5 luku

Jeesus parantaa sairaan sapattina Betesdan luona 1 – 14; häntä vainotaan siitä syystä sapatinrikkojana ja Jumalan pilkkaajana 15 – 18, mutta hän todistaa jumalallisesta vallastaan ja kunniastaan 19 – 30 ja osoittaa, että Johannes Kastaja, Isä ja Mooses ovat hänestä todistaneet 31 – 47.

1 Sen jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.

1 Sen jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.

1. Sitte oli Juudalaisten juhlapäivä, ja Jesus meni ylös Jerusalemiin.

1. SIitte oli Judalaisten Juhlapäiwä ja Jesus ylösmeni Jerusalemijn.

1.SEnielken oli Judasten Juhla peiue/ Ja Iesus ylesastui Jerusalemin. (Sen jälkeen oli judasten juhlapäiwä/ Ja Jesus ylös astui Jerusalemiin.)

1 Μετὰ ταῦτα ἦν ἡ ἑορτὴ τῶν Ἰουδαίων, καὶ ἀνέβη ὁ Ἰησοῦς εἰς Ἱεροσόλυμα. ( Μetà taȗta ἶn ἱ ἑοrtì tõn Ἰοudaίon, κaὶ ἀnébi ὁ Ἰisοȗs eἰs Ἱerοsόluma. )

μετα ταυτα ην εορτη των ιουδαιων και ανεβη ο ιησους εις ιεροσολυμα 1 (meta tafta in eorti ton ioudaion kai anebi o iisous eis ierosoluma)

1 {Joh 5:1-47 Jerusalem probably the Passover; no parallel.} The feast of the Jews was after these things, and Jesus went-up to Jerusalem.

1. After this there was a feast of the Jews; and Jesus went up to Jerusalem.

1. Darnach war ein Fest der Juden, und Jesus zog hinauf gen Jerusalem.

1. DESPUÉS de estas cosas, había una fiesta de los Judíos, y subió Jesús a Jerusalem.

1 После сего был праздник Иудейский, и пришел Иисус в Иерусалим.

2 Ja Jerusalemissa on Lammasportin luona lammikko, jonka nimi hebreankielellä on Betesda, ja sen reunalla on viisi pylväskäytävää.

2 Jerusalemissa on Lammasportin luona lammikko, jonka nimi hepreaksi on Betesda, ja sen äärellä on viisi pylväskäytävää.

2. Mutta Jerusalemissa on Lammasportin tykönä lammikko, joka Hebrean kielellä kutsutaan Betesda, jossa oli viisi vajaa,

2. Mutta Jerusalemis lammasten huonen tykönä on yxi lammicko Bethesda nimeldä josa oli wijsi waja

2. Nin ombi Jerusalemis sen La'maste' Honen tykene yxi La'micko/ ioca cutzutan Hebreaxi * Bethesda/ iolla oli wisi Waija/ (Niin ompi Jerusalemissa sen lammasten huoneen tykönä yksi lammikko/ joka kutsutaan hebreaksi Bethesda/ jolla oli wiisi wajaa/)

2 ἔστι δὲ ἐν τοῖς Ἱεροσολύμοις ἐπὶ τῇ προβατικῇ κολυμβήθρα, ἡ ἐπιλεγομένη Ἑβραϊστὶ Βηθεσδά, πέντε στοὰς ἔχουσα. ( ἔstι dè ẻn tοῖs Ἱerοsοlúmοιs ẻpὶ tῖ prοbatικῖ κοlumbíthra, ἱ ẻpιlegοméni Ἑbraϊstὶ Bithesdá, pénte stοàs ἔchοusa. )

εστιν δε εν τοις ιεροσολυμοις επι τη προβατικη κολυμβηθρα η επιλεγομενη εβραιστι βηθεσδα πεντε στοας εχουσα 2 (estin de en tois ierosolumois epi ti probatiki kolumbithra i epilegomeni ebraisti bithesda pente stoas echousa)

2 Now there is a pool in Jerusalem by the sheep (gate) called* Bethesda in Hebrew, having five porches.

2. Now there is at Jerusalem by the sheep market a pool, which is called in the Hebrew tongue Bethesda, having five porches.

2. Es ist aber zu Jerusalem bei dem Schaftor ein Teich, der heißt auf hebräisch Bethesda und hat fünf Hallen,

2. Y hay en Jerusalem junto a la puerta del ganado un estanque, que en lengua Hebrea es llamado Bet-esda, el cual tiene cinco pórticos.

2 Есть же в Иерусалиме у Овечьих ворот купальня, называемая по-еврейски Вифезда, при которой было пять крытых ходов.

3 Niissä makasi suuri joukko sairaita, sokeita, rampoja ja näivetystautisia, jotka odottivat veden liikuttamista.

3 Niissä makasi suuri joukko sairaita, sokeita, rampoja ja näivetystautisia (odottaen veden liikuttamista.)

3. Joissa makasi suuri joukko sairaita, sokeita, ontuvia, halvatuita, jotka veden liikuttamista odottivat.

3. Joisa macais paljo sairaita sokeita ramboja halwatuita jotca weden lijcuttamist odotit:

3. ioissa macasi palio Sairaita Sokeita/ Ra'boia/ Haluatuita/ ne odotit wede'ck lijumist/ (joissa makasi paljon sairaita sokeita/ rampoja/ halwatuita/ ne odotit wedenliikkumista/)

3 ἐν ταύταις κατέκειτο πλῆθος τῶν ἀσθενούντων, τυφλῶν, χωλῶν, ξηρῶν, ἐκδεχομένων τὴν τοῦ ὕδατος κίνησιν. ( ẻn taútaιs κatéκeιtο plĩthοs tõn ἀsthenοúnton, tuflõn, cholõn, ksirõn, ẻκdechοménon tìn tοȗ ὕdatοs κίnisιn. )

εν ταυταις κατεκειτο πληθος πολυ των ασθενουντων τυφλων χωλων ξηρων εκδεχομενων την του υδατος κινησιν 3 (en taftais katekeito plithos polu ton asthenounton tuflon cholon xiron ekdechomenon tin tou udatos kinisin)

3 A large multitude of those who were sick, blind, lame, (and) dried up, were reclining in this (area) waiting for the moving of the water.

3. In these lay a great multitude of impotent folk, of blind, halt, withered, waiting for the moving of the water.

3. in welchem lagen viele Kranke, Blinde, Lahme, Verdorrte, die warteten, wann sich das Wasser bewegte.

3. En estos estaba echada una grande multitud de enfermos, ciegos, cojos, secos, que estaban esperando el movimiento del agua;

3 В них лежало великое множество больных, слепых, хромых, иссохших, ожидающих движения воды,

4 (Ajoittain astui näet enkeli alas lammikkoon ja kuohutti veden. Joka silloin veden kuohuttamisen jälkeen ensimmäisenä siihen astui, se tuli terveeksi, sairastipa mitä tautia tahansa.)

4 (Ajoittain astui näet enkeli alas lammikkoon ja kuohutti veden. Joka silloin veden kuohuttamisen jälkeen ensimmäisenä astui siihen, tuli terveeksi, vaivasi häntä, mikä tauti tahansa.)

4. Sillä enkeli tuli alas määrätyllä ajalla lammikkoon ja sekoitti veden: joka siis ensimäisenä veteen astui, kuin se sekoitettu oli, niin se parani, ehkä missä ikänä taudissa hän oli.

4. Sillä Engeli alastuli määrätyllä ajalla lammickon ja lijcutti weden: joca ensimäisnä weteen astui cosca se lijcutettu oli nijn hän parani ehkä misä ikänäns taudis hän oli.

4. Sille ette Engeli alasastui wissille aialla siehe' Lammickoon/ ia pydhersi wedhen/ Joca nyt Ensimeisne/ wedhen pydhertyxen ielken sinne siselle astui/ hen parani/ misse ikenens Taudhis hen oli. (Sillä että enkeli alas astui wissillä ajalla siihen lammikkoon/ ja pyörsi weden/ Joka nyt ensimäisenä/ Weden pyörityksen jälkeen sinne sisälle astui/ hän parani/ missa ikänänsä taudissa hän oli.)

4 ἄγγελος γὰρ κατὰ καιρὸν κατέβαινεν ἐν τῇ κολυμβήθρᾳ, καὶ ἐταράσσετο τὸ ὕδωρ· ὁ οὖν πρῶτος ἐμβὰς μετὰ τὴν ταραχὴν τοῦ ὕδατος ὑγιὴς ἐγίνετο ᾧ δήποτε κατείχετο νοσήματι. ( ἄggelοs gàr κatà κaιrὸn κatébaιnen ẻn tῖ κοlumbíthrᾳ, κaὶ ẻtarássetο tὸ ὕdor: ὁ οȗn prõtοs ẻmbàs metà tìn tarachìn tοȗ ὕdatοs ὑgιìs ẻgίnetο ỡ dípοte κateίchetο nοsímatι. )

αγγελος γαρ κατα καιρον κατεβαινεν εν τη κολυμβηθρα και εταρασσεν το υδωρ ο ουν πρωτος εμβας μετα την ταραχην του υδατος υγιης εγινετο ω δηποτε κατειχετο νοσηματι 4 (angelos gar kata kairon katebainen en ti kolumbithra kai etarassen to udor o oun protos embas meta tin tarachin tou udatos ugiis egineto o dipote kateicheto nosimati)

4 For* a messenger was descending every opportunity in the pool, and was disturbing the water. Therefore, the first one who stepped after the disturbance of the water became healthy, (from) whatever disease in which the one was being held.

4. For an angel went down at a certain season into the pool, and troubled the water: whosoever then first after the troubling of the water stepped in was made whole of whatsoever disease he had.

4. (Denn ein Engel fuhr herab zu seiner Zeit in den Teich und bewegte das Wasser.) Welcher nun zuerst, nachdem das Wasser bewegt war, hineinstieg, der ward gesund, mit welcherlei Seuche er behaftet war.

4. Porque un ángel descendía a cierto tiempo al estanque, y revolvía el agua; y el que primero entraba en el estanque, después del movimiento del agua, quedaba sano de cualquier enfermedad que tuviese.

4 ибо Ангел Господень по временам сходил в купальню ивозмущал воду, и кто первый входил в нее по возмущении воды, тот выздоравливал, какою бы ни был одержим болезнью.

5 Ja siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentä kahdeksan vuotta.

5 Siellä oli muuan mies, joka kolmekymmentä kahdeksan vuotta oli ollut sairaana.

5. Niin oli siellä mies, joka kahdeksanneljättäkymmentä ajastaikaa oli sairastanut.

5. NIjn oli siellä yxi mies joca cahdexan neljättäkymmendä ajastaica oli kipiänä maannut.

5. Nin oli sielle yxi Mies/ ioca Cadhexan neliettekymmende wootta oli Kipiä maanut. (Niin oli siellä yksi mies/ joka kahdeksan neljättäkymmentä wuotta oli kipeänä maannut.)

5 ἦν δέ τις ἄνθρωπος ἐκεῖ τριάκοντα καὶ ὀκτὼ ἔτη ἔχων ἐν τῇ ἀσθενείᾳ αὐτοῦ. ( ἶn dé tιs ἄnthropοs ẻκeῖ trιáκοnta κaὶ ὀκtὸ ἔti ἔchon ẻn tῖ ἀstheneίᾳ aὐtοȗ. )

ην δε τις ανθρωπος εκει {VAR: τριακονταοκτω } {VAR: τριακοντα και οκτω } ετη εχων εν τη ασθενεια 5 (in de tis anthropos ekei {VAR: triakontaokto } {VAR: triakonta kai okto } eti echon en ti astheneia)

5 Now a certain man was there, who was held in sickness (for) thirty eight years.

5. And a certain man was there, which had an infirmity thirty and eight years.

5. Es war aber ein Mensch daselbst, achtunddreißig Jahre lang krank gelegen.

5. Y estaba allí un hombre, que había treinta y ocho años que estaba enfermo.

5 Тут был человек, находившийся в болезни тридцать восемь лет.

6 Kun Jeesus näki hänen siinä makaavan ja tiesi hänen jo kauan aikaa sairastaneen, sanoi hän hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?"

6 Kun Jeesus näki hänen makaavan ja tiesi, että hän jo kauan aikaa oli sairastanut, Hän sanoi hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?"

6. Kuin Jesus hänen näki makaavan ja tunsi hänen jo kauvan sairastaneen, sanoi hän hänelle: tahdotkos tulla terveeksi?

6. Cosca Jesus sai hänen nähdä macawan ja tunsi hänen jo cauwan sairastanen sanoi hän hänelle: tahdotcos tulla terwexi?

6. Coska Iesus sai henen nähde/ cussa hen macasi/ ia tunsi ette hen io cauuan oli sairastanut/ sanoi hen henelle/ Tactocos tulla teruexi? (Koska Jesus sai hänen nähdä/ kussa hän makasi/ ja tunsi että hän jo kauwan oli sairastanut/ sanoi hän hänelle/ Tahdotkos tulla terweeksi?)

6 τοῦτον ἰδὼν ὁ Ἰησοῦς κατακείμενον, καὶ γνοὺς ὅτι πολὺν ἤδη χρόνον ἔχει, λέγει αὐτῷ· Θέλεις ὑγιὴς γενέσθαι; ( tοȗtοn ἰdὸn ὁ Ἰisοȗs κataκeίmenοn, κaὶ gnοὐs ὅtι pοlὐn ἴdi chrόnοn ἔcheι, légeι aὐtỡ: Théleιs ὑgιìs genésthaι; )

τουτον ιδων ο ιησους κατακειμενον και γνους οτι πολυν ηδη χρονον εχει λεγει αυτω θελεις υγιης γενεσθαι 6 (touton idon o iisous katakeimenon kai gnous oti polun idi chronon echei legei afto theleis ugiis genesthai)

6 (After) Jesus saw him reclining and having known that he had (spent) much time already (there), he says to him, Do you wish to become healthy?</J>

6. When Jesus saw him lie, and knew that he had been now a long time in that case, he saith unto him, Wilt thou be made whole

6. Da Jesus ihn sah liegen und vernahm, daß er so lange gelegen hatte, spricht er zu ihm: Willst du gesund werden?

6. Como Jesús le vió echado, y entendió que ya había mucho tiempo que estaba enfermo, dícele: ¿Quiéres ser sano?

6 Иисус, увидев его лежащего и узнав, что он лежит уже долгое время, говорит ему: хочешь ли быть здоров?

7 Sairas vastasi hänelle: "Herra, minulla ei ole ketään, joka veisi minut lammikkoon, kun vesi on kuohutettu; ja kun minä olen menemässä, astuu toinen sinne ennen minua".

7 Sairas vastasi Hänelle: "Herra, minulla ei ole ketään, joka veden ollessa kuohutettuna veisi minut lammikkoon, ja kun olen menemässä, astuu toinen siihen ennen minua."

7. Sairas vastasi häntä: Herra, ei ole minulla sitä ihmistä, joka minun vie, kuin vesi sekoitettu on, lammikkoon; mutta kuin minä tulen, niin on toinen minun edelläni siihen astunut.

7. Sairas wastais händä: Herra ei ole yhtän ihmist joca minun wie weden lijcutuxes lammickon ja ennen cuin minä kerkiän nijn on jo toinen siJohen astunut.

7. Wastasi he'de se Sairas/ Herra/ Ei minull ole ycten inhimist/ ette coska wesi pydherten/ ioca minun wiepi Lammickon/ Ja ennen quin mine tulen/ io ombi toinen minun edelleni siselle astunut. (Wastasi häntä se sairas/ Herra/ Ei minulla ole yhtään ihmistä/ että koska wesi pyörehti/ joka minun wiepi lammikkoon/ Ja ennen kuin minä tulen/ jo ompi toinen minun edelläni sisälle astunut.)

7 ἀπεκρίθη αὐτῷ ὁ ἀσθενῶν· Κύριε, ἄνθρωπον οὐκ ἔχω, ἵνα ὅταν ταραχθῇ τὸ ὕδωρ, βάλῃ με εἰς τὴν κολυμβήθραν· ἐν ᾧ δὲ ἔρχομαι ἐγὼ, ἄλλος πρὸ ἐμοῦ καταβαίνει. ( ἀpeκrίthi aὐtỡ ὁ ἀsthenõn: Κúrιe, ἄnthropοn οὐκ ἔcho, ἵna ὅtan tarachthῖ tὸ ὕdor, bálΐ me eἰs tìn κοlumbíthran: ẻn ỡ dè ἔrchοmaι ẻgὸ, ἄllοs prὸ ẻmοȗ κatabaίneι. )

απεκριθη αυτω ο ασθενων κυριε ανθρωπον ουκ εχω ινα οταν ταραχθη το υδωρ βαλλη με εις την κολυμβηθραν εν ω δε ερχομαι εγω αλλος προ εμου καταβαινει 7 (apekrithi afto o asthenon kurie anthropon ouk echo ina otan tarachthi to udor balli me eis tin kolumbithran en o de erchomai ego allos pro emou katabainei)

7 The sick (man) answered him, Lord, I do not have a man, in order that he might put me in the pool whenever the water is disturbed. But (while) I am coming, another is going-down before me.

7. The impotent man answered him, Sir, I have no man, when the water is troubled, to put me into the pool: but while I am coming, another steppeth down before me.

7. Der Kranke antwortete ihm: HERR, ich habe keinen Menschen, wenn das Wasser sich bewegt, der mich in den Teich lasse; und wenn ich komme, so steigt ein anderer vor mir hinein.

7. Y el enfermo le respondió: Señor, no tengo hombre, que cuando el agua fuere revuelta, me meta en el estanque; porque entre tanto que yo voy, otro ántes de mí ha descendido.

7 Больной отвечал Ему: так, Господи; но не имею человека, который опустил бы меня в купальню, когда возмутится вода; когда же я прихожу, другой уже сходит прежде меня.

8 Jeesus sanoi hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja käy".

8 Jeesus sanoi Hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja käy."

8. Jesus sanoi hänelle: nouse, ota vuotees ja käy.

8. Jesus sanoi hänelle: nouse ota wuotes ja mene.

8. Iesus sanoi henelle/ Nouse yles/ ota sinu' wootes ia mene. (Jesus sanoi hänelle/ Nouse ylös/ ota sinun wuoteesi ja mene.)

8 λέγει αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Ἔγειρε, ἆρον τὸν κράβαττόν σου καὶ περιπάτει. ( légeι aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs: Ἔgeιre, ἆrοn tὸn κrábattόn sοu κaὶ perιpáteι. )

λεγει αυτω ο ιησους εγειραι αρον τον κραββατον σου και περιπατει 8 (legei afto o iisous egeirai aron ton krabbaton sou kai peripatei)

8 Jesus says to him, Lift yourself up, and take up your pallet and walk!</J>

8. Jesus saith unto him, Rise, take up thy bed, and walk.

8. Jesus spricht zu ihm: Stehe auf, nimm dein Bett und gehe hin!

8. Dícele Jesús: Levántate, toma tu lecho, y anda.

8 Иисус говорит ему: встань, возьми постель твою и ходи.

9 Ja mies tuli kohta terveeksi ja otti vuoteensa ja kävi. Mutta se päivä oli sapatti.

9 Heti mies tuli terveeksi, otti vuoteensa ja kävi. Mutta sinä päivänä oli sapatti.

9. Ja kohta parani se ihminen, ja otti vuoteensa ja kävi. Ja se päivä oli sabbati.

9. Ja cohta se ihminen parani otti wuotens ja meni.

9. Ja cochta se Inhiminen parani/ ia otti henen wootens/ ia meni. (Ja kohta se ihminen parani/ ja otti hänen wuoteensa/ ja meni.)

9 καὶ εὐθέως ἐγένετο ὑγιὴς ὁ ἄνθρωπος, καὶ ἦρε τὸν κράβαττον αὐτοῦ καὶ περιεπάτει. ἦν δὲ σάββατον ἐν ἐκείνῃ τῇ ἡμέρᾳ. ( κaὶ eὐthéos ẻgénetο ὑgιìs ὁ ἄnthropοs, κaὶ ἶre tὸn κrábattοn aὐtοȗ κaὶ perιepáteι. ἶn dè sábbatοn ẻn ẻκeίnΐ tῖ ἱmérᾳ. )

και ευθεως εγενετο υγιης ο ανθρωπος και ηρεν τον κραββατον αυτου και περιεπατει ην δε σαββατον εν εκεινη τη ημερα 9 (kai eftheos egeneto ugiis o anthropos kai iren ton krabbaton aftou kai periepatei in de sabbaton en ekeini ti imera)

9 And immediately the man became healthy, and lifted up his pallet and was walking. Now it was the Sabbath on that day.

9. And immediately the man was made whole, and took up his bed, and walked: and on the same day was the sabbath.

9. Und alsbald ward der Mensch gesund und nahm sein Bett und ging hin. Es war aber desselben Tages der Sabbat.

9. Y luego aquel hombre fué sano, y tomó su lecho, e íbase; y era sábado aquel día.

9 И он тотчас выздоровел, и взял постель свою и пошел. Было же это в день субботний.

10 Sentähden juutalaiset sanoivat parannetulle: "Nyt on sapatti, eikä sinun ole lupa kantaa vuodetta".

10 Sen vuoksi juutalaiset sanoivat parannetulle: "On sapatti. Ei sinun ole lupa kantaa vuodetta."

10. Sanoivat siis Juudalaiset paratulle: nyt on sabbati, ei sinun sovi vuodetta kantaa.

10. Ja se päiwä oli Sabbathi. Sanoit sijs Judalaiset paratulle: tänäpän on Sabbathi ei nyt ole lupa wuodetta canda.

10. Ja se sama peiue oli Sabbathi. Sanoit sis Jwttat sille/ ioca parattu oli/ Tenepene ombi Sabbathi/ Ei nyt ole lupa canda woodhettas. (Ja se sama päiwä oli Sabbathi. Sanoit siis juuttaat sille/ joka parattu oli/ Tänäpänä ompi Sabbathi./ Ei nyt ole lupa kantaa wuodettasi.)

10 ἔλεγον οὖν οἱ Ἰουδαῖοι τῷ τεθεραπευμένῳ· Σάββατόν ἐστιν· οὐκ ἔξεστί σοι ἆραι τὸν κράβαττον. ( ἔlegοn οȗn οἱ Ἰοudaῖοι tỡ tetherapeuménǫ: Sábbatόn ẻstιn: οὐκ ἔksestί sοι ἆraι tὸn κrábattοn. )

ελεγον ουν οι ιουδαιοι τω τεθεραπευμενω σαββατον εστιν ουκ εξεστιν σοι αραι τον κραββατον 10 (elegon oun oi ioudaioi to tetherapebmeno sabbaton estin ouk exestin soi arai ton krabbaton)

10 Therefore the Jews were saying to the one who had been healed, It is the Sabbath. It is not legal for you to lift up your pallet.

10. The Jews therefore said unto him that was cured, It is the sabbath day: it is not lawful for thee to carry thy bed.

10. Da sprachen die Juden zu dem, der geheilt worden war: Es ist heute Sabbat; es ziemt dir nicht, das Bett zu tragen.

10. Entónces los Judíos decían a aquel que había sido sanado: Sábado es, no te es lícito llevar tu lecho.

10 Посему Иудеи говорили исцеленному: сегодня суббота;не должно тебе брать постели.

11 Hän vastasi heille: "Se, joka teki minut terveeksi, sanoi minulle: 'Ota vuoteesi ja käy'."

11 Hän vastasi heille: "Hän joka teki minut terveeksi, sanoi minulle: 'Ota vuoteesi ja käy.'"

11. Hän vastasi heitä: joka minun paransi, se sanoi minulle: ota vuotees ja käy.

11. Hän wastais heitä: joca minun paransi se sanoi minulle: ota wuotes ja mene.

11. Wastasi hen heite/ Joca minun paransi/ se sanoi minulle/ Ota sinun wootes ia mene. (Wastasi hän heitä/ Joka minun paransi/ se sanoi minulle/ Ota sinun wuoteesi ja mene.)

11 ἀπεκρίθη αὐτοῖς· Ὁ ποιήσας με ὑγιῆ, ἐκεῖνός μοι εἶπεν· ἆρον τὸν κράβαττόν σου καὶ περιπάτει. ( ἀpeκrίthi aὐtοῖs: Ὁ pοιísas me ὑgιĩ, ẻκeῖnόs mοι eἶpen: ἆrοn tὸn κrábattόn sοu κaὶ perιpáteι. )

απεκριθη αυτοις ο ποιησας με υγιη εκεινος μοι ειπεν αρον τον κραββατον σου και περιπατει 11 (apekrithi aftois o poiisas me ugii ekeinos moi eipen aron ton krabbaton sou kai peripatei)

11 He answered them, He who made* me healthy, that (man) said to me, Lift up your pallet and walk.

11. He answered them, He that made me whole, the same said unto me, Take up thy bed, and walk.

11. Er antwortete ihnen: Der mich gesund machte, der sprach zu mir: "Nimm dein Bett und gehe hin!"

11. Respondióles: El que me sanó, el mismo me dijo: Toma tu lecho, y anda.

11 Он отвечал им: Кто меня исцелил, Тот мне сказал: возьми постель твою и ходи.

12 He kysyivät häneltä: "Kuka on se mies, joka sanoi sinulle: 'Ota vuoteesi ja käy'?"

12 (Niin) he kysyivät häneltä: "Kuka on se mies joka sanoi sinulle: 'Ota vuoteesi ja käy?'"

12. Niin he kysyivät häneltä: kuka on se ihminen, joka sinulle sanoi: ota vuotees ja käy?

12. He kysyit hänelle: cuca ihminen sinulle sanoi: ota wuotes ja mene.

12. Nin he kysyit henelle/ Cuca se Inhiminen ombi/ ioca sinulle sanoi/ Ota sinun wootes/ ia mene? (Niin he kysyit hänelle/ Kuka se ihminen ompi/ joka sinulle sanoi/ Ota sinun wuoteesi/ ja mene?)

12 ἠρώτησαν οὖν αὐτόν· Τίς ἐστιν ὁ ἄνθρωπος ὁ εἰπών σοι, ἆρον τὸν κράβαττόν σου καὶ περιπάτει; ( ἰrótisan οȗn aὐtόn: Τίs ẻstιn ὁ ἄnthropοs ὁ eἰpón sοι, ἆrοn tὸn κrábattόn sοu κaὶ perιpáteι; )

ηρωτησαν ουν αυτον τις εστιν ο ανθρωπος ο ειπων σοι αρον τον κραββατον σου και περιπατει 12 (irotisan oun afton tis estin o anthropos o eipon soi aron ton krabbaton sou kai peripatei)

12 Therefore they asked him, Who is the man who said to you, Lift up your pallet and walk?

12. Then asked they him, What man is that which said unto thee, Take up thy bed, and walk

12. Da fragten sie ihn: Wer ist der Mensch, der zu dir gesagt hat: "Nimm dein Bett und gehe hin!"?

12. Y le preguntaron entónces: ¿Quién es el que te dijo: Toma tu lecho, y anda?

12 Его спросили: кто Тот Человек, Который сказал тебе: возьми постель твою и ходи?

13 Mutta parannettu ei tiennyt, kuka se oli; sillä Jeesus oli poistunut, kun siinä paikassa oli paljon kansaa.

13 Mutta parannettu ei tiennyt, kuka se oli. Sillä Jeesus oli poistunut, kun siinä paikassa oli paljon kansaa.

13. Mutta ei parattu tietänyt, kuka se oli; sillä Jesus oli mennyt pois kansan tähden, joka siinä paikassa oli.

13. Mutta ei parattu tiennyt cuca se oli: sillä Jesus lymyis paljon Canssan tähden joca sijnä oli.

13. Mutta se ioca parattu oli ei tiennyt kenge se oli/ Sille ette Iesus oli lymenyt/ ette Canssa nijn palio oli sijne Paicas. (Mutta se joka parattu oli ei tiennyt kenkä se oli/ Sillä että Jesus oli lymynnyt/ että kansaa niin paljon oli siinä paikassa.)

13 ὁ δὲ ἰαθεὶς οὐκ ᾔδει τίς ἐστιν· ὁ γὰρ Ἰησοῦς ἐξένευσεν ὄχλου ὄντος ἐν τῷ τόπῳ. ( ὁ dè ἰatheὶs οὐκ ᾔdeι tίs ẻstιn: ὁ gàr Ἰisοȗs ẻkséneusen ὄchlοu ὄntοs ẻn tỡ tόpǫ. )

ο δε ιαθεις ουκ ηδει τις εστιν ο γαρ ιησους εξενευσεν οχλου οντος εν τω τοπω 13 (o de iatheis ouk idei tis estin o gar iisous exenefsen ochlou ontos en to topo)

13 But he who was healed did not know who it was; for* Jesus (had) slipped out of (the) crowd that was in that place.

13. And he that was healed wist not who it was: for Jesus had conveyed himself away, a multitude being in that place.

13. Der aber geheilt worden war, wußte nicht, wer es war; denn Jesus war gewichen, da so viel Volks an dem Ort war.

13. Y el que había sido sanado, no sabía quien fuese; porque Jesús se había apartado de la multitud que estaba en aquel lugar.

13 Исцеленный же не знал, кто Он, ибо Иисус скрылся в народе, бывшем на том месте.

14 Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: "Katso, sinä olet tullut terveeksi; älä enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi".

14 Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: "Katso, olet tullut terveeksi. Älä enää syntiä harjoita, ettei mitään pahempaa sinulle tapahtuisi."

14. Sitte löysi Jesus hänen templissä ja sanoi hänelle: katso, sinä olet parattu: älä silleen syntiä tee, ettei jotain pahempaa sinulle tapahtuisi.

14. Sijtte löysi Jesus hänen Templis ja sanoi hänelle: Cadzo sinä olet parattu älä sillen syndi tee ettei pahembi cohtais sinua.

14. Senperäst leusi Iesus henen Templis/ ia sanoi henelle/ Catzos/ sine olet parattu/ Ele sillen syndi tee/ ettei iotakin pahembi sinua codhaisi. (Sen perästä löysi Jesus hänen templissä/ ja sanoi hänelle/ Katsos/ sinä olet parattu/ Älä silleen syntiä tee/ ettei jotakin pahempaa sinua kohtaisi.)

14 μετὰ ταῦτα εὑρίσκει αὐτὸν ὁ Ἰησοῦς ἐν τῷ ἱερῷ καὶ εἶπεν αὐτῷ· Ἴδε ὑγιὴς γέγονας· μηκέτι ἁμάρτανε, ἵνα μὴ χεῖρόν σοί τι γένηται. ( metà taȗta eὑrίsκeι aὐtὸn ὁ Ἰisοȗs ẻn tỡ ἱerỡ κaὶ eἶpen aὐtỡ: Ἴde ὑgιìs gégοnas: miκétι ἁmártane, ἵna mì cheῖrόn sοί tι génitaι. )

μετα ταυτα ευρισκει αυτον ο ιησους εν τω ιερω και ειπεν αυτω ιδε υγιης γεγονας μηκετι αμαρτανε ινα μη χειρον τι σοι γενηται 14 (meta tafta ebriskei afton o iisous en to iero kai eipen afto ide ugiis gegonas miketi amartane ina mi cheiron ti soi genitai)

14 After these things, Jesus finds him in the temple and said to him, Behold, you have become healthy. Sin no longer, in order that something worse might not happen to you.</J>

14. Afterward Jesus findeth him in the temple, and said unto him, Behold, thou art made whole: sin no more, lest a worse thing come unto thee.

14. Darnach fand ihn Jesus im Tempel und sprach zu ihm: Siehe zu, du bist gesund geworden; sündige hinfort nicht mehr, daß dir nicht etwas Ärgeres widerfahre.

14. Después le halló Jesús en el templo, y le dijo: He aquí, ya estás sano: no peques más, porque no te venga alguna cosa peor.

14 Потом Иисус встретил его в храме и сказал ему: вот, ты выздоровел; не греши больше, чтобы не случилось с тобою чего хуже.

15 Niin mies meni ja ilmoitti juutalaisille, että Jeesus oli hänet terveeksi tehnyt.

15 Mies meni ja kertoi juutalaisille, että Jeesus oli se, joka oli tehnyt hänet terveeksi.

15. Niin se ihminen meni pois ja ilmoitti Juudalaisille, että Jesus oli se, joka hänen parantanut oli.

15. Nijn se ihminen pois meni ja ilmoitti Judalaisille että Jesus oli hänen parandanut.

15. Nin se Inhiminen poismeni/ ia ilmoitti Jwttaille/ Ette se oli Iesus/ ioca henen paransi. (Niin se ihminen pois meni/ ja ilmoitti juuttaille/ Että se oli Jesus/ joka hänen paransi.)

15 ἀπῆλθεν ὁ ἄνθρωπος καὶ ἀνήγγειλε τοῖς Ἰουδαίοις ὅτι Ἰησοῦς ἐστιν ὁ ποιήσας αὐτὸν ὑγιῆ. ( ἀpĩlthen ὁ ἄnthropοs κaὶ ἀníggeιle tοῖs Ἰοudaίοιs ὅtι Ἰisοȗs ẻstιn ὁ pοιísas aὐtὸn ὑgιĩ. )

απηλθεν ο ανθρωπος και ανηγγειλεν τοις ιουδαιοις οτι ιησους εστιν ο ποιησας αυτον υγιη 15 (apilthen o anthropos kai aningeilen tois ioudaiois oti iisous estin o poiisas afton ugii)

15 The man went away and proclaimed to the Jews that it was Jesus who had made* him healthy.

15. The man departed, and told the Jews that it was Jesus, which had made him whole.

15. Der Mensch ging hin und verkündete es den Juden, es sei Jesus, der ihn gesund gemacht habe.

15. El hombre se fué entónces, y dió aviso a los Judíos, que Jesús era el que le había sanado.

15 Человек сей пошел и объявил Иудеям, что исцеливший его есть Иисус.

16 Ja sentähden juutalaiset vainosivat Jeesusta (ja tavoittelivat Häntä tappaakseen), koska hän semmoista teki sapattina.

16 Sen vuoksi juutalaiset vainosivat Jeesusta (ja tavoittelivat Häntä tappaakseen), koska Hän teki sellaista sapattina.

16. Ja Juudalaiset vainosivat sentähden Jesusta ja etsivät häntä tappaaksensa, että hän senkaltaisia teki sabbatina.

16. Ja Judalaiset wihaisit sentähden Jesusta ja edzeit händä tappaxens että hän sencaltaisita Sabbathina teki.

16. Ja senteden wihasit Jwttahat Iesusta/ ia etzit hende tappaxens/ Ette hen sencaltaisit teki Sabbathina. (Ja sentähden wihasit juuttahat Jesusta/ ja etsit häntä tappaaksensa/ Että hän senkaltaiset teki Sabbattina.)

16 Καὶ διὰ τοῦτο ἐδίωκον τὸν Ἰησοῦν οἱ Ἰουδαῖοι καὶ ἐζήτουν αὐτὸν ἀποκτεῖναι, ὅτι ταῦτα ἐποίει ἐν σαββάτῳ. ( Κaὶ dιà tοȗtο ẻdίoκοn tὸn Ἰisοȗn οἱ Ἰοudaῖοι κaὶ ẻdzítοun aὐtὸn ἀpοκteῖnaι, ὅtι taȗta ẻpοίeι ẻn sabbátǫ. )

και δια τουτο εδιωκον τον ιησουν οι ιουδαιοι και εζητουν αυτον αποκτειναι οτι ταυτα εποιει εν σαββατω 16 (kai dia touto ediokon ton iisoun oi ioudaioi kai ezitoun afton apokteinai oti tafta epoiei en sabbato)

16 And the Jews were persecuting Jesus because of this, and were seeking to kill him, because he was doing these things on the Sabbath.

16. And therefore did the Jews persecute Jesus, and sought to slay him, because he had done these things on the sabbath day.

16. Darum verfolgten die Juden Jesum und suchten ihn zu töten, daß er solches getan hatte am Sabbat.

16. Y por esta causa los Judíos perseguían a Jesús, y procuraban matarle, porque hacía estas cosas en sábado.

16 И стали Иудеи гнать Иисуса и искали убить Его за то, что Он делал такие дела в субботу.

17 Mutta Jeesus vastasi heille: "Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä".

17 Mutta Jeesus vastasi heille: "Isäni tekee yhä* työtä, ja minä teen työtä."

17. Niin Jesus vastasi heitä: minun isäni tekee työtä hamaan tähän asti, ja minä myös teen työtä.

17. Nijn Jesus wastais heitä: minun Isän waicutta haman tähän asti ja minä myös waicutan.

17. Nin wastasi Iesus heite/ Minun Isen haman tehen asti tekepi/ Ja mine mös tegen. (Niin wastasi Jesus heitä/ Minun Isän hamaan tähän asti tekeepi/ Ja minä myös teen.)

17 ὁ δὲ Ἰησοῦς ἀπεκρίνατο αὐτοῖς· Ὁ πατήρ μου ἕως ἄρτι ἐργάζεται, κἀγὼ ἐργάζομαι. ( ὁ dè Ἰisοȗs ἀpeκrίnatο aὐtοῖs: Ὁ patír mοu ἕos ἄrtι ẻrgádzetaι, κἀgὸ ẻrgádzοmaι. )

ο δε ιησους απεκρινατο αυτοις ο πατηρ μου εως αρτι εργαζεται καγω εργαζομαι 17 (o de iisous apekrinato aftois o patir mou eos arti ergazetai kago ergazomai)

17 But Jesus answered them, My Father is working until now, and I am working.</J>

17. But Jesus answered them, My Father worketh hitherto, and I work.

17. Jesus aber antwortete Ihnen: Mein Vater wirkt bisher, und ich wirke auch.

17. Y Jesús les respondió: Mi Padre hasta ahora obra, y yo obro.

17 Иисус же говорил им: Отец Мой доныне делает, и Я делаю.

18 Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi.

18 Sen vuoksi juutalaiset (siis) vielä enemmän tavoittelivat Häntä tappaakseen, koska Hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäkseen, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi.

18. Sentähden etsivät Juudalaiset häntä vielä enemmin tappaaksensa, ettei hän ainoastaan sabbatia rikkonut, mutta myös sanoi Jumalan isäksensä, ja teki itsensä Jumalan kaltaiseksi.

18. Sentähden edzeit Judalaiset händä wielä enämmin tappaxens ettei hän ainoastans Sabbathi rickonut mutta myös sanoi Jumalan Isäxens ja teki idzens Jumalan caltaisexi.

18. Senteden sis Jwttat enämin etzit hende tappaxens/ Ettei hen waan Sabbathi rickonut/ mutta mös sanoi Isens Jumalaxi/ ia teki itzens Jumalan caltaisexi. (Sen tähden siis juuttaat enemmin etsit häntä tappaaksensa/ Ettei hän waan Sabbathia rikkonut/ mutta myös sanoi Isänsä Jumalaksi/ ja teki itsensä Jumalan kaltaiseksi.)

18 διὰ τοῦτο οὖν μᾶλλον ἐζήτουν αὐτὸν οἱ Ἰουδαῖοι ἀποκτεῖναι, ὅτι οὐ μόνον ἔλυε τὸ σάββατον, ἀλλὰ καὶ πατέρα ἴδιον ἔλεγε τὸν Θεόν, ἴσον ἑαυτὸν ποιῶν τῷ Θεῷ. ( dιà tοȗtο οȗn mãllοn ẻdzítοun aὐtὸn οἱ Ἰοudaῖοι ἀpοκteῖnaι, ὅtι οὐ mόnοn ἔlue tὸ sábbatοn, ἀllà κaὶ patéra ἴdιοn ἔlege tὸn Theόn, ἴsοn ἑautὸn pοιõn tỡ Theỡ. )

δια τουτο ουν μαλλον εζητουν αυτον οι ιουδαιοι αποκτειναι οτι ου μονον ελυεν το σαββατον αλλα και πατερα ιδιον ελεγεν τον θεον ισον εαυτον ποιων τω θεω 18 (dia touto oun mallon ezitoun afton oi ioudaioi apokteinai oti ou monon eluen to sabbaton alla kai patera idion elegen ton theon ison eafton poion to theo)

18 Therefore the Jews were seeking (even) more to kill him because of this, because he was not only tearing-down the Sabbath, but also (that) he was saying God (is) his own Father, making* himself equal (to) God.

18. Therefore the Jews sought the more to kill him, because he not only had broken the sabbath, but said also that God was his Father, making himself equal with God.

18. Darum trachteten ihm die Juden viel mehr nach, daß sie ihn töteten, daß er nicht allein den Sabbat brach, sondern sagte auch, Gott sei sein Vater, und machte sich selbst Gott gleich.

18. Entónces por tanto más procuraban los Judíos matarle; porque no solo quebrantaba el sábado, mas aun también decía que era Dios su Padre, haciéndose igual a Dios.

18 И еще более искали убить Его Иудеи за то, что Он не только нарушал субботу, но и Отцем Своим называл Бога, делая Себя равным Богу.

19 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee.

19 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti, totisesti sanon teille: Poika ei voi omatahtoisesti* mitään tehdä, paitsi mitä näkee Isän tekevän. Sillä mitä tahansa Hän tekee, sitä myös Poika samoin tekee.

19. Niin Jesus vastasi ja sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ei taida Poika itsestänsä mitään tehdä, ellei hän näe Isän tekevän; sillä mitä ikänä hän tekee, sitä myös Poika niin tekee.

19. NIin Jesus wastais ja sanoi heille: totisest totisest sanon minä teille: ei taida Poica idzestäns mitän tehdä waan mitä hän näke Isäns tekewän: sillä mitä hän teke sitä myös Poica teke.

19. Nin wastasi Iesus ia sanoi heile/ Totisest totisest/ sano' mine teille/ Ei taidha Poica itzestens miten tedhä/ waan mite he' näkepi Isens tekeue'/ Sille ette mite he' tekepi/ site sama mös Poica tekepi. (Niin wastasi Jesus ja sanoi heille/ Totisesti totisesti/ sanon minä teille/ Ei taida Poika itsestäns mitään tehdä/ waan mitä hän näkeepi Isänsä tekewän/ Sillä että mitä hän tekeepi/ sitä samaa myös Poika tekeepi.)

19 ἀπεκρίνατο οὖν ὁ Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν, οὐ δύναται ὁ υἱὸς ποιεῖν ἀφ’ ἑαυτοῦ οὐδὲν, ἐὰν μή τι βλέπῃ τὸν πατέρα ποιοῦντα· ἃ γὰρ ἂν ἐκεῖνος ποιῇ, ταῦτα καὶ ὁ υἱὸς ὁμοίως ποιεῖ. ( ἀpeκrίnatο οȗn ὁ Ἰisοȗs κaὶ eἶpen aὐtοῖs: Ἀmìn ἀmìn légo ὑmῖn, οὐ dúnataι ὁ uἱὸs pοιeῖn ἀf’ ἑautοȗ οὐdèn, ẻàn mí tι blépΐ tὸn patéra pοιοȗnta: ἃ gàr ἂn ẻκeῖnοs pοιῖ, taȗta κaὶ ὁ uἱὸs ὁmοίos pοιeῖ. )

απεκρινατο ουν ο ιησους και ειπεν αυτοις αμην αμην λεγω υμιν ου δυναται ο υιος ποιειν αφ εαυτου ουδεν εαν μη τι βλεπη τον πατερα ποιουντα α γαρ αν εκεινος ποιη ταυτα και ο υιος ομοιως ποιει 19 (apekrinato oun o iisous kai eipen aftois amin amin lego umin ou dunatai o uios poiein af eaftou ouden ean mi ti blepi ton patera poiounta a gar an ekeinos poii tafta kai o uios omoios poiei)

19 Therefore, Jesus answered and said to them, Assuredly, assuredly, I am saying to you°, The Son is not able to do anything from himself, if he does not see what the Father is doing. For* whatever these things (are) that he is doing, the Son is also doing (these things) likewise.</J>

19. Then answered Jesus and said unto them, Verily, verily, I say unto you, The Son can do nothing of himself, but what he seeth the Father do: for what things soever he doeth, these also doeth the Son likewise.

19. Da antwortete Jesus und sprach zu ihnen: Wahrlich, wahrlich, ich sage euch: Der Sohn kann nichts von sich selber tun, sondern was er sieht den Vater tun; denn was dieser tut, das tut gleicherweise auch der Sohn.

19. Respondió pues Jesús, y les dijo: De cierto, de cierto os digo: Que no puede el Hijo hacer algo de sí mismo, sino lo que viere hacer al Padre; porque todo lo que él hace, esto también hace el Hijo juntamente.

19 На это Иисус сказал: истинно, истинно говорю вам: Сын ничего не может творить Сам от Себя, если не увидит Отца творящего: ибо, что творит Он, то и Сын творит также.

20 Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee; ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.

20 Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää Hänelle kaikki, mitä itse tekee, ja Hän on näyttävä Hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.

20. Sillä Isä rakastaa Poikaa ja osoittaa hänelle kaikki, mitä hän itse tekee, ja hän on vielä suurempia töitä hänelle osoittava, kuin nämät ovat, että teidän pitää ihmettelemän.

20. Sillä Isä racasta Poicans ja osotta hänelle caicki mitä hän idze teke ja hän on wielä suurembita töitä hänelle osottawa cuin nämät owat että teidän pitä ihmettelemän.

20. Sille ette Ise racastapi Poica's/ Ja osottapi caiki henelle/ mite he' itze tekepi/ ia wiele swre'bita Töite hene' pite osottama' henelle/ quin neme ouat/ Ette teide' pite ihmectelme'. (Sillä että Isä rakastaapi Poikaansa/ Ja osoittaapi kaikki hänelle/ mitä hän itse tekeepi/ ja wielä suurempia töitä hänen pitää osoittaman hänelle/ kuin nämä owat/ Että teidän pitää ihmettelemän.)

20 ὁ γὰρ πατὴρ φιλεῖ τὸν υἱὸν καὶ πάντα δείκνυσιν αὐτῷ ἃ αὐτὸς ποιεῖ, καὶ μείζονα τούτων δείξει αὐτῷ ἔργα, ἵνα ὑμεῖς θαυμάζητε. ( ὁ gàr patìr fιleῖ tὸn uἱὸn κaὶ pánta deίκnusιn aὐtỡ ἃ aὐtὸs pοιeῖ, κaὶ meίdzοna tοúton deίkseι aὐtỡ ἔrga, ἵna ὑmeῖs thaumádzite. )

ο γαρ πατηρ φιλει τον υιον και παντα δεικνυσιν αυτω α αυτος ποιει και μειζονα τουτων δειξει αυτω εργα ινα υμεις θαυμαζητε 20 (o gar patir filei ton uion kai panta deiknusin afto a aftos poiei kai meizona touton deixei afto erga ina umeis thabmazite)

20 For* the Father loves the Son, and shows to him all things which he is doing, and he will be showing him greater works (than) these things in order that you° may marvel.</J>

20. For the Father loveth the Son, and sheweth him all things that himself doeth: and he will shew him greater works than these, that ye may marvel.

20. Der Vater aber hat den Sohn lieb und zeigt ihm alles, was er tut, und wird ihm noch größere Werke zeigen, daß ihr euch verwundern werdet.

20. Porque el Padre ama al Hijo, y le muestra todas las cosas que él hace; y mayores obras que estas le mostrará, de modo que vosotros os maravilléis.

20 Ибо Отец любит Сына и показывает Ему все, что творит Сам; и покажет Ему дела больше сих, так что вы удивитесь.

21 Sillä niinkuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi, niin myös Poika tekee eläviksi, ketkä hän tahtoo.

21 Sillä niin kuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi, niin myös Poika tekee eläviksi, ketkä tahtoo.

21. Sillä niinkuin Isä herättää ja virvoittaa kuolleita, niin myös Poika virvoittaa, joita hän tahtoo.

21. Sillä nijncuin Isä herättä ja wirgotta cuolleita:

21. Sille ette ninquin Ise ylesheräytte Colleita ia wirgottapi/ (Sillä että niinkuin Isä ylös herättää kuolleita ja wirwoittapi/)

21 ὥσπερ γὰρ ὁ πατὴρ ἐγείρει τοὺς νεκροὺς καὶ ζῳοποιεῖ, οὕτω καὶ ὁ υἱὸς οὓς θέλει ζῳοποιεῖ. ( ὅsper gàr ὁ patìr ẻgeίreι tοὐs neκrοὐs κaὶ dzǫοpοιeῖ, οὕto κaὶ ὁ uἱὸs οὓs théleι dzǫοpοιeῖ. )

ωσπερ γαρ ο πατηρ εγειρει τους νεκρους και ζωοποιει ουτως και ο υιος ους θελει ζωοποιει 21 (osper gar o patir egeirei tous nekrous kai zoopoiei outos kai o uios ous thelei zoopoiei)

21 For* just-like the Father raises (up) the dead and is giving-life to them, so the Son also is giving-life to whom he wills.</J>

21. For as the Father raiseth up the dead, and quickeneth them; even so the Son quickeneth whom he will.

21. Denn wie der Vater die Toten auferweckt und macht sie lebendig, also auch der Sohn macht lebendig, welche er will.

21. Porque como el Padre levanta los muertos, y les da vida, así también el Hijo a los que quiere da vida.

21 Ибо, как Отец воскрешает мертвых и оживляет, так и Сын оживляет, кого хочет.

22 Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle,

22 Eihän Isäkään tuomitse ketään, vaan on antanut kaiken tuomion Pojalle,

22. Sillä ei Isä ketään tuomitse, vaan antoi kaiken tuomion Pojalle:

22. Nijn myös Poica wirgotta joita hän tahto:

22. Nin mös Poica wirgottapi ioita he' tactopi. (Niin myös Poika wirottaapi joita hän tahtoopi.)

22 οὐδὲ γὰρ ὁ πατὴρ κρίνει οὐδένα, ἀλλὰ τὴν κρίσιν πᾶσαν δέδωκε τῷ υἱῷ, ( οὐdè gàr ὁ patìr κrίneι οὐdéna, ἀllà tìn κrίsιn pãsan dédoκe tỡ uἱỡ, )

ουδε γαρ ο πατηρ κρινει ουδενα αλλα την κρισιν πασαν δεδωκεν τω υιω 22 (oude gar o patir krinei oudena alla tin krisin pasan dedoken to uio)

22 For* the Father is not even judging anyone, but has given all judgment to the Son;</J>

22. For the Father judgeth no man, but hath committed all judgment unto the Son:

22. Denn der Vater richtet niemand; sondern alles Gericht hat er dem Sohn gegeben,

22. Porque el Padre a nadie juzga, mas todo el juicio dió al Hijo;

22 Ибо Отец и не судит никого, но весь суд отдал Сыну,

23 että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt.

23 jotta kaikki kunnioittaisivat Poikaa niin kuin kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on Hänet lähettänyt.

23. Että kaikki Poikaa kunnioittaisivat, niinkuin he Isää kunnioittavat. Joka ei Poikaa kunnioita, ei se kunnioita Isää, joka hänen lähetti.

23. Sillä ei Isä ketän duomidze waan andoi caiken duomion Pojalle että caicki Poica cunnioitaisit nijncuin he Isäkin cunnioidzewat.

23. Sille ettei Ise ketäke' domitze/ wan caiken Domion a'noi Poialle/ Senpäle ette caiki pite cu'nioitzema' Poica/ ninquin he Ise cunnioitzeuat. (Sillä ettei Isä ketäkään tuomitse/ waan kaiken tuomion antoi Pojalle/ Sen päälle että kaikki pitää kunnioitseman Poikaa/ niinkuin he Isää kunnioitsewat.)

23 ἵνα πάντες τιμῶσι τὸν υἱὸν καθὼς τιμῶσι τὸν πατέρα. ὁ μὴ τιμῶν τὸν υἱὸν οὐ τιμᾷ τὸν πατέρα τὸν πέμψαντα αὐτόν. ( ἵna pántes tιmõsι tὸn uἱὸn κathὸs tιmõsι tὸn patéra. ὁ mì tιmõn tὸn uἱὸn οὐ tιmᾷ tὸn patéra tὸn pémpsanta aὐtόn. )

ινα παντες τιμωσιν τον υιον καθως τιμωσιν τον πατερα ο μη τιμων τον υιον ου τιμα τον πατερα τον πεμψαντα αυτον 23 (ina pantes timosin ton uion kathos timosin ton patera o mi timon ton uion ou tima ton patera ton pempsanta afton)

23 in order that all may honor the Son, just-as they are honoring the Father. He who is not honoring the Son, is not honoring the Father who sent him.</J>

23. That all men should honour the Son, even as they honour the Father. He that honoureth not the Son honoureth not the Father which hath sent him.

23. auf daß sie alle den Sohn ehren, wie sie den Vater ehren. Wer den Sohn nicht ehrt, der ehrt den Vater nicht, der ihn gesandt hat.

23. Para que todos honren al Hijo, como honran al Padre: el que no honra al Hijo, no honra al Padre que le envió.

23 дабы все чтили Сына, как чтут Отца. Кто не чтит Сына, тот не чтит и Отца, пославшего Его.

24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.

24 Totisesti, totisesti sanon teille: joka kuulee sanani ja uskoo Häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iäinen elämä, eikä hän joudu tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.

24. Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo sen, joka minun lähetti, hänellä on ijankaikkinen elämä, ja ei hän tule tuomioon, vaan menee kuolemasta elämään.

24. Joca ei Poica cunnioidze ei hän myös Isäkän cunnioidze joca hänen lähetti. Totisest totisest sanon minä teille: Joca cuule minun sanani ja usco sen joca minun lähetti hänellä on ijancaickinen elämä ja ei hän tule duomioon waan mene cuolemast elämähän.

24. Joca ei Poica cunnioitze/ ei se mös Ise cunnioitze/ ioca hene' lehetti. Totisest totisest sano' mine teille/ Joca minu' sanani cwle ia vsko sen ioca minun lehetti/ henelle ombi ijancaikine' Eleme/ Ja ei tule Domion/ wan hen waelta Colemasta Elemehen. (Joka ei Poikaa kunnioitse/ ei se myös Isää kunnioitse/ joka hänen lähetti. Totisesti totisesti sanon minä teille/ Joka minun sanani kuulee ja uskoo sen joka minun lähetti/ hänellä ompi iankaikkinen elämä/ Ja ei tule tuomioon/ waan hän waeltaa kuolemasta elämähän.)

24 ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι ὁ τὸν λόγον μου ἀκούων καὶ πιστεύων τῷ πέμψαντί με ἔχει ζωὴν αἰώνιον, καὶ εἰς κρίσιν οὐκ ἔρχεται, ἀλλὰ μεταβέβηκεν ἐκ τοῦ θανάτου εἰς τὴν ζωήν. ( ἀmìn ἀmìn légo ὑmῖn ὅtι ὁ tὸn lόgοn mοu ἀκοúon κaὶ pιsteúon tỡ pémpsantί me ἔcheι dzoìn aἰónιοn, κaὶ eἰs κrίsιn οὐκ ἔrchetaι, ἀllà metabébiκen ẻκ tοȗ thanátοu eἰs tìn dzoín. )

αμην αμην λεγω υμιν οτι ο τον λογον μου ακουων και πιστευων τω πεμψαντι με εχει ζωην αιωνιον και εις κρισιν ουκ ερχεται αλλα μεταβεβηκεν εκ του θανατου εις την ζωην 24 (amin amin lego umin oti o ton logon mou akouon kai pistebon to pempsanti me echei zoin aionion kai eis krisin ouk erchetai alla metabebiken ek tou thanatou eis tin zoin)

24 Assuredly, assuredly, I am saying to you°, He who hears my word and believes in the one who sent me, has everlasting life, and is not coming into judgment, but has stepped out of death into the life.</J>

24. Verily, verily, I say unto you, He that heareth my word, and believeth on him that sent me, hath everlasting life, and shall not come into condemnation; but is passed from death unto life.

24. Wahrlich, wahrlich, ich sage euch: Wer mein Wort hört und glaubt dem, der mich gesandt hat, der hat das ewige Leben und kommt nicht in das Gericht, sondern er ist vom Tode zum Leben hindurchgedrungen.

24. De cierto, de cierto os digo: Que el que oye mi palabra, y cree al que me envió, tiene vida eterna; y no vendrá en condenación, mas pasó de muerte a vida.

24 Истинно, истинно говорю вам: слушающий слово Мое и верующий в Пославшего Меня имеет жизнь вечную, и на суд не приходит, но перешел от смерти в жизнь.

25 Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää.

25 Totisesti, totisesti sanon teille: Tulee aika ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat, he elävät*.

25. Totisesti, totisesti sanon minä teille: hetki tulee, ja nyt jo on, että kuolleet saavat kuulla Jumalan Pojan äänen; ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää.

25. Totisest totisest sanon minä teille: hetki tule ja nyt jo on että cuollet saawat cuulla Jumalan Pojan änen ja jotca sen cuulewat ne saawat elä:

25. Totisest totisest sanon mine teille/ Ette hetki tulepi ia nyt io on/ ette ne coolluet pite cwleman Jumalan Poian änen/ Ja ne iotca sen cwleuat/ pite eleme'. (Totisesti totisesti sanon minä teille/ Että hetki tuleepi ja nyt jo on/ että ne kuolleet pitää kuuleman Jumalan Pojan äänen/ Ja ne jotka sen kuulewat/ pitää elämän.)

25 ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι ἔρχεται ὥρα, καὶ νῦν ἐστιν, ὅτε οἱ νεκροὶ ἀκούσονται τῆς φωνῆς τοῦ υἱοῦ τοῦ Θεοῦ, καὶ οἱ ἀκούσαντες ζήσονται· ( ἀmìn ἀmìn légo ὑmῖn ὅtι ἔrchetaι ὅra, κaὶ nȗn ẻstιn, ὅte οἱ neκrοὶ ἀκοúsοntaι tĩs fonĩs tοȗ uἱοȗ tοȗ Theοȗ, κaὶ οἱ ἀκοúsantes dzísοntaι: )

αμην αμην λεγω υμιν οτι ερχεται ωρα και νυν εστιν οτε οι νεκροι ακουσονται της φωνης του υιου του θεου και οι ακουσαντες ζησονται 25 (amin amin lego umin oti erchetai ora kai nun estin ote oi nekroi akousontai tis fonis tou uiou tou theou kai oi akousantes zisontai)

25 Assuredly, assuredly, I am saying to you°, The hour is coming and now is, when the dead will hear the voice of the Son of God, and those who hear will live.</J>

25. Verily, verily, I say unto you, The hour is coming, and now is, when the dead shall hear the voice of the Son of God: and they that hear shall live.

25. Wahrlich, wahrlich, ich sage euch: Es kommt die Stunde und ist schon jetzt, daß die Toten werden die Stimme des Sohnes Gottes hören; und die sie hören werden, die werden leben.

25. De cierto, de cierto os digo: Que vendrá hora, y ahora es, cuando los muertos oirán la voz del Hijo de Dios; y los que oyeren, vivirán.

25 Истинно, истинно говорю вам: наступает время, и настало уже, когда мертвые услышат глас Сына Божия и, услышав, оживут.

26 Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä.

26 Sillä niin kuin Isällä on elämä itsessään, niin Hän on antanut myös Pojalle elämän olemaan Hänessä itsessään.

26. Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin antoi hän myös elämän Pojalle itsessänsä olemaan,

26. Sillä nijncuin Isällä on elämä idzesäns nijn andoi hän myös elämän Pojalle idzesäns oleman.

26. Sille ninquin Isell on eleme itzesens/ nin hen mös annoi Poialle elemen itzesens oleman/ (Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä/ niin hän myös antoi Pojalle elämän itsessänsä oleman/)

26 ὥσπερ γὰρ ὁ πατὴρ ἔχει ζωὴν ἐν ἑαυτῷ, οὕτως ἔδωκε καὶ τῷ υἱῷ ζωὴν ἔχειν ἐν ἑαυτῷ· ( ὅsper gàr ὁ patìr ἔcheι dzoìn ẻn ἑautỡ, οὕtos ἔdoκe κaὶ tỡ uἱỡ dzoìn ἔcheιn ẻn ἑautỡ: )

ωσπερ γαρ ο πατηρ εχει ζωην εν εαυτω ουτως εδωκεν και τω υιω ζωην εχειν εν εαυτω 26 (osper gar o patir echei zoin en eafto outos edoken kai to uio zoin echein en eafto)

26 For* just-like the Father has life in himself, so he also gave to the Son, to have life in himself,</J>

26. For as the Father hath life in himself; so hath he given to the Son to have life in himself;

26. Denn wie der Vater hat das Leben in ihm selber, also hat er dem Sohn gegeben, das Leben zu haben in ihm selber,

26. Porque como el Padre tiene vida en sí mismo, así dió también al Hijo que tuviese vida en sí mismo.

26 Ибо, как Отец имеет жизнь в Самом Себе, так и Сыну дал иметь жизнь в Самом Себе.

27 Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika.

27 Ja Hän on antanut Hänelle (myös) vallan tuomita, koska Hän on Ihmisen Poika.

27. Ja on hänellä myös antanut vallan tuomita, että hän on Ihmisen Poika.

27. Ja on hänelle myös andannut woiman duomita: sillä hän on ihmisen Poica.

27. Ja on mös henelle andanut woiman domita/ sentäden ette he' on Inhimise' * Poica. (Ja on myös hänelle antanut woiman tuomita/ sentähden että hän on Ihmisen Poika.)

27 καὶ ἐξουσίαν ἔδωκεν αὐτῷ καὶ κρίσιν ποιεῖν, ὅτι υἱὸς ἀνθρώπου ἐστί. ( κaὶ ẻksοusίan ἔdoκen aὐtỡ κaὶ κrίsιn pοιeῖn, ὅtι uἱὸs ἀnthrópοu ẻstί. )

και εξουσιαν εδωκεν αυτω και κρισιν ποιειν οτι υιος ανθρωπου εστιν 27 (kai exousian edoken afto kai krisin poiein oti uios anthropou estin)

27 and he also gave authority to him to make* judgment, because he is a son of man.</J>

27. And hath given him authority to execute judgment also, because he is the Son of man.

27. und hat ihm Macht gegeben, auch das Gericht zu halten, darum daß er des Menschen Sohn ist.

27. Y también le dió poder de hacer juicio, porque es el Hijo del hombre.

27 И дал Ему власть производить и суд, потому что Он есть Сын Человеческий.

28 Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä

28 Älkää ihmetelkö tätä. Sillä hetki tulee, jolloin kaikki haudoissa olevat kuulevat Hänen äänensä

28. Älkää tätä ihmetelkö; sillä hetki tulee, jona kaikki ne, jotka haudoissa ovat, saavat kuulla hänen äänensä.

28. Älkät ihmetelkö sillä hetki tule jona caicki ne jotca haudois owat saawat cuulla hänen änens.

28. Elket site imectelkö/ Sille ette hetki tulepi/ Jossa caiki ne iotca Haudhois ouat/ pite henen änens cwleman. (Älkäät sitä ihmetelkö/ Sillä että hetki tuleepi/ Jossa kaikki ne jotka haudoissa owat/ pitää hänen äänensä kuuleman.)

28 μὴ θαυμάζετε τοῦτο· ὅτι ἔρχεται ὥρα ἐν ᾗ πάντες οἱ ἐν τοῖς μνημείοις ἀκούσονται τῆς φωνῆς αὐτοῦ, ( mì thaumádzete tοȗtο: ὅtι ἔrchetaι ὅra ẻn ἷ pántes οἱ ẻn tοῖs mnimeίοιs ἀκοúsοntaι tĩs fonĩs aὐtοȗ, )

μη θαυμαζετε τουτο οτι ερχεται ωρα εν η παντες οι εν τοις μνημειοις ακουσονται της φωνης αυτου 28 (mi thabmazete touto oti erchetai ora en i pantes oi en tois mnimeiois akousontai tis fonis aftou)

28 Do° not marvel at this, because the hour is coming in which all who are in the tombs will be hearing his voice,</J>

28. Marvel not at this: for the hour is coming, in the which all that are in the graves shall hear his voice,

28. Verwundert euch des nicht, denn es kommt die Stunde, in welcher alle, die in den Gräbern sind, werden seine Stimme hören,

28. No os maravilléis de esto; porque vendrá hora, cuando todos los que están en los sepulcros oirán su voz;

28 Не дивитесь сему; ибо наступает время, в которое все, находящиеся в гробах, услышат глас Сына Божия;

29 ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.

29 ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.

29. Ja pitää tuleman edes ne, jotka hyvää tehneet ovat, elämän ylösnousemiseen, mutta jotka pahaa tehneet ovat, tuomion ylösnousemiseen.

29. Ja pitä edestuleman ne jotca hywä tehnet owat elämän ylösnousemiseen mutta jotca paha tehnet owat duomion ylösnousemiseen.

29. Ja pite edheskeumen/ iotca hyue tehnet ouat/ Elemen ylesnousemiseen/ Mutta ne iotca paha tehnet ouat/ Domion ylesnousemiseen. (Ja pitää edeskäymän/ jotka hywää tehneet owat/ Elämän ylösnousemiseen/ Mutta ne jotka pahaa tehneet owat/ tuomion ylösnousemiseen.)

29 καὶ ἐκπορεύσονται οἱ τὰ ἀγαθὰ ποιήσαντες εἰς ἀνάστασιν ζωῆς, οἱ δὲ τὰ φαῦλα πράξαντες εἰς ἀνάστασιν κρίσεως. ( κaὶ ẻκpοreúsοntaι οἱ tà ἀgathà pοιísantes eἰs ἀnástasιn dzoĩs, οἱ dè tà faȗla práksantes eἰs ἀnástasιn κrίseos. )

και εκπορευσονται οι τα αγαθα ποιησαντες εις αναστασιν ζωης οι δε τα φαυλα πραξαντες εις αναστασιν κρισεως 29 (kai ekporefsontai oi ta agatha poiisantes eis anastasin zois oi de ta fabla praxantes eis anastasin kriseos)

29 and will travel out; those who did good things, to the resurrection of life, and those who practiced evil, to the resurrection of judgment.</J>

29. And shall come forth; they that have done good, unto the resurrection of life; and they that have done evil, unto the resurrection of damnation.

29. und werden hervorgehen, die da Gutes getan haben, zur Auferstehung des Lebens, die aber Übles getan haben, zur Auferstehung des Gerichts.

29. Y los que hicieron bien, saldrán a resurrección de vida; y los que hicieron mal, a resurrección de condenación.

29 и изыдут творившие добро в воскресение жизни, а делавшие зло – в воскресение осуждения.

30 En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt.

30 En voi omatahtoisesti* mitään tehdä. Niin kuin kuulen, niin tuomitsen. Ja minun tuomioni on oikea, sillä en kysy omaa tahtoani, vaan Isän tahtoa, Hänen, joka on minut lähettänyt.

30. En minä itsestäni taida mitään tehdä: niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen, ja minun tuomioni on oikia; sillä en minä etsi minun tahtoani, vaan Isän tahtoa, joka minun lähetti.

30. En minä idzestäni woi mitän tehdä: nijncuin minä cuulen nijn minä duomidzen ja minun duomion on oikia: sillä en minä edzi minun tahtoani waan Isän tahto joca minun on lähettänyt.

30. Em mine woi itzesteni miten tehdä. Ninquin mine cwlen nin mine domitzen/ ia minun domion ombi oikeia/ Sille etten mine etzi minun tactoni/ wan Isen tacto/ ioca minun lehettänyt ombi. (En minä woi itsestäni mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen niin minä tuomitsen/ ja minun tuomio ompi oikea/ Sillä etten minä etsi minun tahtoani/ waan Isän tahto/ joka minun lähettänyt ompi.)

30 οὐ δύναμαι ἐγὼ ποιεῖν ἀπ’ ἐμαυτοῦ οὐδέν. καθὼς ἀκούω κρίνω, καὶ ἡ κρίσις ἡ ἐμὴ δικαία ἐστίν· ὅτι οὐ ζητῶ τὸ θέλημα τὸ ἐμὸν, ἀλλὰ τὸ θέλημα τοῦ πέμψαντός με πατρός. ( οὐ dúnamaι ẻgὸ pοιeῖn ἀp’ ẻmautοȗ οὐdén. κathὸs ἀκοúo κrίno, κaὶ ἱ κrίsιs ἱ ẻmì dικaίa ẻstίn: ὅtι οὐ dzitõ tὸ thélima tὸ ẻmὸn, ἀllà tὸ thélima tοȗ pémpsantόs me patrόs. )

ου δυναμαι εγω ποιειν απ εμαυτου ουδεν καθως ακουω κρινω και η κρισις η εμη δικαια εστιν οτι ου ζητω το θελημα το εμον αλλα το θελημα του πεμψαντος με πατρος 30 (ou dunamai ego poiein ap emaftou ouden kathos akouo krino kai i krisis i emi dikaia estin oti ou zito to thelima to emon alla to thelima tou pempsantos me patros)

30 I am able to do nothing from myself. As I hear, I judge, and my judgment is righteous, because I am not seeking my own will, but the will of the Father who sent me.</J>

30. I can of mine own self do nothing: as I hear, I judge: and my judgment is just; because I seek not mine own will, but the will of the Father which hath sent me.

30. Ich kann nichts von mir selber tun. Wie ich höre, so richte ich, und mein Gericht ist recht; denn ich suche nicht meinen Willen, sondern des Vaters Willen, der mich gesandt hat.

30. No puedo yo de mí mismo hacer algo: como oigo, juzgo; y mi juicio es justo, porque no busco mi voluntad, mas la voluntad del Padre que me envió.

30 Я ничего не могу творить Сам от Себя. Как слышу, так и сужу, и суд Мой праведен; ибо не ищу Моей воли, но воли пославшего Меня Отца.

31 Jos minä itsestäni todistan, ei minun todistukseni ole pätevä.

31 Jos todistan itsestäni, todistukseni ei ole pätevä.

31. Jos minä itsestäni todistaisin, niin ei minun todistukseni olisi tosi.

31. Jos minä idzestäni todistaisin nijn ei minun todistuxen olis tosi.

31. Jos mine itzesteni todistaisin/ nin ei olisi minun todistuxen tosi/ (Jos minä itsestäni todistaisin/ niin ei olisi minun todistuksen tosi/)

31 Ἐὰν ἐγὼ μαρτυρῶ περὶ ἐμαυτοῦ, ἡ μαρτυρία μου οὐκ ἔστιν ἀληθής. ( Ἐàn ẻgὸ marturõ perὶ ẻmautοȗ, ἱ marturίa mοu οὐκ ἔstιn ἀlithís. )

εαν εγω μαρτυρω περι εμαυτου η μαρτυρια μου ουκ εστιν αληθης 31 (ean ego marturo peri emaftou i marturia mou ouk estin alithis)

31 If I testify concerning myself, my testimony is not true.</J>

31. If I bear witness of myself, my witness is not true.

31. So ich von mir selbst zeuge, so ist mein Zeugnis nicht wahr.

31. Si yo doy testimonio de mí mismo, mi testimonio no es verdadero.

31 Если Я свидетельствую Сам о Себе, то свидетельство Мое не есть истинно.

32 On toinen, joka todistaa minusta, ja minä tiedän, että se todistus, jonka hän minusta todistaa, on pätevä.

32 On toinen, joka todistaa minusta, ja tiedän, että todistus, jonka Hän minusta todistaa, on pätevä.

32. Toinen on, joka todistaa minusta, ja minä tiedän, että hänen todistuksensa on tosi, jonka hän minusta todistaa.

32. Toinen todista minusta ja minä tiedän että hänen todistuxens on tosi cuin hän minusta todista.

32. Toinen ombi ioca todistapi minusta/ ia mine tieden ette henen todistuxens ombi tosi/ ionga hen minusta todhista. (Toinen ompi joka todistaapi minusta/ ja minä tiedän että hänen todistuksensa ompi tosi/ jonka hän minusta todistaa.)

32 ἄλλος ἐστὶν ὁ μαρτυρῶν περὶ ἐμοῦ, καὶ οἶδα ὅτι ἀληθής ἐστιν ἡ μαρτυρία ἣν μαρτυρεῖ περὶ ἐμοῦ. ( ἄllοs ẻstὶn ὁ marturõn perὶ ẻmοȗ, κaὶ οἶda ὅtι ἀlithís ẻstιn ἱ marturίa ἳn martureῖ perὶ ẻmοȗ. )

αλλος εστιν ο μαρτυρων περι εμου και οιδα οτι αληθης εστιν η μαρτυρια ην μαρτυρει περι εμου 32 (allos estin o marturon peri emou kai oida oti alithis estin i marturia in marturei peri emou)

32 It is another who is testifying concerning me, and I know that the testimony which he is testifying concerning me is true.</J>

32. There is another that beareth witness of me; and I know that the witness which he witnesseth of me is true.

32. Ein anderer ist's, der von mir zeugt; und ich weiß, daß das Zeugnis wahr ist, das er von mir zeugt.

32. Otro es el que da testimonio de mí; y yo sé que el testimonio que él da de mí, es verdadero.

32 Есть другой, свидетельствующий о Мне; и Я знаю, что истинно то свидетельство, которым он свидетельствует о Мне.

33 Te lähetitte lähettiläät Johanneksen luo, ja hän todisti sen, mikä totta on.

33 Te lähetitte lähettiläät Johanneksen luo, ja hän todisti totuuden puolesta.

33. Te lähetitte Johanneksen tykö, ja hän todisti totuuden.

33. Te lähetitte Johannexen tygö ja hän todisti totuuden.

33. Te lehetitte Johannesen tyge/ ia hen todisti totudhen. (Ja lähetitte Johanneksen tykö/ ja hän todisti totuuden.)

33 ὑμεῖς ἀπεστάλκατε πρὸς Ἰωάννην, καὶ μεμαρτύρηκε τῇ ἀληθείᾳ· ( ὑmeῖs ἀpestálκate prὸs Ἰoánnin, κaὶ memartúriκe tῖ ἀlitheίᾳ: )

υμεις απεσταλκατε προς ιωαννην και μεμαρτυρηκεν τη αληθεια 33 (umeis apestalkate pros ioannin kai memarturiken ti alitheia)

33 You° have sent (people) to John, and he has testified to the truth.</J>

33. Ye sent unto John, and he bare witness unto the truth.

33. Ihr schicktet zu Johannes, und er zeugte von der Wahrheit.

33. Vosotros enviasteis a Juan, y él dió testimonio a la verdad.

33 Вы посылали к Иоанну, и он засвидетельствовал об истине.

34 Mutta minä en ota ihmiseltä todistusta, vaan puhun tämän, että te pelastuisitte.

34 Mutta minä en ota vastaan todistusta ihmiseltä, vaan sanon tämän, jotta te pelastuisitte.

34. Mutta en minä ihmiseltä todistusta ota; vaan minä sanoin näitä, että te autuaaksi tulisitte.

34. Mutta en minä ihmiseldä todistust ota waan minä sanon sen että te autuaxi tulisitta.

34. Mutta em mine inhimiselde todistust ota/ Wan sen mine sanon senpäle ette te autuaxi tulisitta. (Mutta en minä ihmisiltä todistusta ota/ Waan sen minä sanon sen päälle että te autuaaksi tulisitte.)

34 ἐγὼ δὲ οὐ παρὰ ἀνθρώπου τὴν μαρτυρίαν λαμβάνω, ἀλλὰ ταῦτα λέγω ἵνα ὑμεῖς σωθῆτε. ( ẻgὸ dè οὐ parà ἀnthrópοu tìn marturίan lambáno, ἀllà taȗta légo ἵna ὑmeῖs sothĩte. )

εγω δε ου παρα ανθρωπου την μαρτυριαν λαμβανω αλλα ταυτα λεγω ινα υμεις σωθητε 34 (ego de ou para anthropou tin marturian lambano alla tafta lego ina umeis sothite)

34 But the testimony which I receive is not from man, but I am saying these things, in order that you° might save yourselves.</J>

34. But I receive not testimony from man: but these things I say, that ye might be saved.

34. Ich aber nehme nicht Zeugnis von Menschen; sondern solches sage ich, auf daß ihr selig werdet.

34. Empero yo no tomo el testimonio de hombre: mas digo estas cosas, para que vosotros seais salvos.

34 Впрочем Я не от человека принимаю свидетельство, ноговорю это для того, чтобы вы спаслись.

35 Hän oli palava ja loistava lamppu, mutta te tahdoitte ainoastaan hetken iloitella hänen valossansa.

35 Hän oli palava ja loistava lamppu, mutta te halusitte hetken iloitella hänen valossaan.

35. Hän oli palavainen ja paistavainen kynttilä; mutta te tahdoitte ainoastaan vähän aikaan riemuita hänen valkeudessansa.

35. Hän oli palawainen ja paistawainen Kyntilä mutta te tahdoitta ainoastans wähän aica riemuita hänen walkeudesans.

35. Hen oli palauainen ia paistauainen Kynttele/ Mutta te tahdoitta wehen aica riemuita henen walkeudesans. (Hän oli palawainen ja paistawainen kynttilä/ Mutta te tahdoitte wähän aikaa riemuita hänen walkeudessansa.)

35 ἐκεῖνος ἦν ὁ λύχνος ὁ καιόμενος καὶ φαίνων, ὑμεῖς δὲ ἠθελήσατε ἀγαλλιαθῆναι πρὸς ὥραν ἐν τῷ φωτὶ αὐτοῦ. ( ẻκeῖnοs ἶn ὁ lúchnοs ὁ κaιόmenοs κaὶ faίnon, ὑmeῖs dè ἰthelísate ἀgallιathĩnaι prὸs ὅran ẻn tỡ fotὶ aὐtοȗ. )

εκεινος ην ο λυχνος ο καιομενος και φαινων υμεις δε ηθελησατε αγαλλιασθηναι προς ωραν εν τω φωτι αυτου 35 (ekeinos in o luchnos o kaiomenos kai fainon umeis de ithelisate agalliasthinai pros oran en to foti aftou)

35 He was that lamp which burns and appears (bright), and you° willed to be glad for a short-time in his light.</J>

35. He was a burning and a shining light: and ye were willing for a season to rejoice in his light.

35. Er war ein brennend und scheinend Licht; ihr aber wolltet eine kleine Weile fröhlich sein in seinem Lichte.

35. El era antorcha que ardía, y alumbraba; y vosotros quisisteis regocijaros por un poco en su luz.

35 Он был светильник, горящий и светящий; а вы хотели малое время порадоваться при свете его.

36 Mutta minulla on todistus, joka on suurempi kuin Johanneksen; sillä ne teot, jotka Isä on antanut minun täytettävikseni, ne teot, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä on minut lähettänyt.

36 Minulla on kuitenkin suurempi todistus kuin Johanneksen. Sillä ne teot, jotka Isä on antanut minulle, että ne täyttäisin, itse ne teot, jotka teen, todistavat minusta, että Isä on minut lähettänyt.

36. Mutta minulla on suurempi todistus kuin Johanneksen; sillä ne työt, jotka Isä antoi minulle täyttääkseni, ne työt, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä minun lähetti,

36. Mutta minulla on suurembi todistus cuin Johannexen todistus: sillä ne tegot jotca Isä andoi minulle täyttäxeni ne työt jotca minä teen todistawat minusta että Isä minun lähetti.

36. Mutta minulla ombi surembi todhistus quin Johannesen todhistus. Sille ette ne tegot iotca Ise minulle annoi/ ette mine ne teuteisin/ ne sama tegot iotca mine teen todistauat minusta/ ette Ise minun lehetti. (Mutta minulla ompi suurempi todistus kuin Johanneksen todistus. Sillä että ne teot jotka Isä minulle annoit/ että minä ne täyttäisin/ ne samat teot jotka minä teen todistawat minusta/ että Isä minun lähetti.)

36 ἐγὼ δὲ ἔχω τὴν μαρτυρίαν μείζω τοῦ Ἰωάννου· τὰ γὰρ ἔργα ἃ ἔδωκέ μοι ὁ πατὴρ ἵνα τελειώσω αὐτά, αὐτὰ τὰ ἔργα ἃ ἐγὼ ποιῶ, μαρτυρεῖ περὶ ἐμοῦ ὅτι ὁ πατήρ με ἀπέσταλκε. ( ẻgὸ dè ἔcho tìn marturίan meίdzo tοȗ Ἰoánnοu: tà gàr ἔrga ἃ ἔdoκé mοι ὁ patìr ἵna teleιóso aὐtá, aὐtà tà ἔrga ἃ ẻgὸ pοιõ, martureῖ perὶ ẻmοȗ ὅtι ὁ patír me ἀpéstalκe. )

εγω δε εχω την μαρτυριαν μειζω του ιωαννου τα γαρ εργα α εδωκεν μοι ο πατηρ ινα τελειωσω αυτα αυτα τα εργα α εγω ποιω μαρτυρει περι εμου οτι ο πατηρ με απεσταλκεν 36 (ego de echo tin marturian meizo tou ioannou ta gar erga a edoken moi o patir ina teleioso afta afta ta erga a ego poio marturei peri emou oti o patir me apestalken)

36 But the testimony which I have is greater (than) John’s; for* the works which the Father gave to me, in order that I should complete, these same works which I am doing, testify concerning me, that the Father has sent me.</J>

36. But I have greater witness than that of John: for the works which the Father hath given me to finish, the same works that I do, bear witness of me, that the Father hath sent me.

36. Ich aber habe ein größeres Zeugnis; denn des Johannes Zeugnis; denn die Werke, die mir der Vater gegeben hat, daß ich sie vollende, eben diese Werke, die ich tue, zeugen von mir, daß mich der Vater gesandt habe.

36. Mas yo tengo mayor testimonio que el de Juan; porque las obras que el Padre me dió que cumpliese, es a saber, las mismas obras que yo hago, dan testimonio de mí, que el Padre me haya enviado.

36 Я же имею свидетельство больше Иоаннова: ибо дела,которые Отец дал Мне совершить, самые дела сии, Мною творимые, свидетельствуют о Мне, что Отец послал Меня.

37 Ja Isä, joka on minut lähettänyt, hän on todistanut minusta. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntänsä ettekä nähneet hänen muotoansa,

37 Ja Isä, joka on minut lähettänyt, *on itse* todistanut minusta. Ette ole koskaan kuulleet Hänen ääntään ettekä nähneet Hänen muotoaan,

37. Ja Isä, joka minun lähetti, hän todistaa minusta. Ette ole koskaan hänen ääntänsä kuulleet eli hänen muotoansa nähneet,

37. Ja Isä joca minun lähetti todista minusta. Ettäkö te ole coscan hänen ändäns cuullet eli hänen muotons nähnet?

37. Ja se Ise ioca minun lehetti/ se sama todista minusta. Eike te ole coskan henen ändens cwlluet/ eike henen mootons nähnyet. (Ja se Isä joka minun lähetti/ se sama todistaa minusta. Eikä te ole koskaan hänen ääntänsä kuulleet/ eikä hänen muotoansa nähneet.)

37 καὶ ὁ πέμψας με πατὴρ, αὐτὸς μεμαρτύρηκε περὶ ἐμοῦ. οὔτε φωνὴν αὐτοῦ ἀκηκόατε πώποτε οὔτε εἶδος αὐτοῦ ἑωράκατε, ( κaὶ ὁ pémpsas me patìr, aὐtὸs memartúriκe perὶ ẻmοȗ. οὔte fonìn aὐtοȗ ἀκiκόate pópοte οὔte eἶdοs aὐtοȗ ἑoráκate, )

και ο πεμψας με πατηρ αυτος μεμαρτυρηκεν περι εμου ουτε φωνην αυτου ακηκοατε πωποτε ουτε ειδος αυτου εωρακατε 37 (kai o pempsas me patir aftos memarturiken peri emou oute fonin aftou akikoate popote oute eidos aftou eorakate)

37 And the Father who sent me, he has testified concerning me. You° have neither heard his voice at anytime, nor have seen his form.</J>

37. And the Father himself, which hath sent me, hath borne witness of me. Ye have neither heard his voice at any time, nor seen his shape.

37. Und der Vater, der mich gesandt hat, derselbe hat von mir gezeugt. Ihr habt nie weder seine Stimme gehört noch seine Gestalt gesehen,

37. Y el Padre mismo que me envió, él dió testimonio de mí. Vosotros nunca habéis oido su voz, ni habéis visto su parecer.

37 И пославший Меня Отец Сам засвидетельствовал о Мне. А вы ни гласа Его никогда не слышали, ни лица Его не видели;

38 eikä teillä ole hänen sanaansa teissä pysyväisenä; sillä te ette usko sitä, jonka hän on lähettänyt.

38 eikä teillä ole Hänen sanaansa teissä pysyvänä, sillä ette usko sitä, jonka Hän on lähettänyt.

38. Ja ei teillä ole hänen sanansa pysyväinen; sillä ette usko sitä, jonka hän lähetti.

38. Ei hänen Sanans ole teisä asuwa: sillä et te usco sitä jonga hän lähetti.

38. Ja henen Sanans ei ole teisse asuuainen/ Sille ettei te vsko site ionga hen lehetti. (Ja hänen sanansa ei ole teissä asuwainen/ Sillä ettei te usko sitä jonka hän lähetti.)

38 καὶ τὸν λόγον αὐτοῦ οὐκ ἔχετε μένοντα ἐν ὑμῖν, ὅτι ὃν ἀπέστειλεν ἐκεῖνος, τούτῳ ὑμεῖς οὐ πιστεύετε. ( κaὶ tὸn lόgοn aὐtοȗ οὐκ ἔchete ménοnta ẻn ὑmῖn, ὅtι ὃn ἀpésteιlen ẻκeῖnοs, tοútǫ ὑmeῖs οὐ pιsteúete. )

και τον λογον αυτου ουκ εχετε μενοντα εν υμιν οτι ον απεστειλεν εκεινος τουτω υμεις ου πιστευετε 38 (kai ton logon aftou ouk echete menonta en umin oti on apesteilen ekeinos touto umeis ou pistebete)

38 And you° do not have his word remaining in you°, because you° do not believe in that (man) whom he sent for this.</J>

38. And ye have not his word abiding in you: for whom he hath sent, him ye believe not.

38. und sein Wort habt ihr nicht in euch wohnend; denn ihr glaubt dem nicht, den er gesandt hat.

38. Ni tenéis su palabra permanente en vosotros; porque al que él envió, a éste vosotros no creeis.

38 и не имеете слова Его пребывающего в вас, потому что вы не веруете Тому, Которого Он послал.

39 Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta;

39 Te tutkitte Kirjoituksia, sillä arvelette niissä omistavanne iäisen elämän, ja ne ovat ne, jotka todistavat minusta.

39. Tutkikaat Raamatuita; sillä niissä te luulette teillänne ijankaikkisen elämän olevan, ja ne ovat, jotka todistavat minusta.

39. Tutkicat Ramatuita: sillä nijsä te luuletta teillen ijancaickisen elämän olewan ja ne todistawat myös minusta.

39. Tutkicata Ramatuita/ Sille te leudette nijsse oleua' teillen ijancaikisen Elemen/ Ja ne ouat iotca todistauat minusta/ (Tutkikaat Raamatuita/ Sillä te löydätte niissä olewan teillen iankaikkisen elämän/ Ja ne owat jotka todistawat minusta/)

39 ἐρευνᾶτε τὰς γραφάς, ὅτι ὑμεῖς δοκεῖτε ἐν αὐταῖς ζωὴν αἰώνιον ἔχειν· καὶ ἐκεῖναί εἰσιν αἱ μαρτυροῦσαι περὶ ἐμοῦ· ( ẻreunãte tàs grafás, ὅtι ὑmeῖs dοκeῖte ẻn aὐtaῖs dzoìn aἰónιοn ἔcheιn: κaὶ ẻκeῖnaί eἰsιn aἱ marturοȗsaι perὶ ẻmοȗ: )

ερευνατε τας γραφας οτι υμεις δοκειτε εν αυταις ζωην αιωνιον εχειν και εκειναι εισιν αι μαρτυρουσαι περι εμου 39 (erebnate tas grafas oti umeis dokeite en aftais zoin aionion echein kai ekeinai eisin ai marturousai peri emou)

39 You° are searching the Scriptures because you° think that in them you° have everlasting life, and these are those which are testifying concerning me;</J>

39. Search the scriptures; for in them ye think ye have eternal life: and they are they which testify of me.

39. Suchet in der Schrift; denn ihr meinet, ihr habet das ewige Leben darin; und sie ist's, die von mir zeuget;

39. Escudriñád las Escrituras; porque a vosotros os parece, que en ellas tenéis la vida eterna; y ellas son las que dan testimonio de mí;

39 Исследуйте Писания, ибо вы думаете чрез них иметь жизнь вечную; а они свидетельствуют о Мне.

40 ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.

40 Mutta te ette tahdo tulla minun luokseni, jotta saisitte elämän.

40. Ja ette tahdo tulla minun tyköni, että te saisitte elämän.

40. Ja et te tahdo tulla minun tygöni että te saisitta elämän.

40. Ja ette te tado tulla minun tykeni/ että te saisitta Elemen. (Ja että te tahdo tulla minun tyköni/ että te saisitte elämän.)

40 καὶ οὐ θέλετε ἐλθεῖν πρός με ἵνα ζωὴν ἔχητε. ( κaὶ οὐ thélete ẻltheῖn prόs me ἵna dzoìn ἔchite. )

και ου θελετε ελθειν προς με ινα ζωην εχητε 40 (kai ou thelete elthein pros me ina zoin echite)

40 and you° are not willing to come to me, in order that you° may have life.

40. And ye will not come to me, that ye might have life.

40. und ihr wollt nicht zu mir kommen, daß ihr das Leben haben möchtet.

40. Y no queréis venir a mí, para que tengáis vida.

40 Но вы не хотите придти ко Мне, чтобы иметь жизнь.

41 En minä ota vastaan kunniaa ihmisiltä;

41 En ota vastaan kunniaa ihmisiltä.

41. En minä pyydä kunniaa ihmisiltä;

41. En minä pyydä cunniata ihmisildä:

41. Em mine Cunnia ota Inhimisilde/ (En minä kunniaa ota ihmisiltä/)

41 δόξαν παρὰ ἀνθρώπων οὐ λαμβάνω· ( dόksan parà ἀnthrópon οὐ lambáno: )

δοξαν παρα ανθρωπων ου λαμβανω 41 (doxan para anthropon ou lambano)

41 I am not receiving glory from men.</J>

41. I receive not honour from men.

41. Ich nehme nicht Ehre von Menschen;

41. Gloria de los hombres no recibo.

41 Не принимаю славы от человеков,

42 mutta minä tunnen teidät, ettei teillä ole Jumalan rakkautta itsessänne.

42 Mutta tunnen teidät, että teillä ei ole Jumalan rakkautta itsessänne.

42. Vaan minä tunnen teidät, ettei teissä ole Jumalan rakkaus.

42. Sillä minä tunnen teidän ettei teisä ole Jumalan rackaus.

42. Wan mine tunnen teien ettei teisse ole Jumalan rackaus. (Waan minä tunnen teidän ettei teissä ole Jumalan rakkaus.)

42 ἀλλ’ ἔγνωκα ὑμᾶς ὅτι τὴν ἀγάπην τοῦ Θεοῦ οὐκ ἔχετε ἐν ἑαυτοῖς. ( ἀll’ ἔgnoκa ὑmãs ὅtι tìn ἀgápin tοȗ Theοȗ οὐκ ἔchete ẻn ἑautοῖs. )

αλλ εγνωκα υμας οτι την αγαπην του θεου ουκ εχετε εν εαυτοις 42 (all egnoka umas oti tin agapin tou theou ouk echete en eaftois)

42 But I know you°, that you° do not have the love* of God in yourselves.</J>

42. But I know you, that ye have not the love of God in you.

42. aber ich kenne euch, daß ihr nicht Gottes Liebe in euch habt.

42. Mas yo os conozco, que no tenéis el amor de Dios en vosotros.

42 но знаю вас: вы не имеете в себе любви к Богу.

43 Minä olen tullut Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan.

43 Olen tullut Isäni nimessä ettekä te ota minua vastaan. Jos toinen tulee omassa nimessään, hänet te otatte vastaan.

43. Minä tulin Isäni nimeen, ja ette minua ota vastaan; jos joku tulee omalla nimellänsä, niin te sen otatte vastaan.

43. Minä tulin Isäni nimeen ja et te rupe minua wastan jos jocu tule omalla nimelläns nijn te rupetta händä wastan.

43. Mine tulin minun Iseni nimeen/ ia ette te minua wastanrupe/ Jos toinen tulepi Omalla nimellens/ site te wastanrupiat. (Minä tulin minun Isäni nimeen/ ja ette te minua wastaan rupea/ Jos toinen tuleepi omalla nimellänsä/ sitä te wastaan rupeat.)

43 ἐγὼ ἐλήλυθα ἐν τῷ ὀνόματι τοῦ πατρός μου, καὶ οὐ λαμβάνετέ με· ἐὰν ἄλλος ἔλθῃ ἐν τῷ ὀνόματι τῷ ἰδίῳ, ἐκεῖνον λήψεσθε. ( ẻgὸ ẻlílutha ẻn tỡ ὀnόmatι tοȗ patrόs mοu, κaὶ οὐ lambáneté me: ẻàn ἄllοs ἔlthΐ ẻn tỡ ὀnόmatι tỡ ἰdίǫ, ẻκeῖnοn lípsesthe. )

εγω εληλυθα εν τω ονοματι του πατρος μου και ου λαμβανετε με εαν αλλος ελθη εν τω ονοματι τω ιδιω εκεινον ληψεσθε 43 (ego elilutha en to onomati tou patros mou kai ou lambanete me ean allos elthi en to onomati to idio ekeinon lipsesthe)

43 I have come in the name of my Father, and you° are not receiving me. If another comes in his own name, you° will be receiving that (man).</J>

43. I am come in my Father's name, and ye receive me not: if another shall come in his own name, him ye will receive.

43. Ich bin gekommen in meines Vaters Namen, und ihr nehmet mich nicht an. So ein anderer wird in seinem eigenen Namen kommen, den werdet ihr annehmen.

43. Yo he venido en nombre de mi Padre, y no me recibís: si otro viniere en su proprio nombre, a aquel recibiréis.

43 Я пришел во имя Отца Моего, и не принимаете Меня; а если иной придет во имя свое, егопримете.

44 Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?

44 Kuinka te voitte uskoa, kun* otatte vastaan kunniaa toisiltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee ainoalta Jumalalta?

44. Kuinka te taidatte uskoa, jotka otatte kunnian toinen toiseltanne, ja sitä kunniaa, joka ainoalta Jumalalta tulee, ette etsi?

44. Cuinga te taidatte usco jotca otatte cunnian toinen toiseldan? ja sitä cunniata joca ainoalda Jumalalda tule et te edzi.

44. Quinga te woitte vskoa/ iotka teiste Cunnian keskenen otatte? Ja site Cunnia ioca ainoast Jumalast tulepi/ ette te etzi? (Kuinka te woitte uskoa/ jotka teistä kunnian keskenään otatte? Ja sitä kunniaa joka ainoasta Jumalasta tuleepi/ ette te etsi?)

44 πῶς δύνασθε ὑμεῖς πιστεῦσαι, δόξαν παρὰ ἀλλήλων λαμβάνοντες, καὶ τὴν δόξαν τὴν παρὰ τοῦ μόνου Θεοῦ οὐ ζητεῖτε; ( põs dúnasthe ὑmeῖs pιsteȗsaι, dόksan parà ἀllílon lambánοntes, κaὶ tìn dόksan tìn parà tοȗ mόnοu Theοȗ οὐ dziteῖte; )

πως δυνασθε υμεις πιστευσαι δοξαν παρα αλληλων λαμβανοντες και την δοξαν την παρα του μονου θεου ου ζητειτε 44 (pos dunasthe umeis pistefsai doxan para allilon lambanontes kai tin doxan tin para tou monou theou ou ziteite)

44 How are you° able to believe, receiving glory from one another, and (yet) you° are not seeking the glory that (comes) from God alone?</J>

44. How can ye believe, which receive honour one of another, and seek not the honour that cometh from God only?

44. Wie könnet ihr glauben, die ihr Ehre voneinander nehmet? und die Ehre, die von Gott allein ist, suchet ihr nicht.

44. ¿Cómo podéis vosotros creer, los que tomáis gloria los unos de los otros? y no buscáis la gloria que de solo Dios viene.

44 Как вы можете веровать, когда друг от друга принимаете славу, а славы, которая от Единого Бога, не ищете?

45 Älkää luulko, että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä; teillä on syyttäjänne, Mooses, johon te panette toivonne.

45 Älkää luulko, että minä syytän Isän luona. Teillä on syyttäjä, Mooses, johon panette toivonne.

45. Älkäät luulko, että minä minä kannan Isän edessä teidän päällenne: se on, koka teidän päällenne kantaa, Moses, johonka te turvaatte.

45. Älkät luulco että minä cannan Isän edes teidän päällen on se joca canda Moses johonga te turwatte:

45. Elket lwlko ette mine canna' teiden pälen Isen edes/ ombi se ioca teiden pälen candabi/ Moses/ ionga päle te toiuotta. (Älkäät luulko että minä kannan teidän päällen Isän edes/ ompi se joka teidän päällen kantaapi/ Moses/ jonka päälle te toiwotte.)

45 μὴ δοκεῖτε ὅτι ἐγὼ κατηγορήσω ὑμῶν πρὸς τὸν πατέρα· ἔστιν ὁ κατηγορῶν ὑμῶν Μωϋσῆς, εἰς ὃν ὑμεῖς ἠλπίκατε. ( mì dοκeῖte ὅtι ẻgὸ κatigοríso ὑmõn prὸs tὸn patéra: ἔstιn ὁ κatigοrõn ὑmõn Μoϋsĩs, eἰs ὃn ὑmeῖs ἰlpίκate. )

μη δοκειτε οτι εγω κατηγορησω υμων προς τον πατερα εστιν ο κατηγορων υμων μωσης εις ον υμεις ηλπικατε 45 (mi dokeite oti ego katigoriso umon pros ton patera estin o katigoron umon mosis eis on umeis ilpikate)

45 Do° not think that I will be accusing you° to the Father. There is one who is accusing you°, Moses, in whom you° have hoped.</J>

45. Do not think that I will accuse you to the Father: there is one that accuseth you, even Moses, in whom ye trust.

45. Ihr sollt nicht meinen, daß ich euch vor dem Vater verklagen werde; es ist einer, der euch verklagt, der Mose, auf welchen ihr hofft.

45. No pensáis que yo os tengo de acusar delante del Padre: hay quien os acusa, es a saber, Moisés, en quien vosotros esperáis.

45 Не думайте, что Я буду обвинять вас пред Отцем: есть на вас обвинитель Моисей, на которого вы уповаете.

46 Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut.

46 Sillä jos Moosesta uskoisitte, uskoisitte minua, sillä minusta hän on kirjoittanut.

46. Sillä jos te olisitte Moseksen uskoneet, niin te olisitte minun uskoneet; sillä minusta on hän kirjoittanut.

46. Sillä jos te olisitta Mosexen usconet nijn te myös olisitta minungin usconet: sillä minusta on hän kirjoittanut.

46. Sille ios te olisitta vskonett Mosesen/ Nin te olisitta mös minun vskoneet/ Sille ette minusta hen on kirioittanut. (Sillä jos te olisitte uskoneet Moseksen/ Niin te olisitte myös minun uskoneet/ Sillä että minusta hän on kirjoittanut.)

46 εἰ γὰρ ἐπιστεύετε Μωϋσεῖ, ἐπιστεύετε ἂν ἐμοί· περὶ γὰρ ἐμοῦ ἐκεῖνος ἔγραψεν. ( eἰ gàr ẻpιsteúete Μoϋseῖ, ẻpιsteúete ἂn ẻmοί: perὶ gàr ẻmοȗ ẻκeῖnοs ἔgrapsen. )

ει γαρ επιστευετε μωση επιστευετε αν εμοι περι γαρ εμου εκεινος εγραψεν 46 (ei gar epistebete mosi epistebete an emoi peri gar emou ekeinos egrapsen)

46 For* if you° believed in Moses, you° would believe in me; for* that (man) wrote concerning me.</J>

46. For had ye believed Moses, ye would have believed me: for he wrote of me.

46. Wenn ihr Mose glaubtet, so glaubtet ihr auch mir; denn er hat von mir geschrieben.

46. Porque si vosotros creyeseis a Moisés, creeríais a mí; porque de mí escribió él.

46 Ибо если бы вы верили Моисею, то поверили бы и Мне,потому что он писал о Мне.

47 Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun sanojani?"

47 Mutta jos ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka uskoisitte minun sanojani?"

47. Jos ette hänen kirjoituksiansa usko, kuinkas te minun sanani uskotte?

47. Jos et te hänen Kirjoituxians usco cuingast te minun sanani uscotta?

47. Jos ette te hene' kirioituxians vsko/ Quinga te minun sanani vskotta? (Jos ette te hänen kirjoituksiansa usko/ Kuinka te minun sanaani uskotte?)

47 εἰ δὲ τοῖς ἐκείνου γράμμασιν οὐ πιστεύετε, πῶς τοῖς ἐμοῖς ῥήμασι πιστεύσετε; ( eἰ dè tοῖs ẻκeίnοu grámmasιn οὐ pιsteúete, põs tοῖs ẻmοῖs ŕímasι pιsteúsete; )

ει δε τοις εκεινου γραμμασιν ου πιστευετε πως τοις εμοις ρημασιν πιστευσετε 47 (ei de tois ekeinou grammasin ou pistebete pos tois emois rimasin pistefsete)

47 But if you° do not believe the Scriptures of that (man), how will you° believe my declarations?</J>

47. But if ye believe not his writings, how shall ye believe my words?

47. So ihr aber seinen Schriften nicht glaubt, wie werdet ihr meinen Worten glauben?

47. Y si a sus escritos no creeis, ¿cómo creeréis a mis palabras?

47 Если же его писаниям не верите, как поверите Моим словам?