PSALTTARIT
1274
vat minun tykönäni: joka vaeltaa
oikialla tiellä, se pitää oleman
minun palveliani.
7. Petollisia ihmisiä en minä pi-
dä huoneessani: ei valehteliat
menesty minun tykönäni.
8. Varhain minä hukutan kaikki
jumalattomat maasta, hävittääk-
seni kaikkia pahantekiöitä Herran
kaupungista.
102. Psalmi.
I. Murheellinen sielu rukoilee ja
valittaa tuskan alla. II. Lohduttaa
itsiänsä Messiaksen tulemisella,
ja Jumalan ijankaikkisella voimal-
la ja totuudella.
Raadollisen rukous, kuin hän
murheissansa on, ja valituksensa
Herran eteen vuodattaa.
2. I. Herra, kuule minun rukouk-
seni, ja anna minun huutoni ty-
kös tulla!
3. Älä kasvojas minulta peitä
hädässä: kallista korvas minun
puoleeni; koska minä sinua ru-
koilen, niin kuule pian minun ru-
koukseni.
4. Sillä minun päiväni ovat kulu-
neet niinkuin savu, ja minun
luuni ovat poltetut niinkuin kekä-
le.
5. Minun sydämeni on lyöty ja
kuivettunut niinkuin heinä, niin
että minä myös unohdan leipäni
syödä.
6. Minun luuni tarttuvat lihaani
huokauksestani.
7. Minä olen niinkuin ruovonpä-
ristäjä korvessa: minä olen niin-
kuin hyypiä* hävitetyissä kau-
pungeissa.
8. Minä valvon*, ja olen niinkuin
yksinäinen lintu katon päällä.
9. Joka päivä häpäisevät vihol-
liseni minua, ja jotka minua syl-
jeskelevät, vannovat minun kaut-
tani.
10. Sillä minä syön tuhkaa niin-
kuin leipää, ja sekoitan juomani
itkulla,
11. Sinun uhkaukses ja vihas
tähden, ettäs minun nostanut
olet, ja paiskannut maahan.
12. Minun päiväni ovat kuluneet
niinkuin varjo, ja minä kuivetun
niinkuin ruoho.
13. II. Mutta sinä, Herra, pysyt
ijankaikkisesti, ja sinun muistos
sukukunnasta sukukuntaan.
14. Nouse siis ja armahda Zio-
nia; sillä aika on häntä armah-
