11 luku

Jeesus herättää Lasaruksen kuolleista 1 – 44, ja sen tähden ylipapit ja fariseukset, noudattaen Kaifaan neuvoa, päättävät tappaa Jeesuksen 45 – 53, mutta hän väistyy Efraim nimiseen kaupunkiin 54 – 57.

1 Ja eräs mies, Lasarus, Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä, oli sairaana.

1 Eräs mies, Lasarus, Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä, oli sairaana.

1. Niin mies sairasti, nimeltä Latsarus, Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä.

1. NIjn yxi mies sairasti nimeldä Lazarus Bethaniasta Marian ja hänen sisarens Marthan Caupungista.

1.NIn sairasti yxi Mies/ Lazarus nimelde Bethaniasta/ Marian ia henen Sisarens Marthan Caupungista. (Niin sairasti yksi mies/ Lasarus nimeltä Bethaniasta/ Marian ja häne sisarensa Marthan kaupungista.)

1 Ἦν δέ τις ἀσθενῶν Λάζαρος ἀπὸ Βηθανίας, ἐκ τῆς κώμης Μαρίας καὶ Μάρθας τῆς ἀδελφῆς αὐτῆς. ( Ἦn dé tιs ἀsthenõn Ládzarοs ἀpὸ Bithanίas, ẻκ tĩs κómis Μarίas κaὶ Μárthas tĩs ἀdelfĩs aὐtĩs. )

ην δε τις ασθενων λαζαρος απο βηθανιας εκ της κωμης μαριας και μαρθας της αδελφης αυτης 1 (in de tis asthenon lazaros apo bithanias ek tis komis marias kai marthas tis adelfis aftis)

1 {Joh 11:1-46; Peraea to Bethany, Jan. 30 AD; no parallel.} Now a certain one was sick, Lazarus from Bethany, from the village of Mary and her sister Martha.

1. Now a certain man was sick, named Lazarus, of Bethany, the town of Mary and her sister Martha.

1. Es lag aber einer krank mit Namen Lazarus, von Bethanien, in dem Flecken Marias und ihrer Schwester Martha.

1. ESTABA entónces enfermo un hombre llamado Lázaro, de Betania, la aldea de María y de Marta su hermana.

1 Был болен некто Лазарь из Вифании, из селения, где жили Мария и Марфа, сестра ее.

2 Ja tämä Maria oli se, joka hajuvoiteella voiteli Herran ja pyyhki hiuksillaan hänen jalkansa; ja Lasarus, joka sairasti, oli hänen veljensä.

2 Mutta Maria oli se, joka voiteli Herran voiteluöljyllä ja pyyhki hiuksillaan Hänen jalkansa. Ja hänen veljensä Lasarus sairasti.

2. Mutta Maria oli se, joka voiteli Herran voiteella ja hänen jalkansa hiuksillansa kuivaksi, jonka veli Latsarus sairasti.

2. Mutta Maria oli Herran woitella woidellut ja jalat hiuxillans cuiwannut jonga weli Lazarus sairasti.

2. Mutta Maria oli se/ ioca oli HERRAN woitella woidhellut/ ia henen Jalcans hiuxillans quiuannut/ Jonga weli Lazarus sairasti. (Mutta Maria oli se/ joka oli HERRAN woiteella woidellut/ ja hänen jalkansa hiuksillansa kuiwannut/ Jonka weli Lazarus sairasti.)

2 ἦν δὲ Μαριὰμ ἡ ἀλείψασα τὸν Κύριον μύρῳ καὶ ἐκμάξασα τοὺς πόδας αὐτοῦ ταῖς θριξὶν αὐτῆς, ἧς ὁ ἀδελφὸς Λάζαρος ἠσθένει. ( ἶn dè Μarιàm ἱ ἀleίpsasa tὸn Κúrιοn múrǫ κaὶ ẻκmáksasa tοὐs pόdas aὐtοȗ taῖs thrιksὶn aὐtĩs, ἧs ὁ ἀdelfὸs Ládzarοs ἰsthéneι. )

ην δε μαρια η αλειψασα τον κυριον μυρω και εκμαξασα τους ποδας αυτου ταις θριξιν αυτης ης ο αδελφος λαζαρος ησθενει 2 (in de maria i aleipsasa ton kurion muro kai ekmaxasa tous podas aftou tais thrixin aftis is o adelfos lazaros isthenei)

2 Now it was (this) Mary who anointed the Lord with perfume and wiped his feet with her hair, whose brother Lazarus was sick.

2. It was that Mary which anointed the Lord with ointment, and wiped his feet with her hair, whose brother Lazarus was sick.)

2. (Maria aber war, die den HERRN gesalbt hat mit Salbe und seine Füße getrocknet mit ihrem Haar; deren Bruder, Lazarus, war krank.)

2. (Era María la que ungió al Señor con ungüento, y limpió sus piés con sus cabellos, cuyo hermano Lázaro estaba enfermo.)

2 Мария же, которой брат Лазарь был болен, была та , которая помазала Господа миром и отерла ноги Его волосами своими.

3 Niin sisaret lähettivät Jeesukselle tämän sanan: "Herra, katso, se, joka on sinulle rakas, sairastaa".

3 Niin sisaret lähettivät sanomaan Jeesukselle*: "Herra, katso, hän, joka on sinulle rakas. sairastaa."

3. Niin hänen sisarensa lähettivät hänen tykönsä, ja sanoivat: Herra, katso, se sairastaa, jotas rakastat.

3. Nijn hänen sisarens lähetit hänen tygöns ja sanoit: Herra cadzo se sairasta jotas racastat.

3. Nin lehetit henen Sisarens henen tygens ia sanoit/ HERRA/ Catzo se sairasta iotas racastat. (Niin lähetit hänen sisarensa hänen tykönsä ja sanoit/ HERRA/ Katso se sairastaa jotas rakastat.)

3 ἀπέστειλαν οὖν αἱ ἀδελφαὶ πρὸς αὐτὸν λέγουσαι· Κύριε, ἴδε ὃν φιλεῖς ἀσθενεῖ. ( ἀpésteιlan οȗn aἱ ἀdelfaὶ prὸs aὐtὸn légοusaι: Κúrιe, ἴde ὃn fιleῖs ἀstheneῖ. )

απεστειλαν ουν αι αδελφαι προς αυτον λεγουσαι κυριε ιδε ον φιλεις ασθενει 3 (apesteilan oun ai adelfai pros afton legousai kurie ide on fileis asthenei)

3 Therefore the sisters sent to him, saying, Lord, behold, he whom you love is sick.

3. Therefore his sisters sent unto him, saying, Lord, behold, he whom thou lovest is sick.

3. Da sandten seine Schwestern zu ihm und ließen ihm sagen: HERR, siehe, den du liebhast, der liegt krank.

3. Enviaron pues sus hermanas a él, diciendo: Señor, he aquí, el que amas está enfermo.

3 Сестры послали сказать Ему: Господи! вот, кого Ты любишь, болен.

4 Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi: "Ei tämä tauti ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi".

4 Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi: "Tämä sairaus ei ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, jotta Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi."

4. Kuin Jesus sen kuuli, sanoi hän: ei tämä tauti ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kunnioittettaisiin.

4. Cosca Jesus sen cuuli sanoi hän: ei tämä tauti ole cuolemaan waan Jumalan cunniaxi että Jumalan Poica sen cautta cunnioitetaisin.

4. Coska Iesus sen cwli sanoi hen/ Teme tauti ei ole colemahan/ waan Jumalan cunniaxi/ ette Jumalan Poica pite sen cautta cunnioitettaman. (Koska Jesus sen kuuli sanoi hän/ Tämä tauti ei ole kuolemahan/ waan Jumalan kunniaksi/ että Jumalan Poika pitää sen kautta kunnioitettaman.)

4 ἀκούσας δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν· Αὕτη ἡ ἀσθένεια οὐκ ἔστι πρὸς θάνατον, ἀλλ’ ὑπὲρ τῆς δόξης τοῦ Θεοῦ, ἵνα δοξασθῇ ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ δι’ αὐτῆς. ( ἀκοúsas dè ὁ Ἰisοȗs eἶpen: Αὕti ἱ ἀsthéneιa οὐκ ἔstι prὸs thánatοn, ἀll’ ὑpèr tĩs dόksis tοȗ Theοȗ, ἵna dοksasthῖ ὁ uἱὸs tοȗ Theοȗ dι’ aὐtĩs. )

ακουσας δε ο ιησους ειπεν αυτη η ασθενεια ουκ εστιν προς θανατον αλλ υπερ της δοξης του θεου ινα δοξασθη ο υιος του θεου δι αυτης 4 (akousas de o iisous eipen afti i astheneia ouk estin pros thanaton all uper tis doxis tou theou ina doxasthi o uios tou theou di aftis)

4 But having heard it, Jesus said, This sickness is not to death, but on behalf of the glory of God, in order that the Son of God may be glorified through it.</J>

4. When Jesus heard that, he said, This sickness is not unto death, but for the glory of God, that the Son of God might be glorified thereby.

4. Da Jesus das hörte, sprach er: Die Krankheit ist nicht zum Tode, sondern zur Ehre Gottes, daß der Sohn Gottes dadurch geehrt werde.

4. Y oyéndolo Jesús, dijo: Esta enfermedad no es para muerte, sino por gloria de Dios, para que el Hijo de Dios sea glorificado por ella.

4 Иисус, услышав то , сказал: эта болезнь не ксмерти, но к славе Божией, да прославится через нее Сын Божий.

5 Ja Jeesus rakasti Marttaa ja hänen sisartaan ja Lasarusta.

5 Ja Jeesus rakasti* Marttaa ja hänen sisartaan ja Lasarusta.

5. Mutta Jesus rakasti Marttaa, ha hänen sisartansa, ja Latsarusta.

5. Mutta Jesus racasti Martha ja hänen sisartans ja Lazarusta.

5. Mutta Iesus Racasti Martha/ ia henen Sisartans/ ia Lazarusta. (Mutta Jesus rakasti Marthaa/ ja hänen sisartansa/ ja Lazarusta.)

5 ἠγάπα δὲ ὁ Ἰησοῦς τὴν Μάρθαν καὶ τὴν ἀδελφὴν αὐτῆς καὶ τὸν Λάζαρον. ( ἰgápa dè ὁ Ἰisοȗs tìn Μárthan κaὶ tìn ἀdelfìn aὐtĩs κaὶ tὸn Ládzarοn. )

ηγαπα δε ο ιησους την μαρθαν και την αδελφην αυτης και τον λαζαρον 5 (igapa de o iisous tin marthan kai tin adelfin aftis kai ton lazaron)

5 Now Jesus loved* Martha and her sister and Lazarus.

5. Now Jesus loved Martha, and her sister, and Lazarus.

5. Jesus aber hatte Martha lieb und ihre Schwester und Lazarus.

5. Y amaba Jesús a Marta, y a su hermana, y a Lázaro.

5 Иисус же любил Марфу и сестру ее и Лазаря.

6 Kun hän siis kuuli hänen sairastavan, viipyi hän siinä paikassa, missä hän oli, vielä kaksi päivää;

6 Kun Hän siis kuuli hänen sairastavan Hän viipyi vielä kaksi päivää siinä paikassa, missä oli.

6. Kuin hän siis kuuli hänen sairastavan, niin hän viipyi siinä paikassa kaksi päivää.

6. Cosca hän cuuli hänen sairastawan wijwyi hän sijnä paicas caxi päiwä.

6. Ette hen nyt cwli henen sairastauan/ wiuyi hen samas sijas caxi peiue. (Että hän nyt kuuli hänen sairastawan/ wiipyi hän samassa sijassa kaksi päiwää.)

6 ὡς οὖν ἤκουσεν ὅτι ἀσθενεῖ, τότε μὲν ἔμεινεν ἐν ᾧ ἦν τόπῳ δύο ἡμέρας· ( ὁs οȗn ἴκοusen ὅtι ἀstheneῖ, tόte mèn ἔmeιnen ẻn ỡ ἶn tόpǫ dúο ἱméras: )

ως ουν ηκουσεν οτι ασθενει τοτε μεν εμεινεν εν ω ην τοπω δυο ημερας 6 (os oun ikousen oti asthenei tote men emeinen en o in topo duo imeras)

6 Therefore, as he heard that he was sick, then indeed, he remained in the place in which he was for two days.

6. When he had heard therefore that he was sick, he abode two days still in the same place where he was.

6. Als er nun hörte, daß er krank war, blieb er zwei Tage an dem Ort, da er war.

6. Como oyó, pues, que estaba enfermo, entónces a la verdad se quedó dos dias en aquel lugar donde estaba.

6 Когда же услышал, что он болен, то пробыл два дня на том месте, где находился.

7 mutta niiden kuluttua hän sanoi opetuslapsilleen: "Menkäämme taas Juudeaan".

7 Niitten kuluttua Hän sitten sanoi opetuslapsille*: "Menkäämme jälleen Juudeaan."

7. Sitte sanoi hän opetuslapsillensa: menkäämme jälleen Juudeaan.

7. Sijtte sanoi hän Opetuslapsillens: mengämme jällens Judeaan. Sanoit hänelle Opetuslapset: äsken edzeit Judalaiset sinua kiwittäxens ja sinä menet taas sinne.

7. Sijtte senielken sanoi hen Opetuslapsille's/ Mengem iellens Judean. Sanoit henelle Opetuslapset/ Rabbi/ esken etzit Juttat sinua kiuitexens/ ia taas sine menet sinne? (Sitten sen jälkeen sanoi hän opetuslapsillensa/ Menkäämme jällens Judeaan. Sanoit hänelle opetuslapset/ Rabbi/ äsken etsit juuttaat sinua kiwittääksensä/ ja taas sinä menet sinne?)

7 ἔπειτα μετὰ τοῦτο λέγει τοῖς μαθηταῖς· Ἄγωμεν εἰς τὴν Ἰουδαίαν πάλιν. ( ἔpeιta metà tοȗtο légeι tοῖs mathitaῖs: Ἄgomen eἰs tìn Ἰοudaίan pálιn. )

επειτα μετα τουτο λεγει τοις μαθηταις αγωμεν εις την ιουδαιαν παλιν 7 (epeita meta touto legei tois mathitais agomen eis tin ioudaian palin)

7 Thereafter, after this (time), he says to the disciples, We should proceed into Judea again.</J>

7. Then after that saith he to his disciples, Let us go into Judaea again.

7. Darnach spricht er zu seinen Jüngern: Laßt uns wieder nach Judäa ziehen!

7. Luego después de esto dijo a sus discípulos: Vamos a Judea otra vez.

7 После этого сказал ученикам: пойдем опять в Иудею.

8 Opetuslapset sanoivat hänelle: "Rabbi, äsken juutalaiset yrittivät kivittää sinut, ja taas sinä menet sinne!"

8 Opetuslapset sanoivat Hänelle: "Rabbi, juutalaiset yrittivät juuri kivittää sinut, ja taas sinä menet sinne!"

8. Sanoivat hänelle opetuslapset: Rabbi, äsken etsivät Juudalaiset sinua kivittääksensä, ja sinä menet taas sinne.

8. Wastais Jesus: eikö caxitoistakymmendä ole päiwän hetke?

8. Wastasi Iesus/ Eikö caxitoistakymende ole peiuen hetke? (Wastasi Jesus/ Eikö kaksitoista kymmentä ole päiwän hetkeä?)

8 λέγουσιν αὐτῷ οἱ μαθηταί· Ραββί, νῦν ἐζήτουν σε λιθάσαι οἱ Ἰουδαῖοι, καὶ πάλιν ὑπάγεις ἐκεῖ; ( légοusιn aὐtỡ οἱ mathitaί: Rabbί, nȗn ẻdzítοun se lιthásaι οἱ Ἰοudaῖοι, κaὶ pálιn ὑpágeιs ẻκeῖ; )

λεγουσιν αυτω οι μαθηται ραββι νυν εζητουν σε λιθασαι οι ιουδαιοι και παλιν υπαγεις εκει 8 (legousin afto oi mathitai rabbi nun ezitoun se lithasai oi ioudaioi kai palin upageis ekei)

8 The disciples say to him, Rabbi, the Jews (just) now were seeking to stone you, and you are going (back) there again?

8. His disciples say unto him, Master, the Jews of late sought to stone thee; and goest thou thither again?

8. Seine Jünger sprachen zu ihm: Meister, jenes Mal wollten die Juden dich steinigen, und du willst wieder dahin ziehen?

8. Dícenle sus discípulos: Rabbi, ahora poco procuraban los Judíos apedrearte, ¿y vas otra vez allá?

8 Ученики сказали Ему: Равви! давно ли Иудеи искали побить Тебя камнями, и Ты опять идешь туда?

9 Jeesus vastasi: "Eikö päivässä ole kaksitoista hetkeä? Joka vaeltaa päivällä, se ei loukkaa itseänsä, sillä hän näkee tämän maailman valon.

9 Jeesus vastasi: "Eikö päivässä ole kaksitoista tuntia? Jos joku vaeltaa päivällä, hän ei loukkaa itseänsä, sillä hän näkee tämän maailman valon.

9. Vastasi Jesus: eikö kaksitoistakymmentä ole päivän hetkeä? Jos joku päivällä vaeltaa, ei hän loukkaa itsiänsä; sillä hän näkee tämän maailman valkeuden.

9. Joca päiwällä waelda ei hän loucka idziäns: sillä hän näke tämän mailman walkeuden.

9. Joca peiuelle waelda/ ei hen loucka/ sille ette hen näkepi temen Mailman Walkiudhen. (Joka päiwällä waeltaa/ ei hän loukkaa/ sillä että hän näkeepi tämän maailman walkeuden.)

9 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς· Οὐχὶ δώδεκά εἰσιν ὧραι τῆς ἡμέρας; ἐάν τις περιπατῇ ἐν τῇ ἡμέρᾳ, οὐ προσκόπτει, ὅτι τὸ φῶς τοῦ κόσμου τούτου βλέπει· ( ἀpeκrίthi Ἰisοȗs: Οὐchὶ dódeκá eἰsιn ổraι tĩs ἱméras; ẻán tιs perιpatῖ ẻn tῖ ἱmérᾳ, οὐ prοsκόpteι, ὅtι tὸ fõs tοȗ κόsmοu tοútοu blépeι: )

απεκριθη ο ιησους ουχι δωδεκα εισιν ωραι της ημερας εαν τις περιπατη εν τη ημερα ου προσκοπτει οτι το φως του κοσμου τουτου βλεπει 9 (apekrithi o iisous ouchi dodeka eisin orai tis imeras ean tis peripati en ti imera ou proskoptei oti to fos tou kosmou toutou blepei)

9 Jesus answered, Are there not twelve hours in the day? If anyone walks in the day, he is not stumbling, because he sees the light of this world.</J>

9. Jesus answered, Are there not twelve hours in the day If any man walk in the day, he stumbleth not, because he seeth the light of this world.

9. Jesus antwortete: Sind nicht des Tages zwölf Stunden? Wer des Tages wandelt, der stößt sich nicht; denn er sieht das Licht dieser Welt.

9. Respondió Jesús: ¿No tiene el día doce horas? El que anduviere de día, no tropieza, porque ve la luz de este mundo.

9 Иисус отвечал: не двенадцать ли часов во дне? кто ходит днем, тот не спотыкается, потому что видит свет мира сего;

10 Mutta joka vaeltaa yöllä, se loukkaa itsensä, sillä ei hänessä ole valoa."

10 Mutta jos joku vaeltaa yöllä, hän loukkaa itsensä, sillä ei hänessä ole valoa."

10. Mutta jos joku yöllä vaeltaa, hän loukkaa itsensä; sillä ei valkeus ole hänessä.

10. Mutta joca yöllä waelda hän loucka idzens: sillä ei walkeus ole hänes.

10. Mutta ioca ölle waelda se louckapi/ sille ettei Walkius ole henes. (Mutta joka yöllä waeltaa se loukkaapi/ sillä ettei walkeus ole hänessä.)

10 ἐὰν δέ τις περιπατῇ ἐν τῇ νυκτί, προσκόπτει, ὅτι τὸ φῶς οὐκ ἔστιν ἐν αὐτῷ. ( ẻàn dé tιs perιpatῖ ẻn tῖ nuκtί, prοsκόpteι, ὅtι tὸ fõs οὐκ ἔstιn ẻn aὐtỡ. )

εαν δε τις περιπατη εν τη νυκτι προσκοπτει οτι το φως ουκ εστιν εν αυτω 10 (ean de tis peripati en ti nukti proskoptei oti to fos ouk estin en afto)

10 But if anyone walks in the night, he stumbles, because the light is not in him.</J>

10. But if a man walk in the night, he stumbleth, because there is no light in him.

10. Wer aber des Nachts wandelt, der stößt sich; denn es ist kein Licht in ihm.

10. Mas el que anduviere de noche, tropieza, porque no hay luz en él.

10 а кто ходит ночью, спотыкается, потому что нет света с ним.

11 Näin hän puhui, ja sitten hän sanoi heille: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta".

11 Tämän Hän puhui ja sanoi sitten heille: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet."

11. Näitä hän puhui, ja sanoi sitte heille: ystävämme Latsarus makaa, mutta minä menen häntä unesta herättämään.

11. Näitä hän puhui ja sanoi sijtte heille: meidän ystäwäm Lazarus maca mutta minä menen händä unest herättämän.

11. Neite hen puhui/ ia sijtte sanoi heille/ Meiden Ysteue Lazarus macapi/ mutta mine menen hende wnest Hereyttemen. (Näitä hän puhui/ ja sitten hän sanoi heille/ Meidän ystäwä Lazarus makaapi/ mutta minä menen häntä unest aherättämään.)

11 ταῦτα εἶπε, καὶ μετὰ τοῦτο λέγει αὐτοῖς· Λάζαρος ὁ φίλος ἡμῶν κεκοίμηται· ἀλλὰ πορεύομαι ἵνα ἐξυπνήσω αὐτόν· ( taȗta eἶpe, κaὶ metà tοȗtο légeι aὐtοῖs: Ládzarοs ὁ fίlοs ἱmõn κeκοίmitaι: ἀllà pοreúοmaι ἵna ẻksupníso aὐtόn: )

ταυτα ειπεν και μετα τουτο λεγει αυτοις λαζαρος ο φιλος ημων κεκοιμηται αλλα πορευομαι ινα εξυπνισω αυτον 11 (tafta eipen kai meta touto legei aftois lazaros o filos imon kekoimitai alla porebomai ina exupniso afton)

11 He spoke these things and he says to them after this, Our friend Lazarus has fallen-asleep, but I am traveling in order that I may wake him.</J>

11. These things said he: and after that he saith unto them, Our friend Lazarus sleepeth; but I go, that I may awake him out of sleep.

11. Solches sagte er, und darnach spricht er zu ihnen: Lazarus, unser Freund, schläft; aber ich gehe hin, daß ich ihn auferwecke.

11. Dicho esto, díceles después: Lázaro nuestro amigo duerme; mas voy a despertarle del sueño.

11 Сказав это, говорит им потом: Лазарь, друг наш, уснул; но Я иду разбудить его.

12 Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi".

12 Niin Hänen opetuslapsensa sanoivat: "Herra, jos hän nukkuu, hän paranee."

12. Niin sanoivat hänen opetuslapsensa: Herra, jos hän makaa, kyllä hän paranee.

12. Nijn sanoit hänen Opetuslapsens: Herra jos hän maca kyllä hän parane.

12. Nin sanoit henen Opetuslapsens/ HERRA/ ios he' maca/ kylle he' parane. (Niin sanoit hänen opetuslapsensa/ HERRA/ jos hän makaa/ kyllä hän paranee.)

12 εἶπον οὖν οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ· Κύριε, εἰ κεκοίμηται, σωθήσεται. ( eἶpοn οȗn οἱ mathitaὶ aὐtοȗ: Κúrιe, eἰ κeκοίmitaι, sothísetaι. )

ειπον ουν οι μαθηται αυτου κυριε ει κεκοιμηται σωθησεται 12 (eipon oun oi mathitai aftou kurie ei kekoimitai sothisetai)

12 Therefore the disciples said to him, Lord, if he has fallen-asleep, he will be cured.

12. Then said his disciples, Lord, if he sleep, he shall do well.

12. Da sprachen seine Jünger: HERR, schläft er, so wird's besser mit ihm.

12. Dijéronle entónces sus discípulos: Señor, si duerme, bueno estará.

12 Ученики Его сказали: Господи! если уснул, то выздоровеет.

13 Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa nukkumisesta.

13 Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan, he taas luulivat Hänen puhuvan unessa nukkumisesta.

13. Mutta Jesus sanoi hänen kuolemastansa; vaan he luulivat hänen sanovan unen makaamisesta.

13. Mutta Jesus sanoi hänen cuolemastans waan he luulit hänen sanowan ruumillisest unest.

13. Mutta Jes9 sanoi hene' colemasta's Waan he lwlit henen sanouan Rumillisest vnest. (Mutta Jesus sanoi hänen kuolemastansa. Waan he luulit hänen sanowan ruumiillisesta unesta.)

13 εἰρήκει δὲ ὁ Ἰησοῦς περὶ τοῦ θανάτου αὐτοῦ· ἐκεῖνοι δὲ ἔδοξαν ὅτι περὶ τῆς κοιμήσεως τοῦ ὕπνου λέγει. ( eἰríκeι dè ὁ Ἰisοȗs perὶ tοȗ thanátοu aὐtοȗ: ẻκeῖnοι dè ἔdοksan ὅtι perὶ tĩs κοιmíseos tοȗ ὕpnοu légeι. )

ειρηκει δε ο ιησους περι του θανατου αυτου εκεινοι δε εδοξαν οτι περι της κοιμησεως του υπνου λεγει 13 (eirikei de o iisous peri tou thanatou aftou ekeinoi de edoxan oti peri tis koimiseos tou upnou legei)

13 (Now Jesus had spoken concerning his death, but those (men) thought that he is speaking concerning the restfulness of sleep.)

13. Howbeit Jesus spake of his death: but they thought that he had spoken of taking of rest in sleep.

13. Jesus aber sagte von seinem Tode; sie meinten aber, er redete vom leiblichen Schlaf.

13. Mas esto decía Jesús de la muerte de él; y ellos pensaron que hablaba de dormir de sueño.

13 Иисус говорил о смерти его, а они думали, что Он говорит о сне обыкновенном.

14 Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut,

14 Sen vuoksi Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut,

14. Niin Jesus sanoi heille selkiästi: Latsarus on kuollut.

14. Nijn Jesus sanoi heille selkiäst: Lazarus on cuollut.

14. Nin sanoi Iesus heille selkesti/ Lazarus ombi coollut/ (Niin sanoi Jesus heille selkeästi/ Lazarus ompi kuollut/)

14 τότε οὖν εἶπεν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς παρρησίᾳ· Λάζαρος ἀπέθανε, ( tόte οȗn eἶpen aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs parrisίᾳ: Ládzarοs ἀpéthane, )

τοτε ουν ειπεν αυτοις ο ιησους παρρησια λαζαρος απεθανεν 14 (tote oun eipen aftois o iisous parrisia lazaros apethanen)

14 Therefore, then Jesus spoke to them frankly, Lazarus is dead.</J>

14. Then said Jesus unto them plainly, Lazarus is dead.

14. Da sagte es ihnen Jesus frei heraus: Lazarus ist gestorben;

14. Entónces pues Jesús les dijo claramente: Lázaro es muerto;

14 Тогда Иисус сказал им прямо: Лазарь умер;

15 ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte; mutta menkäämme hänen tykönsä".

15 ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte. Mutta menkäämme hänen luokseen."

15. Ja minä iloitsen teidän tähtenne, etten minä siellä ollut, että te uskoisitte. Mutta menkäämme hänen tykönsä.

15. Ja minä iloidzen teidän tähtenne etten minä siellä ollut että te uscoitte:

15. Ja mine iloitzen teiden tehden/ ettei mine sielle ollut/ ette teiden pideis wskoma'/ waan mengem henen tygens. (Ja minä iloitsen teidän tähden/ ettei minä siellä ollut/ että teidän pitäisi uskomaan/ waan menkäämme hänen tykönsä.)

15 καὶ χαίρω δι’ ὑμᾶς, ἵνα πιστεύσητε, ὅτι οὐκ ἤμην ἐκεῖ· ἀλλ’ ἄγωμεν πρὸς αὐτόν. ( κaὶ chaίro dι’ ὑmãs, ἵna pιsteúsite, ὅtι οὐκ ἴmin ẻκeῖ: ἀll’ ἄgomen prὸs aὐtόn. )

και χαιρω δι υμας ινα πιστευσητε οτι ουκ ημην εκει αλλ αγωμεν προς αυτον 15 (kai chairo di umas ina pistefsite oti ouk imin ekei all agomen pros afton)

15 And I rejoice because of you° that I myself was not there, in order that you° may believe; but we should proceed to him.</J>

15. And I am glad for your sakes that I was not there, to the intent ye may believe; nevertheless let us go unto him.

15. und ich bin froh um euretwillen, daß ich nicht dagewesen bin, auf daß ihr glaubt. Aber laßt uns zu ihm ziehen!

15. Y huélgome por vosotros, que yo no haya estado allí, porque creais; mas vamos a él.

15 и радуюсь за вас, что Меня не было там, дабы вы уверовали; но пойдем к нему.

16 Niin Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, sanoi toisille opetuslapsille: "Menkäämme mekin sinne, kuollaksemme hänen kanssansa".

16 Silloin Tuomas jota kutsuttiin Didymukseksi*, sanoi muille opetuslapsille: "Menkäämme mekin, kuollaksemme Hänen kanssaan."

16. Niin sanoi Toomas, joka kutsutaan kaksoiseksi, muille opetuslapsille: käykäämme myös me, että me kuolisimme hänen kanssansa.

16. Mutta mengämme hänen tygöns. Nijn sanoi Thomas joca cudzutan caxoisexi Opetuslapsille: mengäm me myös cuoleman hänen cansans.

16. Nin sanoi Tomas/ ioca cutzutan Caxoinen Opetuslapsille/ Mengem mös me coleman henen cansans. (Niin sanoi Tuomas/ joka kutsutaan kaksoinen opetuslapsille/ Menkäämme myös me kuolemaan hänen kanssansa.)

16 εἶπεν οὖν Θωμᾶς ὁ λεγόμενος Δίδυμος τοῖς συμμαθηταῖς· Ἄγωμεν καὶ ἡμεῖς ἵνα ἀποθάνωμεν μετ’ αὐτοῦ. ( eἶpen οȗn Thomãs ὁ legόmenοs Dίdumοs tοῖs summathitaῖs: Ἄgomen κaὶ ἱmeῖs ἵna ἀpοthánomen met’ aὐtοȗ. )

ειπεν ουν θωμας ο λεγομενος διδυμος τοις συμμαθηταις αγωμεν και ημεις ινα αποθανωμεν μετ αυτου 16 (eipen oun thomas o legomenos didumos tois summathitais agomen kai imeis ina apothanomen met aftou)

16 Therefore Thomas, who is called Didymus, said to his fellow disciples, We should also proceed, in order that we may die with him.

16. Then said Thomas, which is called Didymus, unto his fellowdisciples, Let us also go, that we may die with him.

16. Da sprach Thomas, der genannt ist Zwilling, zu den Jüngern: Laßt uns mitziehen, daß wir mit ihm sterben!

16. Dijo entónces Tomás, el que se llama Dídimo, a sus condiscípulos: Vamos también nosotros, para que muramos con él.

16 Тогда Фома, иначе называемый Близнец, сказал ученикам: пойдем и мы умрем с ним.

17 Niin Jeesus tuli ja sai tietää, että hän jo neljä päivää oli ollut haudassa.

17 Niin Jeesus tuli ja sai tietää hänen jo neljä päivää olleen haudassa.

17. niin Jesus tuli ja löysi hänen jo neljä päivää maanneen haudassa.

17. NIjn Jesus tuli ja löysi hänen jo neljä päiwä maannen haudas.

17. Nin tuli Iesus ia leusi henen io nelie peiue maneexi Haudhas. (Niin tuli Jesus ja löysi hänen jo neljä päiwäää maanneeksi haudassa.)

17 Ἐλθὼν οὖν ὁ Ἰησοῦς εὗρεν αὐτὸν τέσσαρας ἡμέρας ἤδη ἔχοντα ἐν τῷ μνημείῳ. ( Ἐlthὸn οȗn ὁ Ἰisοȗs eὗren aὐtὸn téssaras ἱméras ἴdi ἔchοnta ẻn tỡ mnimeίǫ. )

ελθων ουν ο ιησους ευρεν αυτον τεσσαρας ημερας ηδη εχοντα εν τω μνημειω 17 (elthon oun o iisous ebren afton tessaras imeras idi echonta en to mnimeio)

17 Therefore, Jesus went and found that he had been in the tomb (for) four days already.

17. Then when Jesus came, he found that he had lain in the grave four days already.

17. Da kam Jesus und fand ihn, daß er schon vier Tage im Grabe gelegen hatte.

17. Vino pues Jesús, y hallólo, que había cuatro dias que estaba en el sepulcro.

17 Иисус, придя, нашел, что он уже четыре дня в гробе.

18 Ja Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista vakomitan päässä.

18 Ja Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista vakomitan päässä.

18. Mutta Betania oli läsnä Jerusalemia, lähes viisitoitakymmentä vakomittaa.

18. Mutta Bethania oli läsnä Jerusalemita lähes wijsitoistakymmendä wacomitta.

18. Mutta Bethania oli leszne Jerusalemita/ lehes wijsitoistakymme'de Wacomitta. (Mutta Bethania oli läsnä Jerusalemia/ lähes wiisitoista kymmentä wakomittaa.)

18 ἦν δὲ ἡ Βηθανία ἐγγὺς τῶν Ἱεροσολύμων ὡς ἀπὸ σταδίων δεκαπέντε. ( ἶn dè ἱ Bithanίa ẻggὐs tõn Ἱerοsοlúmon ὁs ἀpὸ stadίon deκapénte. )

ην δε η βηθανια εγγυς των ιεροσολυμων ως απο σταδιων δεκαπεντε 18 (in de i bithania engus ton ierosolumon os apo stadion dekapente)

18 Now Bethany was near to Jerusalem, approximately fifteen furlongs away from (it);

18. Now Bethany was nigh unto Jerusalem, about fifteen furlongs off:

18. Bethanien aber war nahe bei Jerusalem, bei fünfzehn Feld Weges;

18. Betania estaba cerca de Jerusalem como quince estadios.

18 Вифания же была близ Иерусалима, стадиях в пятнадцати;

19 Ja useita juutalaisia oli tullut Martan ja Marian luokse lohduttamaan heitä heidän veljensä kuolemasta.

19 Useita juutalaisia oli tullut Martan ja Marian luo lohduttamaan heitä, heidän veljensä kuoleman vuoksi.

19. Ja monta Juudalaisista oli tullut Martan ja Marian tykö, lohduttamaan heitä heidän veljensä tähden.

19. Ja monda Judalaista oli tullut Martha ja Maria lohduttaman heidän weljens tähden.

19. Ja monda Juttaista olit tulleet Marthan ia Marian tyge/ lohduttaman heite/ heiden Weliestens. (Ja monta juuttaista oli tulleet Marthan ja Marian tykö/ lohduttamaan heitä/ heidän weljestänsä.)

19 καὶ πολλοὶ ἐκ τῶν Ἰουδαίων ἐληλύθεισαν πρὸς τὰς περὶ Μάρθαν καὶ Μαρίαν ἵνα παραμυθήσωνται αὐτὰς περὶ τοῦ ἀδελφοῦ αὐτῶν. ( κaὶ pοllοὶ ẻκ tõn Ἰοudaίon ẻlilútheιsan prὸs tàs perὶ Μárthan κaὶ Μarίan ἵna paramuthísontaι aὐtàs perὶ tοȗ ἀdelfοȗ aὐtõn. )

και πολλοι εκ των ιουδαιων εληλυθεισαν προς τας περι μαρθαν και μαριαν ινα παραμυθησωνται αυτας περι του αδελφου αυτων 19 (kai polloi ek ton ioudaion elilutheisan pros tas peri marthan kai marian ina paramuthisontai aftas peri tou adelfou afton)

19 and many from the Jews had come to those around Martha and Mary, in order that they may console them concerning their brother.

19. And many of the Jews came to Martha and Mary, to comfort them concerning their brother.

19. und viele Juden waren zu Martha und Maria gekommen, sie zu trösten über ihren Bruder.

19. Y muchos de los Judíos habían venido a Marta y a María, para consolarlas de su hermano.

19 и многие из Иудеев пришли к Марфе и Марии утешать их в печали о брате их.

20 Kun Martta kuuli, että Jeesus oli tulossa, meni hän häntä vastaan; mutta Maria istui kotona.

20 Kuullessaan, että Jeesus oli tulossa Martta meni Häntä vastaan. Mutta Maria istui kotona.

20. Kuin Martta kuuli Jesuksen tulevan, juoksi hän häntä vastaa; mutta Maria istui kotona.

20. Cosca Martha cuuli Jesuxen tulewan juoxi hän händä wastan: mutta Maria jäi cotia istuman.

20. Coska Martha nyt cwli Iesusen tuleuan/ ioxi hen wastan hende. Mutta Maria ieij cotia istuman. (Koska Martha nyt kuuli Jesuksen tulewan/ juoksi hän wastaan häntä. Mutta Maria jäi kotia istumaan.)

20 ἡ οὖν Μάρθα ὡς ἤκουσεν ὅτι ὁ Ἰησοῦς ἔρχεται, ὑπήντησεν αὐτῷ· Μαρία δὲ ἐν τῷ οἴκῳ ἐκαθέζετο. ( ἱ οȗn Μártha ὁs ἴκοusen ὅtι ὁ Ἰisοȗs ἔrchetaι, ὑpíntisen aὐtỡ: Μarίa dè ẻn tỡ οἴκǫ ẻκathédzetο. )

η ουν μαρθα ως ηκουσεν οτι ο ιησους ερχεται υπηντησεν αυτω μαρια δε εν τω οικω εκαθεζετο 20 (i oun martha os ikousen oti o iisous erchetai upintisen afto maria de en to oiko ekathezeto)

20 Therefore Martha, as she heard that Jesus is coming, met with him, but Mary was still sitting in the house.

20. Then Martha, as soon as she heard that Jesus was coming, went and met him: but Mary sat still in the house.

20. Als Martha nun hörte, daß Jesus kommt, geht sie ihm entgegen; Maria aber blieb daheim sitzen.

20. Entónces Marta, como oyó que Jesús venía, le salió a recibir; mas María estaba sentada en casa.

20 Марфа, услышав, что идет Иисус, пошла навстречу Ему; Мария же сидела дома.

21 Ja Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut.

21 Niin Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.

21. Niin Martta sanoi Jesukselle: Herra, jos sinä olisit täällä ollut, niin ei minun veljeni olisi kuollut.

21. Nijn Martha sanoi Jesuxelle: Herra jos sinä olisit täällä ollut nijn ei minun weljen olis cuollut.

21. Nin sanoi Martha Iesusel/ HERRA/ ios sine olisit ollut tesse/ ei minun Welien olisi coollut. (Niin sanoi Martha Jesukselle/ HERRA/ jos sinä olisit ollut tässä/ ei minun weljeni olisi kuollut.)

21 εἶπεν οὖν ἡ Μάρθα πρὸς τὸν Ἰησοῦν· Κύριε, εἰ ἦς ὧδε, ὁ ἀδελφός μου οὐκ ἂν ἐτεθνήκει. ( eἶpen οȗn ἱ Μártha prὸs tὸn Ἰisοȗn: Κúrιe, eἰ ἶs ổde, ὁ ἀdelfόs mοu οὐκ ἂn ẻtethníκeι. )

ειπεν ουν η μαρθα προς τον ιησουν κυριε ει ης ωδε ο αδελφος μου ουκ αν ετεθνηκει 21 (eipen oun i martha pros ton iisoun kurie ei is ode o adelfos mou ouk an etethnikei)

21 Therefore Martha said to Jesus, Lord, if you were here, my brother would have not died.

21. Then said Martha unto Jesus, Lord, if thou hadst been here, my brother had not died.

21. Da sprach Martha zu Jesus: HERR, wärest du hier gewesen, mein Bruder wäre nicht gestorben!

21. Entónces Marta dijo a Jesús: Señor, si hubieras estado aquí, mi hermano no hubiera muerto.

21 Тогда Марфа сказала Иисусу: Господи! если бы Ты былздесь, не умер бы брат мой.

22 Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot."

22 Mutta tiedän nytkin, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä Jumalalta anot."

22. Mutta minä tiedän vielä, että kaikki, mitä sinä anot Jumalalta, ne Jumala sinulle antaa.

22. Mutta minä tiedän wielä että caicki mitä sinä anot Jumalalda ne Jumala sinulle anda.

22. Mutta wiele nyt mine tieden ette caiki mite sine anot Jumalalda/ sen Jumala sinulle andapi. (Mutta wielä nyt minä tiedän että kaikki mitä sinä anot Jumalalta/ sen Jumala sinulle antaapi.)

22 ἀλλὰ καὶ νῦν οἶδα ὅτι ὅσα ἂν αἰτήσῃ τὸν Θεὸν, δώσει σοι ὁ Θεός. ( ἀllà κaὶ nȗn οἶda ὅtι ὅsa ἂn aἰtísΐ tὸn Theὸn, dóseι sοι ὁ Theόs. )

αλλα και νυν οιδα οτι οσα αν αιτηση τον θεον δωσει σοι ο θεος 22 (alla kai nun oida oti osa an aitisi ton theon dosei soi o theos)

22 But even now I know that, as many things as you may ask (of) God, God will be giving to you.

22. But I know, that even now, whatsoever thou wilt ask of God, God will give it thee.

22. Aber ich weiß auch noch, daß, was du bittest von Gott, das wird dir Gott geben.

22. Mas sé que también ahora, todo lo que pidieres a Dios, te lo dará Dios.

22 Но и теперь знаю, что чего Ты попросишь у Бога, даст Тебе Бог.

23 Jeesus sanoi hänelle: "Sinun veljesi on nouseva ylös".

23 Jeesus sanoi hänelle: "Veljesi on nouseva ylös."

23. Jesus sanoi hänelle: sinun veljes on nouseva ylös.

23. Jesus sanoi hänelle: sinun weljes on ylösnousewa.

23. Iesus sanoi henelle/ Sinun Welies pite ylesnouseman. (Jesus sanoi hänelle/ Sinun weljesi pitää ylösnouseman.)

23 λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Ἀναστήσεται ὁ ἀδελφός σου. ( légeι aὐtῖ ὁ Ἰisοȗs: Ἀnastísetaι ὁ ἀdelfόs sοu. )

λεγει αυτη ο ιησους αναστησεται ο αδελφος σου 23 (legei afti o iisous anastisetai o adelfos sou)

23 Jesus says to her, Your brother will rise* up (again).</J>

23. Jesus saith unto her, Thy brother shall rise again.

23. Jesus spricht zu ihr: Dein Bruder soll auferstehen.

23. Dícele Jesús: Resucitará tu hermano.

23 Иисус говорит ей: воскреснет брат твой.

24 Martta sanoi hänelle: "Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä".

24 Martta sanoi Hänelle: "Tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä."

24. Martta sanoi hänelle: minä tiedän hänen nousevan ylösnousemisessa viimeisenä päivänä.

24. Martha sanoi hänelle: minä tiedän hänen nousewan ylösnousemises wijmeisnä päiwä.

24. Martha sanoi henelle/ Mine kylle tiedhen ette hen ylesnouse sijnä ylesnousemises Wimeiszne peiuenä. (Martha sanoi hänelle/ Minä kyllä tiedän että hän ylös nousee siinä ylösnousemisessa wiimeisenä päiwänä.)

24 λέγει αὐτῷ Μάρθα· Οἶδα ὅτι ἀναστήσεται ἐν τῇ ἀναστάσει ἐν τῇ ἐσχάτῃ ἡμέρᾳ. ( légeι aὐtỡ Μártha: Οἶda ὅtι ἀnastísetaι ẻn tῖ ἀnastáseι ẻn tῖ ẻschátΐ ἱmérᾳ. )

λεγει αυτω μαρθα οιδα οτι αναστησεται εν τη αναστασει εν τη εσχατη ημερα 24 (legei afto martha oida oti anastisetai en ti anastasei en ti eschati imera)

24 Martha says to him, I know that he will rise* up in the resurrection on the last day.

24. Martha saith unto him, I know that he shall rise again in the resurrection at the last day.

24. Martha spricht zu ihm: Ich weiß wohl, daß er auferstehen wird in der Auferstehung am Jüngsten Tage.

24. Marta le dice: Yo sé que resucitará en la resurrección en el día postrero.

24 Марфа сказала Ему: знаю, что воскреснет в воскресение, в последний день.

25 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.

25 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, hän elää vaikka olisi kuollut.

25. Sanoi Jesus hänelle: minä olen ylösnousemus ja elämä: joka uskoo minun päälleni, hän elää, ehkä hän olis kuollut.

25. Sanoi Jesus hänelle: Minä olen ylösnousemus ja elämä joca usco minun päälleni hän elä ehkä hän olis cuollut.

25. Sanoi Iesus henelle/ Mine olen ylesnousemus/ ia Eleme/ Joca vsko Minun pälen/ henen pite elemen/ ehke hen olis coollut. (Sanoi Jesus hänelle/ Minä olen ylösnousemus/ ja elämä/ Joka uskoo minun päälleni/ hänen pitää elämän/ ehkä hän olisi kuollut.)

25 εἶπεν αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Ἐγώ εἰμι ἡ ἀνάστασις καὶ ἡ ζωή. ( eἶpen aὐtῖ ὁ Ἰisοȗs: Ἐgó eἰmι ἱ ἀnástasιs κaὶ ἱ dzoí. )

ειπεν αυτη ο ιησους εγω ειμι η αναστασις και η ζωη ο πιστευων εις εμε καν αποθανη ζησεται 25 (eipen afti o iisous ego eimi i anastasis kai i zoi o pistebon eis eme kan apothani zisetai)

25 Jesus said to her, I am the resurrection and the life. He who believes in me, even if he dies, he will be living;</J>

25. Jesus said unto her, I am the resurrection, and the life: he that believeth in me, though he were dead, yet shall he live:

25. Jesus spricht zu ihr: Ich bin die Auferstehung und das Leben. Wer an mich glaubt, der wird leben, ob er gleich stürbe;

25. Dícele Jesús: Yo soy la resurrección, y la vida: el que cree en mí, aunque esté muerto, vivirá;

25 Иисус сказал ей: Я есмь воскресение и жизнь; верующий в Меня, если и умрет, оживет.

26 Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"

26 Eikä yksikään joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"

26. Ja jokainen, joka elää ja uskoo minun päälleni, ei hänen pidä kuoleman ijankaikkisesti: uskotkos sen?

26. Ja joca elä ja usco minun päälleni ei hänen pidä cuoleman ijancaickisest uscotcos sen?

26. Ja iocainen quin elepi/ ia Usko minun päleni/ ei pide coleman ijancaikisesta/ Wskokos sen? (Ja jokainen kuin elääpi/ ja uskoo minun päälleni/ ei pidä kuoleman iankaikkisesti/ Uskotkos sen?)

26 ὁ πιστεύων εἰς ἐμὲ, κἂν ἀποθάνῃ, ζήσεται· καὶ πᾶς ὁ ζῶν καὶ πιστεύων εἰς ἐμὲ οὐ μὴ ἀποθάνῃ εἰς τὸν αἰῶνα. πιστεύεις τοῦτο; ( ὁ pιsteúon eἰs ẻmè, κἂn ἀpοthánΐ, dzísetaι: κaὶ pãs ὁ dzõn κaὶ pιsteúon eἰs ẻmè οὐ mì ἀpοthánΐ eἰs tὸn aἰõna. pιsteúeιs tοȗtο; )

και πας ο ζων και πιστευων εις εμε ου μη αποθανη εις τον αιωνα πιστευεις τουτο 26 (kai pas o zon kai pistebon eis eme ou mi apothani eis ton aiona pistebeis touto)

26 and everyone who is living and believes in me should never die– forever. Do you believe this?</J>

26. And whosoever liveth and believeth in me shall never die. Believest thou this?

26. und wer da lebet und glaubet an mich, der wird nimmermehr sterben. Glaubst du das?

26. Y todo aquel que vive, y cree en mi no morirá eternamente. ¿Crees esto?

26 И всякий, живущий и верующий в Меня, не умрет вовек. Веришь ли сему?

27 Hän sanoi hänelle: "Uskon, Herra; minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan".

27 Hän sanoi Hänelle: "Uskon, Herra. Uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, joka oli maailmaan tuleva."

27. Hän sanoi hänelle: jaa Herra, minä uskon sinun Kristukseksi, Jumalan Pojaksi, joka tuleva oli maailmaan.

27. Hän sanoi hänelle: ja Herra minä uscon sinun Christuxexi Jumalan Pojaxi joca tulewa oli mailmaan.

27. Sanoi hen henelle/ Ja HERRA/ Mine Uskon ette sine olet Christus se Jumalan Poica/ ioca oli tuleua Mailman. (Sanoi hän hänelle/ Ja HERRA/ Minä uskon että sinä olet Kristus se Jumalan Poika/ joka oli tulewa maailmaan.)

27 λέγει αὐτῷ· Ναί, Κύριε, ἐγὼ πεπίστευκα ὅτι σὺ εἶ ὁ Χριστὸς ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ ὁ εἰς τὸν κόσμον ἐρχόμενος. ( légeι aὐtỡ: Νaί, Κúrιe, ẻgὸ pepίsteuκa ὅtι sὐ eἶ ὁ Chrιstὸs ὁ uἱὸs tοȗ Theοȗ ὁ eἰs tὸn κόsmοn ẻrchόmenοs. )

λεγει αυτω ναι κυριε εγω πεπιστευκα οτι συ ει ο χριστος ο υιος του θεου ο εις τον κοσμον ερχομενος 27 (legei afto nai kurie ego pepistefka oti su ei o christos o uios tou theou o eis ton kosmon erchomenos)

27 She says to him, Yes, Lord. I have believed that you are the Christ, the Son of God, he who comes into the world.

27. She saith unto him, Yea, Lord: I believe that thou art the Christ, the Son of God, which should come into the world.

27. Sie spricht zu ihm: HERR, ja, ich glaube, daß du bist Christus, der Sohn Gottes, der in die Welt gekommen ist.

27. Ella le dice: Sí, Señor, yo he creido que tú eres el Cristo, el Hijo de Dios, que había de venir al mundo.

27 Она говорит Ему: так, Господи! я верую, что Ты Христос, Сын Божий, грядущий в мир.

28 Ja tämän sanottuaan hän meni ja kutsui salaa sisarensa Marian sanoen: "Opettaja on täällä ja kutsuu sinua".

28 Tämän sanottuaan hän meni ja kutsui salaa sisarensa Marian sanoen: "Opettaja on täällä ja kutsuu sinua."

28. Ja kuin hän näitä sanonut oli, meni hän pois ja kutsui sisarensa Marian salaa, sanoen: Mestari on tullut ja kutsuu sinua.

28. JA cuin hän näitä sanonut oli meni hän pois ja cudzui sisarens Marian sala sanoden: Mestari on tullut ja cudzu sinua.

28. Ja quin hen neite sanonut oli/ meni hen pois/ ia cutzui Sisarens Marian sala sanoden/ Mestari ombi tullut/ ia cutzu sinua. (Ja kuin hän näitä sanonut oli/ meni hän pois/ ja kutsui sisarensa Marian salaa sanoen/ Mestari ompi tullut/ ja kutsuu sinua.)

28 καὶ ταῦτα εἰποῦσα ἀπῆλθε καὶ ἐφώνησε Μαρίαν τὴν ἀδελφὴν αὐτῆς λάθρᾳ εἰποῦσα· Ὁ διδάσκαλος πάρεστι καὶ φωνεῖ σε. ( κaὶ taȗta eἰpοȗsa ἀpĩlthe κaὶ ẻfónise Μarίan tìn ἀdelfìn aὐtĩs láthrᾳ eἰpοȗsa: Ὁ dιdásκalοs párestι κaὶ foneῖ se. )

και ταυτα ειπουσα απηλθεν και εφωνησεν μαριαν την αδελφην αυτης λαθρα ειπουσα ο διδασκαλος παρεστιν και φωνει σε 28 (kai tafta eipousa apilthen kai efonisen marian tin adelfin aftis lathra eipousa o didaskalos parestin kai fonei se)

28 And having said these things, she went away and secretly summoned Mary her sister, and said, The Teacher is here and is summoning you.

28. And when she had so said, she went her way, and called Mary her sister secretly, saying, The Master is come, and calleth for thee.

28. Und da sie das gesagt hatte, ging sie hin und rief ihre Schwester Maria heimlich und sprach: Der Meister ist da und ruft dich.

28. Y esto dicho, se fué, y llamó en secreto a María su hermana, diciendo: El Maestro está aquí, y te llama.

28 Сказав это, пошла и позвала тайно Марию, сестру свою, говоря: Учитель здесь и зовет тебя.

29 Kun Maria sen kuuli, nousi hän nopeasti ja meni hänen luoksensa.

29 Kun Maria sen kuuli, hän nousi nopeasti ja meni Hänen luokseen.

29. Kuin hän sen kuuli, nousi hän kohta ja tuli hänen tykösä.

29. Cosca hän sen cuuli nousi hän cohta ja tuli hänen tygöns:

29. Quin hen sen cwli/ nousi hen cocta yles/ ia tuli henen tygens/ (Kuin hän sen kuuli/ nousi hän kohta ylös/ ja tuli hänen tykönsä/)

29 ἐκείνη ὡς ἤκουσεν, ἐγείρεται ταχὺ καὶ ἔρχεται πρὸς αὐτόν. ( ẻκeίni ὁs ἴκοusen, ẻgeίretaι tachὐ κaὶ ἔrchetaι prὸs aὐtόn. )

εκεινη ως ηκουσεν εγειρεται ταχυ και ερχεται προς αυτον 29 (ekeini os ikousen egeiretai tachu kai erchetai pros afton)

29 As that (woman) heard (it), she arose quickly and comes to him.

29. As soon as she heard that, she arose quickly, and came unto him.

29. Dieselbe, als sie das hörte, stand sie eilend auf und kam zu ihm.

29. Ella, como lo oyó, se levanta prestamente, y viene a él.

29 Она, как скоро услышала, поспешно встала и пошла к Нему.

30 Mutta Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siinä paikassa, missä Martta oli hänet kohdannut.

30 Mutta Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siinä paikassa, missä Martta oli Hänet kohdannut.

30. (Sillä ei Jesus ollut vielä kylään tullut, vaan oli siinä paikassa, jossa Martta oli hänen kohdannut.)

30. Sillä ei Jesus ollut wielä kylään tullut waan oli sijnä paicas josa Martha oli hänen cohdannut.

30. Sille ettei Iesus ollut wiele silloin Kylen tullut waan oli samas paicas cussa Martha oli henen cohdhanut. (Sillä ettei Jesus ollut wielä silloin kylään tullut waan oli samassa paikassa kussa Martha oli hänen kohdannut.)

30 οὔπω δὲ ἐληλύθει ὁ Ἰησοῦς εἰς τὴν κώμην, ἀλλ’ ἦν ἐν τῷ τόπῳ ὅπου ὑπήντησεν αὐτῷ ἡ Μάρθα. ( οὔpo dè ẻlilútheι ὁ Ἰisοȗs eἰs tìn κómin, ἀll’ ἶn ẻn tỡ tόpǫ ὅpοu ὑpíntisen aὐtỡ ἱ Μártha. )

ουπω δε εληλυθει ο ιησους εις την κωμην αλλ ην εν τω τοπω οπου υπηντησεν αυτω η μαρθα 30 (oupo de eliluthei o iisous eis tin komin all in en to topo opou upintisen afto i martha)

30 (Now Jesus had not yet come into the village, but was in the place where Martha met with him.)

30. Now Jesus was not yet come into the town, but was in that place where Martha met him.

30. (Denn Jesus war noch nicht in den Flecken gekommen, sondern war noch an dem Ort, da ihm Martha war entgegengekommen.)

30. (Porque aun no había llegado Jesús a la aldea, mas estaba en aquel lugar donde Marta le había salido a recibir.)

30 Иисус еще не входил в селение, но был на том месте, где встретила Его Марфа.

31 Kun nyt juutalaiset, jotka olivat Marian kanssa huoneessa häntä lohduttamassa, näkivät hänen nopeasti nousevan ja lähtevän ulos, seurasivat he häntä, luullen hänen menevän haudalle, itkemään siellä.

31 Kun nyt ne juutalaiset, jotka olivat Marian kanssa huoneessa häntä lohduttamassa, näkivät hänen nopeasti nousevan ja menevän ulos, he seurasivat häntä sanoen: ”Hän menee haudalle itkemään siellä.”

31. Kuin siis Juudalaiset, jotka hänen kanssansa huoneessa olivat lohduttamassa häntä, näkivät Marian nousevan ja menevän ulos, seurasivat he häntä, sanoen: hän menee haudalle itkemään.

31. Cosca Judalaiset jotca hänen cansans huones olit lohduttamas händä näit Marian nopiast nousewan ja ulosmenewän seuraisit he händä sanoden: hän mene haudalle itkemän.

31. Coska nyt Juttat/ iotca henen cansans olit Honessa ia lohdhutit hende/ näit ette Maria nopiast ylesnousi/ ia wlosmeni/ he seurasit hande sanoden/ Hen menepi Haudhan tyge idkemen. (Koska nyt juuttaat/ jotka hänen kanssansa olit huoneessa ja lohdutit häntä/ näit että Maria nopeasti ylös nousi/ ja ulos meni/ he seurasit häntä sanoen/ Hän meneepi haudan tykö itkemään.)

31 οἱ οὖν Ἰουδαῖοι οἱ ὄντες μετ’ αὐτῆς ἐν τῇ οἰκίᾳ καὶ παραμυθούμενοι αὐτήν, ἰδόντες τὴν Μαρίαν ὅτι ταχέως ἀνέστη καὶ ἐξῆλθεν, ἠκολούθησαν αὐτῇ, λέγοντες ὅτι ὑπάγει εἰς τὸ μνημεῖον ἵνα κλαύσῃ ἐκεῖ. ( οἱ οȗn Ἰοudaῖοι οἱ ὄntes met’ aὐtĩs ẻn tῖ οἰκίᾳ κaὶ paramuthοúmenοι aὐtín, ἰdόntes tìn Μarίan ὅtι tachéos ἀnésti κaὶ ẻksĩlthen, ἰκοlοúthisan aὐtῖ, légοntes ὅtι ὑpágeι eἰs tὸ mnimeῖοn ἵna κlaúsΐ ẻκeῖ. )

οι ουν ιουδαιοι οι οντες μετ αυτης εν τη οικια και παραμυθουμενοι αυτην ιδοντες την μαριαν οτι ταχεως ανεστη και εξηλθεν ηκολουθησαν αυτη λεγοντες οτι υπαγει εις το μνημειον ινα κλαυση εκει 31 (oi oun ioudaioi oi ontes met aftis en ti oikia kai paramuthoumenoi aftin idontes tin marian oti tacheos anesti kai exilthen ikolouthisan afti legontes oti upagei eis to mnimeion ina klafsi ekei)

31 Therefore the Jews who are with her in the house and consoling her, (after) they saw Mary, that she stood up quickly and went out, they followed her, saying, She is going to the tomb in order that she may weep there.

31. The Jews then which were with her in the house, and comforted her, when they saw Mary, that she rose up hastily and went out, followed her, saying, She goeth unto the grave to weep there.

31. Die Juden, die bei ihr im Haus waren und sie trösteten, da sie sahen Maria, daß sie eilend aufstand und hinausging, folgten sie ihr nach und sprachen: Sie geht hin zum Grabe, daß sie daselbst weine.

31. Entónces los Judíos que estaban en casa con ella, y la consolaban, como vieron que María se había levantado prestamente, y había salido, la siguieron, diciendo: Va al sepulcro a llorar allí.

31 Иудеи, которые были с нею в доме и утешали ее, видя, что Мария поспешно встала и вышла, пошли за нею, полагая, что она пошла на гроб - плакать там.

32 Kun siis Maria saapui sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, lankesi hän hänen jalkojensa eteen ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, ei minun veljeni olisi kuollut".

32 Kun Maria siis saapui sinne, missä Jeesus oli ja näki Hänet, hän heittäytyi Hänen jalkainsa juureen ja sanoi Hänelle: "Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut."

32. Kuin Maria sinne tuli, kussa Jesus oli, ja näki hänen, lankesi hän hänen jalkainsa juureen ja sanoi hänelle: Herra, jos olisit täällä ollut, ei olisi minun veljeni kuollut.

32. Cosca Maria sinne tuli cusa Jesus oli ja näki hänen langeis hän hänen jalcains juureen ja sanoi hänelle: Herra jos sinä olisit täällä ollut ei olis minun weljen cuollut.

32. Coska Maria sinne tuli cussa Iesus oli/ ia näki henen/ ia langesi henen Jalcains iureen/ ia sanoi henelle/ HERRA/ ios olisit sine telle ollut/ ei olisi minun Welien coollut. (Koska Maria sinne tuli kussa Jesus oli/ ja näki hänen/ ja lankesi hänen jalkainsa juureen/ ja sanoi hänelle/ HERRA/ jos olisit sinä täällä ollut/ ei olisi minun weljeni kuollut.)

32 ἡ οὖν Μαρία ὡς ἦλθεν ὅπου ἦν Ἰησοῦς, ἰδοῦσα αὐτὸν ἔπεσεν αὐτοῦ εἰς τοὺς πόδας λέγουσα αὐτῷ· Κύριε, εἰ ἦς ὧδε, οὐκ ἄν ἀπέθανέ μου ὁ ἀδελφός. ( ἱ οȗn Μarίa ὁs ἶlthen ὅpοu ἶn Ἰisοȗs, ἰdοȗsa aὐtὸn ἔpesen aὐtοȗ eἰs tοὐs pόdas légοusa aὐtỡ: Κúrιe, eἰ ἶs ổde, οὐκ ἄn ἀpéthané mοu ὁ ἀdelfόs. )

η ουν μαρια ως ηλθεν οπου ην ο ιησους ιδουσα αυτον επεσεν εις τους ποδας αυτου λεγουσα αυτω κυριε ει ης ωδε ουκ αν απεθανεν μου ο αδελφος 32 (i oun maria os ilthen opou in o iisous idousa afton epesen eis tous podas aftou legousa afto kurie ei is ode ouk an apethanen mou o adelfos)

32 Therefore Mary, as she came where Jesus was and saw him, fell (down) at his feet there*, saying to him, Lord, if you had been here, my brother would have not died.

32. Then when Mary was come where Jesus was, and saw him, she fell down at his feet, saying unto him, Lord, if thou hadst been here, my brother had not died.

32. Als nun Maria kam, da Jesus war, und sah ihn, fiel sie zu seinen Füßen und sprach zu ihm: HERR, wärest du hier gewesen, mein Bruder wäre nicht gestorben!

32. Mas María, como vino donde estaba Jesús, viéndole, derribóse a sus piés, diciéndole: Señor, si hubieras estado aquí, no hubiera muerto mi hermano.

32 Мария же, придя туда, где был Иисус, и увидев Его, пала к ногам Его и сказала Ему: Господи!если бы Ты был здесь, не умер бы брат мой.

33 Kun Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, joutui hän hengessään syvän liikutuksen valtaan ja vapisi;

33 Nähdessään hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleitten juutalaisten itkevän, Jeesus järkyttyi hengessään ja joutui liikutuksen valtaan.

33. Kuin Jesus näki hänen itkevän ja Juudalaiset, jotka hänen kanssansa tulleet olivat, itkevän, kauhistui hän hengessä ja tuli sangen murheelliseksi,

33. Cosca Jesus näki hänen itkewän ja Judalaiset jotca hänen cansans tullet olit itkewäiset haikiutti hän idzens Hengens ja oli surullinen idzelläns ja sanoi: cuhunga te hänen panitte?

33. Coska sis Iesus näki henen idkeuen/ ia Juttat iotca henen cansans tullet olit/ idkeueiset/ Haikiutti hen He'gese/ ia surgeutti itzens ia sanoi/ Cuhunga te henen panitte? (Koska siis Jesus näki hänen itkewän/ ja juuttaat jotka hänen kanssansa tulleet olit/ itkewäiset/ Haikeutti hän henkensä/ ja surkeutti itsensä ja sanoi/ Kuhunka te hänen panitte?)

33 Ἰησοῦς οὖν ὡς εἶδεν αὐτὴν κλαίουσαν καὶ τοὺς συνελθόντας αὐτῇ Ἰουδαίους κλαίοντας, ἐνεβριμήσατο τῷ πνεύματι καὶ ἐτάραξεν ἑαυτόν, ( Ἰisοȗs οȗn ὁs eἶden aὐtìn κlaίοusan κaὶ tοὐs sunelthόntas aὐtῖ Ἰοudaίοus κlaίοntas, ẻnebrιmísatο tỡ pneúmatι κaὶ ẻtáraksen ἑautόn, )

ιησους ουν ως ειδεν αυτην κλαιουσαν και τους συνελθοντας αυτη ιουδαιους κλαιοντας ενεβριμησατο τω πνευματι και εταραξεν εαυτον 33 (iisous oun os eiden aftin klaiousan kai tous sunelthontas afti ioudaious klaiontas enebrimisato to pnebmati kai etaraxen eafton)

33 Therefore, as Jesus saw her weeping, and the Jews (also) weeping who came together with her, he sighed in the spirit and (was) disturbed,

33. When Jesus therefore saw her weeping, and the Jews also weeping which came with her, he groaned in the spirit, and was troubled,

33. Als Jesus sie sah weinen und die Juden auch weinen, die mit ihr kamen, ergrimmte er im Geist und betrübte sich selbst

33. Jesús entónces como la vió llorando, y a los Judíos que habían venido juntamente con ella llorando, gimió en espíritu, y se turbó,

33 Иисус, когда увидел ее плачущую и пришедших с нею Иудеев плачущих, Сам восскорбел духом и возмутился

34 ja hän sanoi: "Mihin te panitte hänet?" He sanoivat hänelle: "Herra, tule ja katso".

34 Ja Hän sanoi: "Mihin panitte hänet'?" He sanoivat Hänelle: "Herra, tule ja katso."

34. Ja sanoi: kuhunka te hänen panitte? He sanoivat hänelle: Herra, tule ja katso.

34. He sanoit hänelle: Herra tule ja cadzo.

34. He sanoit henelle/ HERRA/ tule ia catzo. (He sanoi hänelle/ HERRA/ tule ja katso.)

34 καὶ εἶπε· Ποῦ τεθείκατε αὐτόν; ( κaὶ eἶpe: Pοȗ tetheίκate aὐtόn; )

και ειπεν που τεθεικατε αυτον λεγουσιν αυτω κυριε ερχου και ιδε 34 (kai eipen pou tetheikate afton legousin afto kurie erchou kai ide)

34 and said, Where have you° placed him? They say to him, Lord, come and behold.

34. And said, Where have ye laid him They said unto him, Lord, come and see.

34. und sprach: Wo habt ihr ihn hingelegt? Sie sprachen zu ihm: HERR, komm und sieh es!

34. Y dijo: ¿Dónde le pusisteis? Dícenle: Señor, ven, y lo verás.

34 и сказал: где вы положили его? Говорят Ему: Господи! пойди и посмотри.

35 Ja Jeesus itki.

35 Jeesus itki.

35. Ja Jesus itki.

35. Ja Jesus itki.

35. Ja Iesus idki. (Ja Jesus itki.)

35 λέγουσιν αὐτῷ· Κύριε, ἔρχου καὶ ἴδε. ἐδάκρυσεν ὁ Ἰησοῦς. ( légοusιn aὐtỡ: Κúrιe, ἔrchοu κaὶ ἴde. ẻdáκrusen ὁ Ἰisοȗs. )

εδακρυσεν ο ιησους 35 (edakrusen o iisous)

35 Jesus shed-tears.

35. Jesus wept.

35. Und Jesus gingen die Augen über.

35. Jesús lloraba.

35 Иисус прослезился.

36 Niin juutalaiset sanoivat: "Katso, kuinka rakas hän oli hänelle!"

36 Niin juutalaiset sanoivat: "Katso, kuinka rakas hän oli Hänelle!"

36. Niin sanoivat Juudalaiset: katso, kuinka hän rakasti häntä.

36. Nijn sanoit Judalaiset: cadzo cuinga hän racasti händä.

36. Nin sanoit Juttat/ Catzo/ quinga hen Racasti hende. (Niin sanoit juuttaat/ Katso/ kuinka hän rakasti häntä.)

36 ἔλεγον οὖν οἱ Ἰουδαῖοι· Ἴδε πῶς ἐφίλει αὐτόν· ( ἔlegοn οȗn οἱ Ἰοudaῖοι: Ἴde põs ẻfίleι aὐtόn: )

ελεγον ουν οι ιουδαιοι ιδε πως εφιλει αυτον 36 (elegon oun oi ioudaioi ide pos efilei afton)

36 Therefore the Jews were saying, Behold how he loved him!

36. Then said the Jews, Behold how he loved him!

36. Da sprachen die Juden: Siehe, wie hat er ihn so liebgehabt!

36. Dijeron entónces los Judíos: ¡He aquí como le amaba!

36 Тогда Иудеи говорили: смотри, как Он любил его.

37 Mutta muutamat heistä sanoivat: "Eikö hän, joka avasi sokean silmät, olisi voinut tehdä sitäkin, ettei tämä olisi kuollut?"

37 Mutta muutamat heistä sanoivat: "Eikö Hän, joka avasi sokean silmät, voinut tehdä sitäkin, ettei tämä olisi kuollut?"

37. Mutta muutamat heistä sanoivat: eikö tämä, joka sokian silmät avasi, tainnut tehdä, ettei tämäkään kuollut olisi?

37. Mutta muutamat heistä sanoit: eikö tämä joca sokian silmät awais tainnut tehdä ettei tämäkän cuollut olis?

37. Mutta mutomat heiste sanoit/ Eikö teme tainut/ ioca sen Sokian Silmet auasi/ tehdä/ ettei temeken coollut olisi? (Mutta muutamat heistä sanoit/ Eikö tämä tainnut/ joka sen sokean silmät awasi/ tehdä/ ettei tämäkään kuollut olisi?)

37 τινὲς δὲ ἐξ αὐτῶν εἶπον· Οὐκ ἐδύνατο οὗτος, ὁ ἀνοίξας τοὺς ὀφθαλμοὺς τοῦ τυφλοῦ, ποιῆσαι ἵνα καὶ οὗτος μὴ ἀποθάνῃ; ( tιnès dè ẻks aὐtõn eἶpοn: Οὐκ ẻdúnatο οὗtοs, ὁ ἀnοίksas tοὐs ὀfthalmοὐs tοȗ tuflοȗ, pοιĩsaι ἵna κaὶ οὗtοs mì ἀpοthánΐ; )

τινες δε εξ αυτων ειπον ουκ ηδυνατο ουτος ο ανοιξας τους οφθαλμους του τυφλου ποιησαι ινα και ουτος μη αποθανη 37 (tines de ex afton eipon ouk idunato outos o anoixas tous ofthalmous tou tuflou poiisai ina kai outos mi apothani)

37 But some out of them said, Was this one, who opened the eyes of the blind (man), not able to do (something) in order that this one might not (have) even died?

37. And some of them said, Could not this man, which opened the eyes of the blind, have caused that even this man should not have died?

37. Etliche aber unter ihnen sprachen: Konnte, der den Blinden die Augen aufgetan hat, nicht verschaffen, daß auch dieser nicht stürbe?

37. Y algunos de ellos dijeron: ¿No podía éste, que abrió los ojos del ciego, hacer que éste no muriera?

37 А некоторые из них сказали: не мог ли Сей, отверзший очи слепому, сделать, чтобы и этот не умер?

38 Niin Jeesus joutui taas liikutuksen valtaan ja meni haudalle; ja se oli luola, ja sen suulla oli kivi.

38 Niin Jeesus jälleen sisimmässään järkyttyneenä meni haudalle. Se oli luola, ja sen suulla oli kivi.

38. Niin Jesus kauhistui taas itsessänsä, ja tuli haudan tykö. Mutta siinä oli kuoppa, ja kivi sen päälle pantu.

38. Nijn Jesus haikiutti taas idzens ja tuli haudan tygö josa oli cuoppa ja kiwi sen päälle pandu.

38. Iesus sis taas haikiutti itzesens/ ia tuli Haudhan tyge. Nin se oli yxi Cropi/ ia kiui sen päle pandu. (Jesus siis taas haikiutti itsessänsä/ ja tuli haudan tykö. Niin se oli yksi kropi (kuoppa)/ ja kiwi sen päälle pantu.)

38 Ἰησοῦς οὖν, πάλιν ἐμβριμώμενος ἐν ἑαυτῷ, ἔρχεται εἰς τὸ μνημεῖον· ἦν δὲ σπήλαιον, καὶ λίθος ἐπέκειτο ἐπ’ αὐτῷ. ( Ἰisοȗs οȗn, pálιn ẻmbrιmómenοs ẻn ἑautỡ, ἔrchetaι eἰs tὸ mnimeῖοn: ἶn dè spílaιοn, κaὶ lίthοs ẻpéκeιtο ẻp’ aὐtỡ. )

ιησους ουν παλιν εμβριμωμενος εν εαυτω ερχεται εις το μνημειον ην δε σπηλαιον και λιθος επεκειτο επ αυτω 38 (iisous oun palin embrimomenos en eafto erchetai eis to mnimeion in de spilaion kai lithos epekeito ep afto)

38 Therefore Jesus again, sighing in himself, comes to the tomb. Now it was a cave and a stone was laying upon it.

38. Jesus therefore again groaning in himself cometh to the grave. It was a cave, and a stone lay upon it.

38. Da ergrimmte Jesus abermals in sich selbst und kam zum Grabe. Es war aber eine Kluft, und ein Stein daraufgelegt.

38. Y Jesús, gimiendo otra vez en sí mismo, vino al sepulcro, que era una cueva, la cual tenía una piedra puesta encima.

38 Иисус же, опять скорбя внутренно, приходит ко гробу. То была пещера, и камень лежал на ней.

39 Jeesus sanoi: "Ottakaa kivi pois". Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: "Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut haudassa neljättä päivää".

39 Jeesus sanoi: "Ottakaa kivi pois." Martta, kuolleen sisar, sanoi Hänelle: "Herra, hän haisee jo, sillä hän on neljättä päivää kuolleena."

39. Jesus sanoi: ottakaat kivi pois. Sanoi hänelle Martta, sen sisar, joka kuollut oli: Herra, jo hän haisee, sillä hän on neljä päivää kuolleena ollut.

39. Jesus sanoi: ottacat kiwi pois. Sanoi Martha hänelle sen sisar joca cuollut oli: Herra jo hän haise: sillä hän on neljä päiwä cuolluna ollut.

39. Sanoi Iesus/ Ottaca kiui pois. Sanoi henelle Martha/ sen Sisar quin coollut oli/ HERRA/ io hen haisepi/ Sille ette hen ombi nelie peiue coolut. (Sanoi Jesus/ Ottakaa kiwi pois. Sanoi hänelle Martha/ sen sisar kuin kuollut oli/ HERRA/ jo hän haiseepi/ Sillä että hän ompi neljä päiwää kuollut.)

39 λέγει ὁ Ἰησοῦς· Ἄρατε τὸν λίθον. λέγει αὐτῷ ἡ ἀδελφὴ τοῦ τεθνηκότος Μάρθα· Κύριε, ἤδη ὄζει· τεταρταῖος γάρ ἐστι. ( légeι ὁ Ἰisοȗs: Ἄrate tὸn lίthοn. légeι aὐtỡ ἱ ἀdelfì tοȗ tethniκόtοs Μártha: Κúrιe, ἴdi ὄdzeι: tetartaῖοs gár ẻstι. )

λεγει ο ιησους αρατε τον λιθον λεγει αυτω η αδελφη του τεθνηκοτος μαρθα κυριε ηδη οζει τεταρταιος γαρ εστιν 39 (legei o iisous arate ton lithon legei afto i adelfi tou tethnikotos martha kurie idi ozei tetartaios gar estin)

39 Jesus says, Lift° up the stone</J>. Martha, the sister to the one who has died, says to him, Lord, already (the body) stinks (from decay); for* it is four days (old).

39. Jesus said, Take ye away the stone. Martha, the sister of him that was dead, saith unto him, Lord, by this time he stinketh: for he hath been dead four days.

39. Jesus sprach: Hebt den Stein ab! Spricht zu ihm Martha, die Schwester des Verstorbenen: HERR, er stinkt schon; denn er ist vier Tage gelegen.

39. Dice Jesús: Quitád la piedra. Marta, la hermana del que había sido muerto, le dice: Señor, hiede ya; que es muerto de cuatro dias.

39 Иисус говорит: отнимите камень. Сестра умершего, Марфа, говорит Ему: Господи! уже смердит; ибо четыре дня, как он во гробе.

40 Jeesus sanoi hänelle: "Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden?"

40 Jeesus sanoi hänelle: "Enkö sanonut sinulle, että jos uskoisit, näkisit Jumalan kirkkauden?"

40. Jesus sanoi hänelle: enkö minä sinulle sanonut: jos sinä uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kunnian.

40. Jesus sanoi hänelle: engö minä sinulle sanonut: jos sinä uscoisit nijn sinä näkisit Jumalan cunnian.

40. Sanoi Iesus henelle/ Engö mine sanonut sinulle/ Ette ios sine vskoisit/ nin sine näkisit Jumalan cunnian? (Sanoi Jesus hänelle/ Enkö minä sanonut sinulle/ Että jos sinä uskoisit/ niin sinä näkisit Jumalan kunnian?)

40 λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Οὐκ εἶπόν σοι ὅτι ἐὰν πιστεύσῃς, ὄψει τὴν δόξαν τοῦ Θεοῦ; ( légeι aὐtῖ ὁ Ἰisοȗs: Οὐκ eἶpόn sοι ὅtι ẻàn pιsteúsΐs, ὄpseι tìn dόksan tοȗ Theοȗ; )

λεγει αυτη ο ιησους ουκ ειπον σοι οτι εαν πιστευσης οψει την δοξαν του θεου 40 (legei afti o iisous ouk eipon soi oti ean pistefsis opsei tin doxan tou theou)

40 Jesus says to her, Did I not say to you, that, if you believed, you will be seeing the glory of God?</J>

40. Jesus saith unto her, Said I not unto thee, that, if thou wouldest believe, thou shouldest see the glory of God

40. Jesus spricht zu ihr: Habe ich dir nicht gesagt, so du glauben würdest, du würdest die Herrlichkeit Gottes sehen?

40. Jesús le dice: ¿No te he dicho que si creyeres, verás la gloria de Dios?

40 Иисус говорит ей: не сказал ли Я тебе, что, если будешь веровать, увидишь славу Божию?

41 Niin he ottivat kiven pois (siitä mihin kuollut oli pantu). Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä, minä kiitän sinua, että olet minua kuullut.

41 Niin he ottivat pois kiven (siitä mihin kuollut oli pantu). Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä, kiitän sinua, että olet minua kuullut.

41. Ja he ottivat kiven pois sialtansa, johon kuollut pantu oli. Niin Jesus nosti silmänsä ylös ja sanoi: Isä, minä kiitän sinua, ettäs minua kuulit.

41. Ja he otit kiwen pois sialdans johon cuollut pandu oli.

41. Nin he poisotit kiuen sijaldans cussa se coolut oli pandu. Ja Iesus ylesnosti Silmens ia sanoi/ Ise/ mine kijten sinua/ ettes minun cwlit/ (Niin he pois otit kiwen sijastansa kussa se kuollut oli pantu. Ja Jesus ylösnostit silmänsä ja sanoi/ Isä/ minä kiitän sinua/ että minun kuulit/)

41 ἦραν οὖν τὸν λίθον οὗ ἦν ὁ τεθνηκὼς κείμενος. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἦρε τοὺς ὀφθαλμοὺς ἄνω καὶ εἶπε· Πάτερ, εὐχαριστῶ σοι ὅτι ἤκουσάς μου. ( ἶran οȗn tὸn lίthοn οὗ ἶn ὁ tethniκὸs κeίmenοs. ὁ dè Ἰisοȗs ἶre tοὐs ὀfthalmοὐs ἄno κaὶ eἶpe: Páter, eὐcharιstõ sοι ὅtι ἴκοusás mοu. )

ηραν ουν τον λιθον ου ην ο τεθνηκως κειμενος ο δε ιησους ηρεν τους οφθαλμους ανω και ειπεν πατερ ευχαριστω σοι οτι ηκουσας μου 41 (iran oun ton lithon ou in o tethnikos keimenos o de iisous iren tous ofthalmous ano kai eipen pater efcharisto soi oti ikousas mou)

41 Therefore they lifted the stone where the one who died was laying. Now Jesus lifted (his) eyes upward and said, Father, I am giving-thanks to you because you heard me.</J>

41. Then they took away the stone from the place where the dead was laid. And Jesus lifted up his eyes, and said, Father, I thank thee that thou hast heard me.

41. Da hoben sie den Stein ab, da der Verstorbene lag. Jesus aber hob seine Augen empor und sprach: Vater, ich danke dir, daß du mich erhört hast.

41. Entónces quitaron la piedra de donde el muerto había sido puesto; y Jesús, alzando los ojos arriba, dijo: Padre, gracias te doy porque me has oido.

41 Итак отняли камень от пещеры , где лежал умерший. Иисус же возвел очи к небу и сказал: Отче! благодарю Тебя, что Ты услышал Меня.

42 Minä kyllä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut."

42 Tiesin, että minua aina kuulet, mutta kansan vuoksi, joka seisoo ympärillä sanoin tämän, jotta he uskoisivat sinun lähettäneen minut."

42. Mutta minä tiedän myös, ettäs aina minua kuulet; vaan kansan tähden, joka tässä ympäri seisoo, sanon minä, että he uskoisivat sinun minun lähettäneeksi.

42. Ja Jesus nosti silmäns ylös ja sanoi: Isä minä kijtän sinua ettäs minua cuulit: Ja tiedän myös ettäs aina minua cuulet waan Canssan tähden joca täsä ymbäri seiso sanon minä että he uscoisit sinun minua lähettänexi.

42. Mine mös tieden/ ettes aina minun cwlet/ Waan Canssan tehden/ quin tesse ymberille seiso sano' mine tetä/ ette he vskoisit Sinun minua lehetteneexi. (Minä myös tiedän/ ettäs aina minun kuulet/ Waan kansan tähden/ kuin tässä ympärillä seisoo sanon minä tätä/ että he uskoisit Sinun minua lähettäneeksi.)

42 ἐγὼ δὲ ᾔδειν ὅτι πάντοτέ μου ἀκούεις· ἀλλὰ διὰ τὸν ὄχλον τὸν περιεστῶτα εἶπον, ἵνα πιστεύσωσιν ὅτι σύ με ἀπέστειλας. ( ẻgὸ dè ᾔdeιn ὅtι pántοté mοu ἀκοúeιs: ἀllà dιà tὸn ὄchlοn tὸn perιestõta eἶpοn, ἵna pιsteúsosιn ὅtι sú me ἀpésteιlas. )

εγω δε ηδειν οτι παντοτε μου ακουεις αλλα δια τον οχλον τον περιεστωτα ειπον ινα πιστευσωσιν οτι συ με απεστειλας 42 (ego de idein oti pantote mou akoueis alla dia ton ochlon ton periestota eipon ina pistefsosin oti su me apesteilas)

42 And I knew that you always hear me, but because of the crowd who is standing around I said (it), in order that they may believe that you sent me.</J>

42. And I knew that thou hearest me always: but because of the people which stand by I said it, that they may believe that thou hast sent me.

42. Doch ich weiß, daß du mich allezeit hörst; aber um des Volkes willen, das umhersteht, sage ich's, daß sie glauben, du habest mich gesandt.

42. Y yo sabía que siempre me oyes; mas por causa del pueblo que está al rededor lo dije, para que crean que tú me has enviado.

42 Я и знал, что Ты всегда услышишь Меня; но сказал сие для народа, здесь стоящего, чтобы поверили, что Ты послал Меня.

43 Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!"

43 Sen sanottuaan Hän huusi kovalla äänellä: "Lasarus, tule ulos!"

43. Ja kuin hän nämät sanonut oli, huusi hän suurella äänellä: Latsarus, tule ulos.

43. Ja cuin hän tämän puhunut oli huusi hän corkialla änellä: Lazare tule ulos.

43. Ja quin hen neite sanonut oli/ hwsi hen corkealla änelle/ Lazare tule vlos. (Ja kuin hän näitä sanonut oli/ huusi hän korkealla äänellä/ Lazarus tule ulos.)

43 καὶ ταῦτα εἰπὼν φωνῇ μεγάλῃ ἐκραύγασε· Λάζαρε, δεῦρο ἔξω. ( κaὶ taȗta eἰpὸn fonῖ megálΐ ẻκraúgase: Ládzare, deȗrο ἔkso. )

και ταυτα ειπων φωνη μεγαλη εκραυγασεν λαζαρε δευρο εξω 43 (kai tafta eipon foni megali ekrabgasen lazare debro exo)

43 And having said these things, he cried-out with a loud voice, Lazarus, come-here! (Come) outside!</J>

43. And when he thus had spoken, he cried with a loud voice, Lazarus, come forth.

43. Da er das gesagt hatte, rief er mit lauter Stimme: Lazarus, komm heraus!

43. Y habiendo dicho estas cosas, clamó a gran voz: Lázaro, ven fuera.

43 Сказав это, Он воззвал громким голосом: Лазарь! иди вон.

44 Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä".

44 Kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä."

44. Ja se kuollut tuli ulos sidottuna käsistä ja jaloista kääriliinalla, ja hänen kasvonsa olivat sidotut ympäri hikiliinalla. Jesus sanoi heille: päästäkäät häntä ja antakaat hänen mennä.

44. Ja se cuollut tuli ulos sidottuna käsist ja jalgoist käärilijnalla ja hänen caswons oli peitetty hikilijnalla.

44. Ja se Coollut wlostuli/ sidhottuna käsist ia Jalgoist Kärilinalla. Ja henen Caswons oli peitetty Hikilinalla. (Ja se kuollut ulos tuli/ sidottuna käsistä ja jaloista käärinliinalla. Ja hänen kaswonsa oli peitetty hikiliinalla.)

44 καὶ ἐξῆλθεν ὁ τεθνηκὼς δεδεμένος τοὺς πόδας καὶ τὰς χεῖρας κειρίαις καὶ ἡ ὄψις αὐτοῦ σουδαρίῳ περιεδέδετο. λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Λύσατε αὐτὸν καὶ ἄφετε ὑπάγειν. ( κaὶ ẻksĩlthen ὁ tethniκὸs dedeménοs tοὐs pόdas κaὶ tàs cheῖras κeιrίaιs κaὶ ἱ ὄpsιs aὐtοȗ sοudarίǫ perιedédetο. légeι aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Lúsate aὐtὸn κaὶ ἄfete ὑpágeιn. )

και εξηλθεν ο τεθνηκως δεδεμενος τους ποδας και τας χειρας κειριαις και η οψις αυτου σουδαριω περιεδεδετο λεγει αυτοις ο ιησους λυσατε αυτον και αφετε υπαγειν 44 (kai exilthen o tethnikos dedemenos tous podas kai tas cheiras keiriais kai i opsis aftou soudario periededeto legei aftois o iisous lusate afton kai afete upagein)

44 And he came out, the one who had died, having been bound hand and foot with burial wrappings, and his vision had been bound around with a handkerchief. Jesus says to them, Loose° him and allow° (him) to go away.</J>

44. And he that was dead came forth, bound hand and foot with graveclothes: and his face was bound about with a napkin. Jesus saith unto them, Loose him, and let him go.

44. Und der Verstorbene kam heraus, gebunden mit Grabtüchern an Füßen und Händen und sein Angesicht verhüllt mit dem Schweißtuch. Jesus spricht zu ihnen: Löset ihn auf und lasset ihn gehen!

44. Entónces el que había sido muerto, salió, atadas las manos y los piés con vendas; y su rostro estaba envuelto en un sudario. Díceles Jesús: Desatádle, y dejádle ir.

44 И вышел умерший, обвитый по рукам и ногам погребальными пеленами, и лице его обвязано было платком. Иисус говорит им: развяжите его, пусть идет.

45 Niin useat juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luokse ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.

45 Niin monet niistä juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luo ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat Häneen.

45. Niin monta Juudalaista, jotka olivat Marian tykö tulleet, ja näkivät mitä Jesus teki, uskoivat hänen päällensä.

45. Jesus sanoi heille: päästäkät händä ja sallicat hänen mennä. Nijn monda Judalaist jotca olit Marian tygö tullet ja näit Jesuxen työt uscoit hänen päällens.

45. Iesus sanoi heille/ Pästeke hende/ ia sallicat menemen. Mo'da sis Juttaist/ iotca olit Marian tyge tulleet/ ia näit ne quin Iesus teki/ vskoit henen pälens. (Jesus sanoi heille/ Päästäkää häntä/ ja sallikaat menemään. Monta siis juuttaist/ jotka olit Marian tykö tulleet/ ja näit kuin Jesus teki/ uskoit hänen päällensä.)

45 Πολλοὶ οὖν ἐκ τῶν Ἰουδαίων, οἱ ἐλθόντες πρὸς τὴν Μαρίαν καὶ θεασάμενοι ἃ ἐποίησεν ὁ Ἰησοῦς, ἐπίστευσαν εἰς αὐτόν. ( Pοllοὶ οȗn ẻκ tõn Ἰοudaίon, οἱ ẻlthόntes prὸs tìn Μarίan κaὶ theasámenοι ἃ ẻpοίisen ὁ Ἰisοȗs, ẻpίsteusan eἰs aὐtόn. )

πολλοι ουν εκ των ιουδαιων οι ελθοντες προς την μαριαν και θεασαμενοι α εποιησεν ο ιησους επιστευσαν εις αυτον 45 (polloi oun ek ton ioudaion oi elthontes pros tin marian kai theasamenoi a epoiisen o iisous epistefsan eis afton)

45 Therefore many out of the Jews, who came to Mary and saw what Jesus did, believed in him.

45. Then many of the Jews which came to Mary, and had seen the things which Jesus did, believed on him.

45. Viele nun der Juden, die zu Maria gekommen waren und sahen, was Jesus tat, glaubten an ihn.

45. Entónces muchos de los Judíos que habían venido a María, y habían visto lo que había hecho Jesús, creyeron en él.

45 Тогда многие из Иудеев, пришедших к Марии и видевших, что сотворил Иисус, уверовали в Него.

46 Mutta muutamat heistä menivät fariseusten luo ja puhuivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt.

46 Mutta muutamat heistä menivät fariseusten luo ja kertoivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt.

46. Mutta muutamat heistä menivät Pharisealaisten tykö ja ilmoittivat heille, mitä Jesus oli tehnyt.

46. Mutta muutamat heistä menit Phariseusten tygö ja ilmoitit heille mitä Jesus oli tehnyt.

46. Mutta monicadhat heiste menit Phariseusten tyge/ ia sanoit heille mite Iesus oli tehnyt. (Mutta monikahdat heistä menit phariseusten tykö/ ja sanoit heille mitä Jesus oli tehnyt.)

46 τινὲς δὲ ἐξ αὐτῶν ἀπῆλθον πρὸς τοὺς Φαρισαίους καὶ εἶπον αὐτοῖς ἃ ἐποίησεν ὁ Ἰησοῦς. ( tιnès dè ẻks aὐtõn ἀpĩlthοn prὸs tοὐs Farιsaίοus κaὶ eἶpοn aὐtοῖs ἃ ẻpοίisen ὁ Ἰisοȗs. )

τινες δε εξ αυτων απηλθον προς τους φαρισαιους και ειπον αυτοις α εποιησεν ο ιησους 46 (tines de ex afton apilthon pros tous farisaious kai eipon aftois a epoiisen o iisous)

46 But some out of them went away to the Pharisees and told them the things which Jesus did. {Joh 11:47-54; Jerusalem and Ephraim in Judea; no parallel.}

46. But some of them went their ways to the Pharisees, and told them what things Jesus had done.

46. Etliche aber von ihnen gingen hin zu den Pharisäern und sagten ihnen, was Jesus getan hatte.

46. Mas algunos de ellos fueron a los Fariseos, y les dijeron lo que Jesús había hecho.

46 А некоторые из них пошли к фарисеям и сказали им, что сделал Иисус.

47 Niin ylipapit ja fariseukset kokosivat neuvoston ja sanoivat: "Mitä me teemme, sillä tuo mies tekee paljon tunnustekoja?

47 ylipapit ja fariseukset kokosivat neuvoston ja sanoivat: "Mitä teemme? Sillä tämä mies tekee paljon tunnustekoja.

47. Niin ylimmäiset papit ja Pharisealaiset kokosivat neuvon, ja sanoivat: mitä me teemme? sillä tämä ihminen tekee monta ihmiettä.

47. NIjn ylimmäiset Papit ja Phariseuxet cocoisit Neuwon ja sanoit: mitä me teemmä? sillä tämä ihminen teke monda ihmettä.

47. Nin cokosit ne ylimeiset Papit ia Phariseuset ydhen Neuuon ia sanoit/ Mite me teem? Sille Teme Inhiminen teke monda Mercki/ (Niin kokosit ne ylimmäiset papit ja phariseukset yhden neuwon ja sanoit/ Mitä me teemme? Sillä tämä ihminen tekee monta merkkiä/)

47 συνήγαγον οὖν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ Φαρισαῖοι συνέδριον καὶ ἔλεγον· Τί ποιοῦμεν, ὅτι οὗτος ὁ ἄνθρωπος πολλὰ σημεῖα ποιεῖ; ( sunígagοn οȗn οἱ ἀrchιereῖs κaὶ οἱ Farιsaῖοι sunédrιοn κaὶ ἔlegοn: Τί pοιοȗmen, ὅtι οὗtοs ὁ ἄnthropοs pοllà simeῖa pοιeῖ; )

συνηγαγον ουν οι αρχιερεις και οι φαρισαιοι συνεδριον και ελεγον τι ποιουμεν οτι ουτος ο ανθρωπος πολλα σημεια ποιει 47 (sunigagon oun oi archiereis kai oi farisaioi sunedrion kai elegon ti poioumen oti outos o anthropos polla simeia poiei)

47 Therefore, the high-priests and the Pharisees gathered together a council and were saying, What are we doing because this man is doing many signs?

47. Then gathered the chief priests and the Pharisees a council, and said, What do we? for this man doeth many miracles.

47. Da versammelten die Hohenpriester und die Pharisäer einen Rat und sprachen: Was tun wir? Dieser Mensch tut viele Zeichen.

47. Entónces los príncipes de los sacerdotes, y los Fariseos juntaron concilio, y decían: ¿Qué hacemos? porque este hombre hace muchos milagros.

47 Тогда первосвященники и фарисеи собрали совет и говорили: что нам делать? Этот Человек много чудес творит.

48 Jos annamme hänen näin olla, niin kaikki uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä maan että kansan."

48 Jos annamme Hänen näin olla, kaikki uskovat Häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä maan että kansan."

48. Jos me sallimme hänen niin olla, niin kaikki uskovat hänen päällensä, ja Roomalaiset tulevat ja ottavat pois sekä meidän maamme että kansamme.

48. Jos me sallimma hänen nijn olla nijn caicki uscowat hänen päällens ja Romalaiset tulewat ja ottawat pois sekä meidän maamme että Canssam.

48. ios me nin sallima henen/ nin caiki vskouat henen pälens. Ja ne Romarit tuleuat/ ia poisottauat seke meiden Maan ette Canssan. (jos me niin sallimme hänen/ niin kaikki uskowat hänen päällensä. Ja ne romarit tulewat/ ja pois ottawat sekä meidän maan että kansan.)

48 ἐὰν ἀφῶμεν αὐτὸν οὕτω, πάντες πιστεύσουσιν εἰς αὐτόν, καὶ ἐλεύσονται οἱ Ρωμαῖοι καὶ ἀροῦσιν ἡμῶν καὶ τὸν τόπον καὶ τὸ ἔθνος. ( ẻàn ἀfõmen aὐtὸn οὕto, pántes pιsteúsοusιn eἰs aὐtόn, κaὶ ẻleúsοntaι οἱ Romaῖοι κaὶ ἀrοȗsιn ἱmõn κaὶ tὸn tόpοn κaὶ tὸ ἔthnοs. )

εαν αφωμεν αυτον ουτως παντες πιστευσουσιν εις αυτον και ελευσονται οι ρωμαιοι και αρουσιν ημων και τον τοπον και το εθνος 48 (ean afomen afton outos pantes pistefsousin eis afton kai elefsontai oi romaioi kai arousin imon kai ton topon kai to ethnos)

48 If we allow him (to continue) so; all will believe in him. And the Romans will be coming and taking away both our place and the nation.

48. If we let him thus alone, all men will believe on him: and the Romans shall come and take away both our place and nation.

48. Lassen wir ihn also, so werden sie alle an ihn glauben; so kommen dann die Römer und nehmen uns Land und Leute.

48. Si le dejamos así, todos creerán en él; y vendrán los Romanos, y quitarán nuestro lugar y la nación.

48 Если оставим Его так, то все уверуют в Него, и придут Римляне и овладеют и местом нашим и народом.

49 Mutta eräs heistä, Kaifas, joka sinä vuonna oli ylimmäinen pappi, sanoi heille: "Te ette tiedä mitään

49 Mutta eräs heistä, Kaifas, joka oli sinä vuonna ylimpänä pappina, sanoi heille: "Te ette tiedä mitään,

49. Mutta yksi heistä, Kaiphas nimeltä, joka oli sinä vuonna ylimmäinne pappi, sanoi heille: ette mitään tiedä:

49. Mutta yxi heistä Caiphas nimeldä joca oli sinä wuonna ylimmäinen Pappi sanoi heille:

49. Mutta yxi heiste Caiphas nimelde/ ette hen oli sen Woden Ylimeine' Pappi sanoi heille/ (Mutta yksi heistä Kaiphas nimeltä/ että hän oli sen wuoden ylimmäinen pappi sanoi heille/)

49 εἷς δέ τις ἐξ αὐτῶν Καϊάφας, ἀρχιερεὺς ὢν τοῦ ἐνιαυτοῦ ἐκείνου, εἶπεν αὐτοῖς· Ὑμεῖς οὐκ οἴδατε οὐδέν, ( eἷs dé tιs ẻks aὐtõn Κaϊáfas, ἀrchιereὐs ὄn tοȗ ẻnιautοȗ ẻκeίnοu, eἶpen aὐtοῖs: Ὑmeῖs οὐκ οἴdate οὐdén, )

εις δε τις εξ αυτων καιαφας αρχιερευς ων του ενιαυτου εκεινου ειπεν αυτοις υμεις ουκ οιδατε ουδεν 49 (eis de tis ex afton kaiafas archierefs on tou eniaftou ekeinou eipen aftois umeis ouk oidate ouden)

49 But a certain one out of them, Caiaphas, being (the) high-priest of that year, said to them, You° know nothing,

49. And one of them, named Caiaphas, being the high priest that same year, said unto them, Ye know nothing at all,

49. Einer aber unter ihnen, Kaiphas, der desselben Jahres Hoherpriester war, sprach zu ihnen: Ihr wisset nichts,

49. Entónces Caifás, uno de ellos, sumo sacerdote de aquel año, les dijo: Vosotros no sabéis nada,

49 Один же из них, некто Каиафа, будучи на тот год первосвященником, сказал им: вы ничего не знаете,

50 ettekä ajattele, että teille on parempi, että yksi ihminen kuolee kansan edestä, kuin että koko kansa hukkuu".

50 ettekä ajattele, että meille* on hyväksi, että yksi ihminen kuolee kansan puolesta eikä koko kansa huku."

50. Ette myös ajattele, että se on meille tarpeellinen, että yksi ihminen kuolee kansan tähden, ettei kaikki kansa hukkuisi.

50. Et te mitän tiedä etkä taida ajatella se on meille parambi että yxi ihminen cuole Canssan tähden cuin caicki Canssa huckuis.

50. Ette te miten tiedhä/ eikä mös aiattele/ Ette se ombi meille parambi/ iotta yxi Inhiminen coole Canssan tedhen/ quin Caiki Canssa huckuisi. (Ette te mitään tiedä/ eikä myös ajattele/ Että se ompi meille parempi/ jotta yksi ihminen kuolee kansan tähden/ kuin kaikki kansa hukkuisi.)

50 οὐδὲ διαλογίζεσθε ὅτι συμφέρει ὑμῖν ἵνα εἷς ἄνθρωπος ἀποθάνῃ ὑπὲρ τοῦ λαοῦ καὶ μὴ ὅλον τὸ ἔθνος ἀπόληται. ( οὐdè dιalοgίdzesthe ὅtι sumféreι ὑmῖn ἵna eἷs ἄnthropοs ἀpοthánΐ ὑpèr tοȗ laοȗ κaὶ mì ὅlοn tὸ ἔthnοs ἀpόlitaι. )

ουδε διαλογιζεσθε οτι συμφερει ημιν ινα εις ανθρωπος αποθανη υπερ του λαου και μη ολον το εθνος αποληται 50 (oude dialogizesthe oti sumferei imin ina eis anthropos apothani uper tou laou kai mi olon to ethnos apolitai)

50 nor are you° reasoning that it is advantageous for us that* one man should die on behalf of the people and (that*) the whole nation should not perish.

50. Nor consider that it is expedient for us, that one man should die for the people, and that the whole nation perish not.

50. bedenket auch nichts; es ist uns besser ein Mensch sterbe für das Volk, denn daß das ganze Volk verderbe.

50. Ni consideráis que nos conviene que un hombre muera por el pueblo, y no que toda la nación se pierda.

50 и не подумаете, что лучше нам, чтобы один человек умер за людей, нежели чтобы весь народ погиб.

51 Mutta sitä hän ei sanonut itsestään, vaan koska hän oli sinä vuonna ylimmäinen pappi, hän ennusti, että Jeesus oli kuoleva kansan edestä,

51 Mutta tätä hän ei sanonut omatahtoisesti*, vaan kun hän oli sinä vuonna ylimpänä pappina, hän ennusti, että Jeesus oli kuoleva kansan puolesta,

51. Mutta ei hän sitä itsestänsä sanonut; vaan että hän oli sinä vuonna ylimmäinen pappi, niin hän ennusti, että Jesuksen piti kuoleman kansan tähden,

51. Mutta ei hän sitä idzestäns sanonut waan että hän oli sinä wuonna ylimmäinen Pappi nijn hän ennusti:

51. Mutta ei hen site itzestens sanonut/ waan ette hen oli sen Wodhen Ylimeine' Pappi/ hen noitui. (Mutta ei hän sitä itsestänsä sanonut/ waan että hän oli sen wuoden ylimmäinen pappi/ hän noitui.)

51 τοῦτο δὲ ἀφ’ ἑαυτοῦ οὐκ εἶπεν, ἀλλὰ ἀρχιερεὺς ὢν τοῦ ἐνιαυτοῦ ἐκείνου προεφήτευσεν ὅτι ἔμελλεν ὁ Ἰησοῦς ἀποθνήσκειν ὑπὲρ τοῦ ἔθνους, ( tοȗtο dè ἀf’ ἑautοȗ οὐκ eἶpen, ἀllà ἀrchιereὐs ὄn tοȗ ẻnιautοȗ ẻκeίnοu prοefíteusen ὅtι ἔmellen ὁ Ἰisοȗs ἀpοthnísκeιn ὑpèr tοȗ ἔthnοus, )

τουτο δε αφ εαυτου ουκ ειπεν αλλα αρχιερευς ων του ενιαυτου εκεινου προεφητευσεν οτι εμελλεν ο ιησους αποθνησκειν υπερ του εθνους 51 (touto de af eaftou ouk eipen alla archierefs on tou eniaftou ekeinou proefitefsen oti emellen o iisous apothniskein uper tou ethnous)

51 (Now he said this not from himself, but being high-priest of that year, he prophesied that Jesus was about to die on behalf of the nation;

51. And this spake he not of himself: but being high priest that year, he prophesied that Jesus should die for that nation;

51. (Solches aber redete er nicht von sich selbst, sondern weil er desselben Jahres Hoherpriester war, weissagte er. Denn Jesus sollte sterben für das Volk;

51. Mas esto no lo dijo de sí mismo; sino que, como era el sumo sacerdote de aquel año, profetizó que Jesús había de morir por la nación;

51 Сие же он сказал не от себя, но, будучи на тот год первосвященником, предсказал, что Иисус умрет за народ,

52 eikä ainoastaan tämän kansan edestä, vaan myös kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset.

52 eikä ainoastaan kansan puolesta, vaan myös kootakseen yhteen hajallaan olevat Jumalan lapset.

52. Ja ei ainoastaan kansan tähden, mutta että hänen piti ne Jumalan lapset, jotka hajoitetut olivat, yhteen kokooman.

52. Sillä Jesus piti cuoleman Canssan tähden ei ainoastans Canssan tähden mutta että hänen piti ne Jumalan lapset yhten cocoman jotca hajotetut olit.

52. Sille ette Iesus piti coleman Canssan tedhen/ ia ei waiwoin Canssan tedhen/ mutta ette henen piti ne Jumalan Lapset yhten cokoaman/ iotca haijotetut olit. (Sillä että Jesus piti kuoleman kansan tähden/ ja ei waiwoin kansan tähden/ mutta että hänen piti ne Jumalan lapset yhteen kokoaman/ jotka hajoitetut olit.)

52 καὶ οὐχ ὑπὲρ τοῦ ἔθνους μόνον, ἀλλ’ ἵνα καὶ τὰ τέκνα τοῦ Θεοῦ τὰ διεσκορπισμένα συναγάγῃ εἰς ἕν. ( κaὶ οὐch ὑpèr tοȗ ἔthnοus mόnοn, ἀll’ ἵna κaὶ tà téκna tοȗ Theοȗ tà dιesκοrpιsména sunagágΐ eἰs ἕn. )

και ουχ υπερ του εθνους μονον αλλ ινα και τα τεκνα του θεου τα διεσκορπισμενα συναγαγη εις εν 52 (kai ouch uper tou ethnous monon all ina kai ta tekna tou theou ta dieskorpismena sunagagi eis en)

52 and not only on behalf of the nation, but in order that he should also gather together into one the children of God who have been scattered.)

52. And not for that nation only, but that also he should gather together in one the children of God that were scattered abroad.

52. und nicht für das Volk allein, sondern daß er auch die Kinder Gottes, die zerstreut waren, zusammenbrächte.)

52. Y no solamente por aquella nación, mas también para que juntase en uno a los hijos de Dios que estaban dispersos.

52 и не только за народ, но чтобы и рассеянных чад Божиих собрать воедино.

53 Siitä päivästä lähtien oli heillä siis tehtynä päätös tappaa hänet.

53 Niin he siitä päivästä lähtien neuvottelivat (keskenään) tappaakseen Hänet.

53. Mutta siitä päivästä pitivät he yhteen neuvoa, kuolettaaksensa häntä.

53. Mutta sijtä päiwäst pidit he neuwo cuolettaxens händä.

53. Mutta sijte peiuest asti he pidit neuuo keskene's quinga heide' piti hene' colettama'. (Mutta siitä päiwästä asti he pidit neuwoa keskenänsä kuinka heidän piti hänen kuolettaman.)

53 ἀπ’ ἐκείνης οὖν τῆς ἡμέρας συνεβουλεύσαντο ἵνα ἀποκτείνωσιν αὐτόν. ( ἀp’ ẻκeίnis οȗn tĩs ἱméras sunebοuleúsantο ἵna ἀpοκteίnosιn aὐtόn. )

απ εκεινης ουν της ημερας συνεβουλευσαντο ινα αποκτεινωσιν αυτον 53 (ap ekeinis oun tis imeras suneboulefsanto ina apokteinosin afton)

53 Therefore they planned together from that day forth, in order that they might kill him.

53. Then from that day forth they took counsel together for to put him to death.

53. Von dem Tage an ratschlagten sie, wie sie ihn töteten.

53. Así que desde aquel día consultaban juntos para matarle.

53 С этого дня положили убить Его.

54 Sentähden Jeesus ei enää vaeltanut julkisesti juutalaisten keskellä, vaan lähti sieltä lähellä erämaata olevaan paikkaan, Efraim nimiseen kaupunkiin; ja siellä hän oleskeli opetuslapsineen.

54 Jeesus ei sen vuoksi vaeltanut enää julkisesti juutalaisten keskellä, vaan meni sieltä autiomaan lähellä olevalle paikkakunnalle, Efraim nimiseen kaupunkiin, ja oleskeli siellä opetuslapsineen.

54. Ei siis Jesus vaeltanut enää Juudalaisten seassa julkisesti, vaan meni sieltä yhteen maan paikkaan lähes korpea, siihen kaupunkiin, joka kutsutaan Epharaim, ja oleskeli siellä opetuslastensa kanssa.

54. EI sijs Jesus waeldanut enä Judalaisten seas julkiset waan meni sieldä yhten maan paickan lähes corpe Ephremin Caupungijn ja oleskeli siellä Opetuslastens cansa.

54. Ei sis Iesus enämbi Vaeldanut iulkisesta Judaste' seas/ waan lexi sielde ychten Man culman/ lehes Corpe/ ychten Caupungijn ioca cutzutan Ephrem/ ia oleskeli sielle Opetuslaste's ca'sa. (Ei siis Jesus enempi waeltanut julkisesti judasten seassa/ waan läksi sieltä yhteen maan kulmaan/ lähde korpea/ yhteen kaupunkiin joka kutsutaa Ephrem/ ja oleskeli siellä opetuslastensa kanssa.)

54 Ἰησοῦς οὖν οὐκέτι παρρησίᾳ περιεπάτει ἐν τοῖς Ἰουδαίοις, ἀλλὰ ἀπῆλθεν ἐκεῖθεν εἰς τὴν χώραν ἐγγὺς τῆς ἐρήμου, εἰς Ἐφραὶμ λεγομένην πόλιν, κἀκεῖ διέτριβε μετὰ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ. ( Ἰisοȗs οȗn οὐκétι parrisίᾳ perιepáteι ẻn tοῖs Ἰοudaίοιs, ἀllà ἀpĩlthen ẻκeῖthen eἰs tìn chóran ẻggὐs tĩs ẻrímοu, eἰs Ἐfraὶm legοménin pόlιn, κἀκeῖ dιétrιbe metà tõn mathitõn aὐtοȗ. )

ιησους ουν ουκ ετι παρρησια περιεπατει εν τοις ιουδαιοις αλλα απηλθεν εκειθεν εις την χωραν εγγυς της ερημου εις εφραιμ λεγομενην πολιν κακει διετριβεν μετα των μαθητων αυτου 54 (iisous oun ouk eti parrisia periepatei en tois ioudaiois alla apilthen ekeithen eis tin choran engus tis erimou eis efraim legomenin polin kakei dietriben meta ton mathiton aftou)

54 Therefore, Jesus was not walking publicly anymore among the Jews, but went away (from) there into the region near to the wilderness, into a city called* Ephraim, and he was staying there with his disciples. {Joh 11:55-12:1, 9-11 Bethany March 31- April 1, 30 AD; no parallel.}

54. Jesus therefore walked no more openly among the Jews; but went thence unto a country near to the wilderness, into a city called Ephraim, and there continued with his disciples.

54. Jesus aber wandelte nicht mehr frei unter den Juden, sondern ging von dannen in eine Gegend nahe bei der Wüste, in eine Stadt, genannt Ephrem, und hatte sein Wesen daselbst mit seinen Jüngern.

54. De manera que Jesús ya no andaba manifiestamente entre los Judíos; mas se fué de allí a la tierra que está junto al desierto, a una ciudad que se llama Efraim; y estábase allí con sus discípulos.

54 Посему Иисус уже не ходил явно между Иудеями, а пошел оттуда в страну близ пустыни, в город, называемый Ефраим, и там оставался с учениками Своими.

55 Mutta juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja monet menivät maaseudulta ylös Jerusalemiin ennen pääsiäisjuhlaa, puhdistamaan itsensä.

55 Mutta juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja monet menivät ennen pääsiäistä maaseudulta ylös Jerusalemiin puhdistamaan itsensä.

55. Mutta Juudalaisten pääsiäinen lähestyi, ja monta siitä maakunnasta meni pääsiäisen edellä Jerusalemiin puhdistamaan itsiänsä.

55. Mutta silloin lähestyi Judalaisten Pääsiäinen. Ja monda sieldäkin meni Pääsiäisen edellä Jerusalemijn puhdistaman idziäns.

55. Mutta silloin lehestui Judaste' Päsieinen. Ja monda ylesmenit Jerusalemijn/ sijte Maanculmast Päsieisen edhelle/ heitens puhdistaman. (Mutta silloin lähestyi judasten Pääsiäinen. Ja monta ylös menit Jerusalemiin/ siitä maankulmasta Pääsiäisen edellä/ heitäns puhdistaman.)

55 ἦν δὲ ἐγγὺς τὸ πάσχα τῶν Ἰουδαίων, καὶ ἀνέβησαν πολλοὶ εἰς Ἱεροσόλυμα ἐκ τῆς χώρας πρὸ τοῦ πάσχα ἵνα ἁγνίσωσιν ἑαυτούς. ( ἶn dè ẻggὐs tὸ páscha tõn Ἰοudaίon, κaὶ ἀnébisan pοllοὶ eἰs Ἱerοsόluma ẻκ tĩs chóras prὸ tοȗ páscha ἵna ἁgnίsosιn ἑautοús. )

ην δε εγγυς το πασχα των ιουδαιων και ανεβησαν πολλοι εις ιεροσολυμα εκ της χωρας προ του πασχα ινα αγνισωσιν εαυτους 55 (in de engus to pascha ton ioudaion kai anebisan polloi eis ierosoluma ek tis choras pro tou pascha ina agnisosin eaftous)

55 Now the Passover of the Jews was near and many went-up to Jerusalem out of the region before the Passover, in order that they might purify themselves.

55. And the Jews' passover was nigh at hand: and many went out of the country up to Jerusalem before the passover, to purify themselves.

55. Es war aber nahe das Ostern der Juden; und es gingen viele aus der Gegend hinauf gen Jerusalem vor Ostern, daß sie sich reinigten.

55. Y la páscua de los Judíos estaba cerca; y muchos de la tierra subieron a Jerusalem ántes de la páscua para purificarse.

55 Приближалась Пасха Иудейская, и многие из всей страны пришли в Иерусалим перед Пасхою, чтобы очиститься.

56 Ja he etsivät Jeesusta ja sanoivat toisilleen seisoessaan pyhäkössä: "Mitä arvelette? Eikö hän tullekaan juhlille?"

56 Niin he etsivät Jeesusta ja puhuivat keskenään pyhäkössä seisoessaan: "Mitä arvelette? Että Hän ei tulekaan juhlille?"

56. Niin he etsivät Jesusta ja puhuivat keskenänsä, seisoen templissä: mitä te luulette, ettei hän ole juhlalle tullut?

56. Nijn he edzeit Jesusta ja puhuit keskenäns seisoin Templis: mitä te luuletta ettei hän ole juhlalle tullut?

56. Nin he etzit Iesusta/ ia puhelit keskenens seisoin Templis/ Mite te lwletta/ ettei hen ole tullut Juhlalle? (Niin he etsit Jesusta/ ja puhelit keskenänsä seisoin templissä/ Mitä te luulette/ ettei hän ole tullut juhlalle?)

56 ἐζήτουν οὖν τὸν Ἰησοῦν καὶ ἔλεγον μετ’ ἀλλήλων ἐν τῷ ἱερῷ ἑστηκότες· Τί δοκεῖ ὑμῖν; ὅτι οὐ μὴ ἔλθῃ εἰς τὴν ἑορτήν; ( ẻdzítοun οȗn tὸn Ἰisοȗn κaὶ ἔlegοn met’ ἀllílon ẻn tỡ ἱerỡ ἑstiκόtes: Τί dοκeῖ ὑmῖn; ὅtι οὐ mì ἔlthΐ eἰs tìn ἑοrtín; )

εζητουν ουν τον ιησουν και ελεγον μετ αλληλων εν τω ιερω εστηκοτες τι δοκει υμιν οτι ου μη ελθη εις την εορτην 56 (ezitoun oun ton iisoun kai elegon met allilon en to iero estikotes ti dokei umin oti ou mi elthi eis tin eortin)

56 Therefore, they were seeking Jesus and were speaking with one another (while) standing in the temple, What are you° thinking? He should never come to the feast, (or) may be?

56. Then sought they for Jesus, and spake among themselves, as they stood in the temple, What think ye, that he will not come to the feast?

56. Da standen sie und fragten nach Jesus und redeten miteinander im Tempel: Was dünkt euch, daß er nicht kommt auf das Fest?

56. Y buscaban a Jesús, y hablaban los unos con los otros estando en el templo: ¿Qué os parece, que no vendrá a la fiesta?

56 Тогда искали Иисуса и, стоя в храме, говорили друг другу: как вы думаете? не придет ли Он на праздник?

57 Mutta ylipapit ja fariseukset olivat antaneet käskyjä, että jos joku tietäisi, missä hän oli, hänen oli annettava se ilmi, jotta he ottaisivat hänet kiinni.

57 Mutta (sekä) ylipapit että* fariseukset olivat antaneet käskyn, että jos joku tietäisi, missä Hän oli, hänen pitäisi antaa se ilmi, jotta he ottaisivat Hänet kiinni.

57. Ja ylimmäiset papit ja Pharisealaiset olivat käskyn antaneet, että jos joku tietäis, kussa hän olis, niin hänen piti sen ilmoittaman, että he ottaisivat hänen kiinni.

57. Ja ylimmäiset Papit ja Phariseuxet olit käskyn andanet että jos jocu tietäis cusa hän olis nijn hänen piti sen ilmoittaman että he saisit hänen otta kijnni.

57. Nin olit ne Ylimeiset Papit ia Phariseuset keskyn andanut/ ette ios iocu tieteis cussa hen olis/ henen piti sen ilmoittaman/ ette he saisit henen kijniotta. (Niin olit ne ylimmäiset papit ja phariseukset käskyn antaneet/ että jos joku tietäisi kussa hän olisi/ hänen piti sen ilmoittaman/ että he saisit hänen kiinni ottaa.)

57 δεδώκεισαν δὲ καὶ οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ Φαρισαῖοι ἐντολὴν ἵνα ἐάν τις γνῶ ποῦ ἐστι, μηνύσῃ, ὅπως πιάσωσιν αὐτόν. ( dedóκeιsan dè κaὶ οἱ ἀrchιereῖs κaὶ οἱ Farιsaῖοι ẻntοlìn ἵna ẻán tιs gnõ pοȗ ẻstι, minúsΐ, ὅpos pιásosιn aὐtόn. )

δεδωκεισαν δε και οι αρχιερεις και οι φαρισαιοι εντολην ινα εαν τις γνω που εστιν μηνυση οπως πιασωσιν αυτον 57 (dedokeisan de kai oi archiereis kai oi farisaioi entolin ina ean tis gno pou estin minusi opos piasosin afton)

57 Now both the high-priests and the Pharisees had given a commandment, in order that, if anyone knows where he was, he should divulge (it), *that they might arrest him.

57. Now both the chief priests and the Pharisees had given a commandment, that, if any man knew where he were, he should shew it, that they might take him.

57. Es hatten aber die Hohenpriester und Pharisäer lassen ein Gebot ausgehen: so jemand wüßte, wo er wäre, daß er's anzeige, daß sie ihn griffen.

57. Mas los príncipes de los sacerdotes y los Fariseos habían dado mandamiento, que si alguno supiese donde estuviera, que lo manifestase, para que le prendiesen.

57 Первосвященники же и фарисеи дали приказание, что если кто узнает, где Он будет, то объявил бы, дабы взять Его.