PSALTTARIT
1281
39. Hän levitti pilven verhoksi, ja
tulen yötä valistamaan.
40. He anoivat, niin antoi hän
metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä
taivaan leivällä.
41. Hän avasi kallion*, niin vesi
vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa
myöten.
42. Sillä hän muisti pyhän sa-
nansa, jonka hän palveliallensa
Abrahamille puhunut oli,
43. Ja vei kansansa ilolla ulos,
ja valittunsa riemulla,
44. Ja antoi heille pakanain
maan, niin että he kansain hy-
vyydet omistivat heillensä.
45. Että he pitäisivät hänen sää-
tynsä, ja hänen lakinsa kätkisi-
vät*, Halleluja!
106. Psalmi.
I. David neuvoo Herraa kiittä-
mään ja rukoilee armoa. II. Tun-
nustaa, että Israelin lapset rik-
koivat Herraa vastaan Egyptissä,
korvessa ja Kanaanin maalla. III.
Kiittää, ettei Jumala heitä peräti
hyljännyt, ja rukoilee edespäinkin
armoa.
Halleluja.
I. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on
hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy
ijankaikkisesti.
2. Kuka taitaa puhua ulos Her-
ran suurta voimaa, ja ylistää
kaikkia hänen kiitettäviä tekojan-
sa?
3. Autuaat ovat, jotka käskyn pi-
tävät ja aina vanhurskauden te-
kevät.
4. Herra, muista minua armos
perästä, jonkas kansalles luvan-
nut olet: opi minua sinun au-
tuudellas,
5. Että minä näkisin valittujes
menestyksen, ja iloitsisin sinun
kansas ilossa, ja kerskaisin pe-
rimises kanssa.
6. II. Me teimme syntiä meidän
isäimme kanssa: me teimme
väärin, ja olemme olleet jumalat-
tomat.
7. Ei meidän isämme tahtoneet
ymmärtää Egyptissä sinun ihmei-
täs, eikä muistaneet sinun suur-
ta laupiuttas, ja olivat meren ty-
könä tottelemattomat*, Punaisen
meren tykönä.
8. Kuitenkin autti hän heitä ni-
mensä tähden, niin että hän
voimansa osoitti.
9. Ja hän uhkasi Punaista merta,
