Jeremia sanoi: ei se ole to-
si, en minä mene Kaldealaisten
tykö. Mutta ei Jirja tahtonut
häntä kuulla, vaan otti Jeremian
kiinni ja vei hänen pääruhtinas-
ten tykö.
15. Ja pääruhtinaat olivat Jere-
mialle vihaiset, ja antoivat lyödä
häntä, ja heittivät hänen vankiu-
teen* Jonatanin, kirjoittajan,
huoneesen; sillä sen he panivat
vankihuoneeksi.
16. Niin meni Jeremia luolaan ja
vankiuteen, ja oli siellä kauvan
aikaa.
17. III. Ja kuningas Zedekia lä-
hetti noutamaan häntä, ja kysyi
salaa häneltä huoneessansa ja
sanoi: onko nyt joku sana il-
maantunut Herralta? Jeremia sa-
noi: on, ja sanoi: sinä pitää an-
nettaman Babelin kuninkaan kä-
siin.
18. Ja Jeremia sanoi kuningas
Zedekialle: mitä minä olen rikko-
nut sinua, palvelioitas ja tätä
kansaa vastaan, että te minun
vankiuteen olette heittäneet?
19. Kussa nyt ovat teidän
prophetanne, jotka teille ennusti-
