4 luku

Jeesus puhuu Samarian naiselle elävästä vedestä 1 – 15 ja rukoilemisesta hengessä ja totuudessa 16 – 30 sekä opetuslapsilleen oikeasta ravinnosta ja elonleikkuusta 31 – 38 Monet samarialaiset uskovat Jeesukseen 39 – 42 Jeesus menee Galileaan 43 – 45 ja parantaa kuninkaan virkamiehen pojan 46 – 54.

1 Kun nyt Herra sai tietää fariseusten kuulleen, että Jeesus teki opetuslapsiksi ja kastoi useampia kuin Johannes

1 Kun nyt Herra sai tietää fariseusten kuulleen, että Jeesus tekee opetuslapsiksi ja kastaa useampia kuin Johannes

1. Kuin siis Herra ymmärsi Pharisealaisten kuulleeksi, että Jesus teki enemmin opetuslapsia ja kasti kuin Johannes;

1. COsca Herra ymmärsi Phariseusten cuullexi että Jesus teki enämmän Opetuslapsia ja casti cuin Johannes.

1.COska nyt HERRA ymmersi/ Phariseusten cwlleexi/ ette Iesus teki enämen Opetuslapsi/ ia castoi/ quin Johannes (Koska nyt HERRA ymmärsi/ phariseusten kuulleeksi/ että Jesus tekin enemmin opetuslapsia ja kastoi/ kuin Johannes.)

1 Ὡς οὖν ἔγνω ὁ Ἰησοῦς ὅτι ἤκουσαν οἱ Φαρισαῖοι ὅτι Ἰησοῦς πλείονας μαθητὰς ποιεῖ καὶ βαπτίζει ἢ Ἰωάννης - ( Ὁs οȗn ἔgno ὁ Ἰisοȗs ὅtι ἴκοusan οἱ Farιsaῖοι ὅtι Ἰisοȗs pleίοnas mathitàs pοιeῖ κaὶ baptίdzeι ἲ Ἰoánnis - )

ως ουν εγνω ο κυριος οτι ηκουσαν οι φαρισαιοι οτι ιησους πλειονας μαθητας ποιει και βαπτιζει η ιωαννης 1 (os oun egno o kurios oti ikousan oi farisaioi oti iisous pleionas mathitas poiei kai baptizei i ioannis)

1 {Mar 1:14a & Mat 4:12 & Luk 3:19-20 & Joh 4:1-4 Judea to Galilee.} Therefore as the Lord knew that the Pharisees (had) heard that Jesus is making* and immersing* more disciples than John,

1. When therefore the Lord knew how the Pharisees had heard that Jesus made and baptized more disciples than John,

1. Da nun der HERR inneward, daß vor die Pharisäer gekommen war, wie Jesus mehr Jünger machte und taufte denn Johannes

1. COMO, pues, el Señor entendió que los Fariseos habían oido que Jesús hacía discípulos, y bautizaba más que Juan,

1 Когда же узнал Иисус о дошедшем до фарисеев слухе, что Он более приобретает учеников и крестит, нежели Иоанн, –

2 — vaikka Jeesus ei itse kastanut, vaan hänen opetuslapsensa —

2 — kuitenkaan Jeesus ei itse kastanut, vaan Hänen opetuslapsensa —

2. (Vaikka ei Jesus itse kastanut, mutta hänen opetuslapsensa,)

2. ( Waicka ei Jesus idze castanut mutta hänen Opetuslapsens ).

2. (waicka ei Iesus itze castanut/ waan henen Opetuslapsens) ((waikka ei Jesus itse kastanut/ waan hänen opetuslapsensa))

2 καίτοιγε Ἰησοῦς αὐτὸς οὐκ ἐβάπτιζεν, ἀλλ’ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ - ( κaίtοιge Ἰisοȗs aὐtὸs οὐκ ẻbáptιdzen, ἀll’ οἱ mathitaὶ aὐtοȗ - )

καιτοιγε ιησους αυτος ουκ εβαπτιζεν αλλ οι μαθηται αυτου 2 (kaitoige iisous aftos ouk ebaptizen all oi mathitai aftou)

2 (although Jesus himself was not immersing*, but his disciples (did)),

2. Though Jesus himself baptized not, but his disciples,)

2. (wiewohl Jesus selber nicht taufte, sondern seine Jünger),

2. (Aunque Jesús no bautizaba, sino sus discípulos,)

2 хотя Сам Иисус не крестил, а ученики Его, –

3 jätti hän Juudean ja meni taas Galileaan.

3 niin Hän jätti Juudean ja meni taas Galileaan.

3. Jätti hän Juudean ja meni jälleen Galileaan.

3. Jätti hän Judean ja meni Galilean.

3. ietti hen Judean/ ia iellensmeni Galilean. (jätti hän Judean/ ja jällens meni Galileaan.)

3 ἀφῆκε τὴν Ἰουδαίαν καὶ ἀπῆλθεν εἰς τὴν Γαλιλαίαν. ( ἀfĩκe tìn Ἰοudaίan κaὶ ἀpĩlthen eἰs tìn Galιlaίan. )

αφηκεν την ιουδαιαν και απηλθεν παλιν εις την γαλιλαιαν 3 (afiken tin ioudaian kai apilthen palin eis tin galilaian)

3 he left Judea and went away into Galilee.

3. He left Judaea, and departed again into Galilee.

3. verließ er das Land Judäa und zog wieder nach Galiläa.

3. Dejó a Judea, y se fué otra vez a Galilea.

3 то оставил Иудею и пошел опять в Галилею.

4 Mutta hänen oli kuljettava Samarian kautta.

4 Mutta Hänen oli kuljettava Samarian kautta.

4. Mutta hänen piti Samarian kautta vaeltaman.

4. Nijn hänen piti Samarian cautta waeldaman.

4. Nin henen piti Samarian cautta waeldaman. (Niin hänen piti Samarian kautta waeltaman.)

4 Ἔδει δὲ αὐτὸν διέρχεσθαι διὰ τῆς Σαμαρείας. ( Ἔdeι dè aὐtὸn dιérchesthaι dιà tĩs Samareίas. )

εδει δε αυτον διερχεσθαι δια της σαμαρειας 4 (edei de afton dierchesthai dia tis samareias)

4 Now it was essential for him to go through Samaria. {Joh 4:5-43 Jacob’s Well and at Sychar; no parallel.}

4. And he must needs go through Samaria.

4. Er mußte aber durch Samaria reisen.

4. Y era menester que pasase por Samaria.

4 Надлежало же Ему проходить через Самарию.

5 Niin hän tuli Sykar nimiseen Samarian kaupunkiin, joka on lähellä sitä maa-aluetta, minkä Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille.

5 Hän tuli sen vuoksi Sykar-nimisen Samarian kaupungin luo lähelle sitä maa-aluetta, jonka Jaakob antoi pojalleen Joosefille.

5. Niin hän tuli Samarian kaupunkiin, joka kutsuttiin Sikar, lähes sitä maakartanoa, jonka Jakob oli pojallensa Josephille antanut.

5. JA hän tuli yhten Samarian Caupungijn joca cudzutan Sichar lähes sitä maancartanota jonga Jacob oli pojallens Josephille andanut.

5. Nin hen tuli ychten Samarian Caupungin/ ioca cutzutan Sichar/ lehes site Mancartanota/ ionga Jacob oli andanut Poians Josephin. (Niin hän tuli yhteen Samarian kaupunkiin/ joka kutsutaan Sichar/ lähes sitä maan kartanoa/ jonka Jakob oli antanut Pojans Josephin.)

5 ἔρχεται οὖν εἰς πόλιν τῆς Σαμαρείας λεγομένην Συχὰρ, πλησίον τοῦ χωρίου ὃ ἔδωκεν Ἰακὼβ Ἰωσὴφ τῷ υἱῷ αὐτοῦ. ( ἔrchetaι οȗn eἰs pόlιn tĩs Samareίas legοménin Suchàr, plisίοn tοȗ chorίοu ὃ ἔdoκen Ἰaκὸb Ἰosìf tỡ uἱỡ aὐtοȗ. )

ερχεται ουν εις πολιν της σαμαρειας λεγομενην συχαρ πλησιον του χωριου ο εδωκεν ιακωβ ιωσηφ τω υιω αυτου 5 (erchetai oun eis polin tis samareias legomenin suchar plision tou choriou o edoken iakob iosif to uio aftou)

5 Therefore he comes to a city of Samaria, called* Sychar, close to the parcel of ground that Jacob gave to his son Joseph,

5. Then cometh he to a city of Samaria, which is called Sychar, near to the parcel of ground that Jacob gave to his son Joseph.

5. Da kam er in eine Stadt Samarias, die heißt Sichar, nahe bei dem Feld, das Jakob seinem Sohn Joseph gab.

5. Vino pues a una ciudad de Samaria que se llama Sicar, junto a la heredad que Jacob dió a José su hijo.

5 Итак приходит Он в город Самарийский, называемый Сихарь, близ участка земли, данного Иаковом сыну своему Иосифу.

6 Ja siellä oli Jaakobin lähde. Kun nyt Jeesus oli matkasta väsynyt, istui hän lähteen reunalle. Ja oli noin kuudes hetki.

6 Siellä oli Jaakobin lähde. Niin Jeesus matkasta väsyneenä istuutui lähteelle. Oli noin kuudes tunti.

6. Niin siellä oli Jakobin lähde. Kuin Jesus matkasta oli vasynyt, istui hän lähteen päälle, ja se oli liki kuudetta hetkeä.

6. Nijn siellä oli Jacobin lähde. Cosca Jesus matcast oli wäsynyt istui hän lähten päälle: ja se oli liki cuudetta hetke.

6. Nin oli sielle/ Jacobin Lähdhe. Coska nyt Iesus matkast oli wäsynyt/ nin hen istui Lächten päle. Ja se oli liki cwdhetta hetke. (Niin oli siellä/ Jakobin lähde. Koska nyt Jesus matkasta oli wäsynyt/ niin hän istui lähteen päälle. Ja se oli liki kuudetta hetkeä.)

6 ἦν δὲ ἐκεῖ πηγὴ τοῦ Ἰακώβ. ὁ οὖν Ἰησοῦς κεκοπιακὼς ἐκ τῆς ὁδοιπορίας ἐκαθέζετο οὕτως ἐπὶ τῇ πηγῇ· ὥρα ἦν ὡσεὶ ἕκτη. ( ἶn dè ẻκeῖ pigì tοȗ Ἰaκób. ὁ οȗn Ἰisοȗs κeκοpιaκὸs ẻκ tĩs ὁdοιpοrίas ẻκathédzetο οὕtos ẻpὶ tῖ pigῖ: ὅra ἶn ὁseὶ ἕκti. )

ην δε εκει πηγη του ιακωβ ο ουν ιησους κεκοπιακως εκ της οδοιποριας εκαθεζετο ουτως επι τη πηγη ωρα ην ωσει εκτη 6 (in de ekei pigi tou iakob o oun iisous kekopiakos ek tis odoiporias ekathezeto outos epi ti pigi ora in osei ekti)

6 and Jacob’s well was there. Therefore, Jesus, being fatigued from his journey, was sitting thus upon the well. It was approximately the sixth hour {i.e. Noon} .

6. Now Jacob's well was there. Jesus therefore, being wearied with his journey, sat thus on the well: and it was about the sixth hour.

6. Es war aber daselbst Jakobs Brunnen. Da nun Jesus müde war von der Reise, setzte er sich also auf den Brunnen; und es war um die sechste Stunde.

6. Y estaba allí el pozo de Jacob. Jesús, pues, cansado del camino, se sentó así sobre el pozo. Era como la hora de sexta.

6 Там был колодезь Иаковлев. Иисус, утрудившись от пути, сел у колодезя. Было около шестого часа.

7 Niin tuli eräs Samarian nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: "Anna minulle juoda".

7 Samariasta tuli nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: "Anna minulle juoda."

7. Niin tuli yksi Samarian vaimo vettä ammentamaan, ja Jesus sanoi hänelle: anna minun juodakseni.

7. Nijn tuli yxi Samarian waimo wettä ammundaman: ja Jesus sanoi hänelle: anna minun juodaxeni:

7. Nin tuli yxi Samaritanin waimo/ wette ammultaman. Iesus sanoi henelle/ Anna minun iodhaxen. (Niin tuli yksi samaritanin waimo/ wettä ammentaman. Jesus sanoi hänelle/ Anna minun juodaksen.)

7 ἔρχεται γυνὴ ἐκ τῆς Σαμαρείας ἀντλῆσαι ὕδωρ. λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Δός μοι πιεῖν. ( ἔrchetaι gunì ẻκ tĩs Samareίas ἀntlĩsaι ὕdor. légeι aὐtῖ ὁ Ἰisοȗs: Dόs mοι pιeῖn. )

ερχεται γυνη εκ της σαμαρειας αντλησαι υδωρ λεγει αυτη ο ιησους δος μοι πιειν 7 (erchetai guni ek tis samareias antlisai udor legei afti o iisous dos moi piein)

7 A woman from Samaria comes to dip-out water. Jesus says to her, Give to me (some water) to drink.</J>

7. There cometh a woman of Samaria to draw water: Jesus saith unto her, Give me to drink.

7. Da kommt ein Weib aus Samaria, Wasser zu schöpfen. Jesus spricht zu ihr: Gib mir zu trinken!

7. Viene una mujer de Samaria a sacar agua; y Jesús le dice: Dáme de beber.

7 Приходит женщина из Самарии почерпнуть воды. Иисусговорит ей: дай Мне пить.

8 Sillä hänen opetuslapsensa olivat lähteneet kaupunkiin ruokaa ostamaan.

8 Hänen opetuslapsensa olivat näet lähteneet kaupunkiin ruokaa ostamaan.

8. Sillä hänen opetuslapsensa olivat menneet kaupunkiin ruokaa ostamaan.

8. Sillä hänen Opetuslapsens olit mennet Caupungijn ruoca ostaman:

8. Sille ette henen Opetuslapsens olit mennet Caupungin/ roca ostaman. (Sillä että hänen opetuslapsensa olit menneet kaupunkiin/ ruokaa ostamaan.)

8 οἱ γὰρ μαθηταὶ αὐτοῦ ἀπεληλύθεισαν εἰς τὴν πόλιν, ἵνα τροφὰς ἀγοράσωσι. ( οἱ gàr mathitaὶ aὐtοȗ ἀpelilútheιsan eἰs tìn pόlιn, ἵna trοfàs ἀgοrásosι. )

οι γαρ μαθηται αυτου απεληλυθεισαν εις την πολιν ινα τροφας αγορασωσιν 8 (oi gar mathitai aftou apelilutheisan eis tin polin ina trofas agorasosin)

8 For* his disciples had gone away into the city, in order that they might buy nourishment.

8. For his disciples were gone away unto the city to buy meat.)

8. (Denn seine Jünger waren in die Stadt gegangen, daß sie Speise kauften.)

8. (Porque sus discípulos habían ido a la ciudad a comprar de comer.)

8 Ибо ученики Его отлучились в город купить пищи.

9 Niin Samarian nainen sanoi hänelle: "Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?" Sillä juutalaiset eivät seurustele samarialaisten kanssa.

9 Niin samarialainen nainen sanoi Hänelle: "Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, joka olen samarialainen nainen?" Juutalaiset eivät näet seurustele samarialaisten kanssa.

9. Sanoi Samarian vaimo hänelle: kuinka sinä minulta juoda anot, joka olet Juudalainen, ja minä olen Samarialainen? sillä ei Juudalaiset pidä yhtään kanssakäymistä Samarialaisten kanssa.

9. Sanoi Samarian waimo hänelle: cuinga sinä minulda juoma anot joca olet Judalainen ja minä olen Samarialainen? sillä ei Judalaisilla ole yhtän sowindo Samarialaisten cansa.

9. Sanoi sis henelle se Samaritanin waimo/ Quinga sine minulda ioma anot/ ioca olet Judeus/ ia mine olen Samaritanin waimo? Sille ettei Jwttaille ole ychten meno Samaritanein cansa. (Sanoi siis hänelle se samaritanin waimo/ Kuinka sinä minulta juomaa anot/ joka olet judeus/ ja minä olen samaritanin waimo? Sillä ettei juuttaille ole yhtään menoa samaritanein kanssa.)

9 λέγει οὖν αὐτῷ ἡ γυνὴ ἡ Σαμαρεῖτις· Πῶς σὺ Ἰουδαῖος ὢν παρ’ ἐμοῦ πιεῖν αἰτεῖς, οὔσης γυναικὸς Σαμαρείτιδος; οὐ γὰρ συγχρῶνται Ἰουδαῖοι Σαμαρείταις. ( légeι οȗn aὐtỡ ἱ gunì ἱ Samareῖtιs: Põs sὐ Ἰοudaῖοs ὄn par’ ẻmοȗ pιeῖn aἰteῖs, οὔsis gunaικὸs Samareίtιdοs; οὐ gàr sugchrõntaι Ἰοudaῖοι Samareίtaιs. )

λεγει ουν αυτω η γυνη η σαμαρειτις πως συ ιουδαιος ων παρ εμου πιειν αιτεις ουσης γυναικος σαμαρειτιδος ου γαρ συγχρωνται ιουδαιοι σαμαρειταις 9 (legei oun afto i guni i samareitis pos su ioudaios on par emou piein aiteis ousis gunaikos samareitidos ou gar sunchrontai ioudaioi samareitais)

9 Therefore the Samaritan woman says to him, How is it that you, being a Jew, ask a drink from me, who is a Samaritan woman? (For* Jews have no dealings together with Samaritans.)

9. Then saith the woman of Samaria unto him, How is it that thou, being a Jew, askest drink of me, which am a woman of Samaria? for the Jews have no dealings with the Samaritans.

9. Spricht nun das samaritische Weib zu ihm: Wie bittest du von mir zu trinken, so du ein Jude bist, und ich ein samaritisch Weib? (Denn die Juden haben keine Gemeinschaft mit den Samaritern.)

9. Y la mujer Samaritana le dice: ¿Cómo tú, siendo Judío, me demandas a mí de beber, que soy mujer Samaritana? Porque los Judíos no se tratan con los Samaritanos.

9 Женщина Самарянская говорит Ему: как ты, будучи Иудей, просишь пить у меня, Самарянки? ибо Иудеи с Самарянами не сообщаются.

10 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä."

10 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos tietäisit Jumalan lahjan ja kuka se on joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', niin sinä pyytäisit Häneltä ja Hän antaisi sinulle elävää vettä."

10. Jesus vastasi ja sanoi hänelle: jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: anna minun juodakseni! niin sinä anoisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.

10. Jesus wastais ja sanoi hänelle: jos sinä tiedäisit Jumalan lahjan ja cuca se on joca sinulle sanoi: anna minun juodaxeni tosin sinä anoisit häneldä ja hän annais sinulle eläwätä wettä.

10. Iesus wastasi/ ia sanoi henelle/ Jos sine tiedheisit Jumalan Lahian/ ia cuca se on/ ioca sinulle sanoi/ Anna minun iodhaxeni/ Sine tosin anoisit henelde/ ia hen annais sinulle Eleuen wedhen. (Jesus wastasi/ ja sanoi hänelle/ Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan/ ja kuka se on/ joka sinulle sanoi/ Anna minun juodakseni/ Sinä tosin anoisit häneltä/ ja hän antaisi sinulle eläwän weden.)

10 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτῇ· Εἰ ᾔδεις τὴν δωρεὰν τοῦ Θεοῦ καὶ τίς ἐστιν ὁ λέγων σοι, δός μοι πιεῖν, σὺ ἂν ᾔτησας αὐτὸν, καὶ ἔδωκεν ἄν σοι ὕδωρ ζῶν. ( ἀpeκrίthi Ἰisοȗs κaὶ eἶpen aὐtῖ: Εἰ ᾔdeιs tìn doreàn tοȗ Theοȗ κaὶ tίs ẻstιn ὁ légon sοι, dόs mοι pιeῖn, sὐ ἂn ᾔtisas aὐtὸn, κaὶ ἔdoκen ἄn sοι ὕdor dzõn. )

απεκριθη ιησους και ειπεν αυτη ει ηδεις την δωρεαν του θεου και τις εστιν ο λεγων σοι δος μοι πιειν συ αν ητησας αυτον και εδωκεν αν σοι υδωρ ζων 10 (apekrithi iisous kai eipen afti ei ideis tin dorean tou theou kai tis estin o legon soi dos moi piein su an itisas afton kai edoken an soi udor zon)

10 Jesus answered and said to her, If you knew the gift of God and who it is that says to you, Give to me (some water) to drink; you would have asked him, and he would have given living water to you.</J>

10. Jesus answered and said unto her, If thou knewest the gift of God, and who it is that saith to thee, Give me to drink; thou wouldest have asked of him, and he would have given thee living water.

10. Jesus antwortete und sprach zu ihr: Wenn du erkenntest die Gabe Gottes und wer der ist, der zu dir sagt: "Gib mir zu trinken!", du bätest ihn, und er gäbe dir lebendiges Wasser.

10. Respondió Jesús, y le dijo: Si conocieses el don de Dios, y quien es el que te dice: Dáme de beber: tú pedirías de él, y él te daría agua viva.

10 Иисус сказал ей в ответ: если бы ты знала дар Божий и Кто говорит тебе: дай Мне пить, то ты сама просила бы у Него, и Он дал бы тебе воду живую.

11 Nainen sanoi hänelle: "Herra, eipä sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä; mistä sinulla sitten on se elävä vesi?

11 Nainen sanoi Hänelle: "Herra, ei sinulla ole edes ammennusastiaa, ja kaivo on syvä. Mistä sinulla sitten on elävä vesi?

11. Sanoi vaimo hänelle: Herra, eipä sinulla ole, milläs ammennat, ja lähde on syvä: kusta siis sinulla on elävää vettä?

11. Sanoi waimo hänelle: Herra eipä sinulla ole milläs ammunnat ja lähde on sywä custas sijs saat sitä eläwätä wettä?

11. Sanoi henelle waimo/ HERRA/ eipä sinulla ole/ milles ammullat/ ia Lähdhe ombi sywe/ Custa sis sinulla ombi se Eleue wesi? (Sanoi hänelle waimo/ HERRA/ eipä sinulla ole/ milläs ammennat/ ja lähde ompi sywä/ Kusta siis sinulla ompi se eläwä wesi?)

11 λέγει αὐτῷ ἡ γυνή· Κύριε, οὔτε ἄντλημα ἔχεις, καὶ τὸ φρέαρ ἐστὶ βαθύ· πόθεν οὖν ἔχεις τὸ ὕδωρ τὸ ζῶν; ( légeι aὐtỡ ἱ guní: Κúrιe, οὔte ἄntlima ἔcheιs, κaὶ tὸ fréar ẻstὶ bathú: pόthen οȗn ἔcheιs tὸ ὕdor tὸ dzõn; )

λεγει αυτω η γυνη κυριε ουτε αντλημα εχεις και το φρεαρ εστιν βαθυ ποθεν ουν εχεις το υδωρ το ζων 11 (legei afto i guni kurie oute antlima echeis kai to frear estin bathu pothen oun echeis to udor to zon)

11 The woman says to him, Lord, you have no bucket and the well is deep. Therefore from where do you have the living water?

11. The woman saith unto him, Sir, thou hast nothing to draw with, and the well is deep: from whence then hast thou that living water?

11. Spricht zu ihm das Weib: HERR, hast du doch nichts, womit du schöpfest, und der Brunnen ist tief; woher hast du denn lebendiges Wasser?

11. La mujer le dice: Señor, no tienes con que sacarla, y el pozo es hondo: ¿de dónde, pues, tienes el agua viva?

11 Женщина говорит Ему: господин! тебе и почерпнуть нечем, а колодезь глубок; откуда же у тебя вода живая?

12 Et kai sinä ole suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja karjansa?"

12 Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä itse, samoin hänen poikansa ja karjansa?"

12. Oletkos sinä suurempi kuin meidän isämme Jakob, joka meille tämän kaivon antoi? ja hän joi itse siitä, ja hänen lapsensa, ja hänen karjansa.

12. Oletcos suurembi cuin meidän Isäm Jacob joca meille tämän caiwon andoi? ja joi idzekin sijtä lapsinens ja carjoinens?

12. Ollecos swrembi/ quin meiden Ise Jacob/ ioca meille tämen Lächten annoi? Ja itze sijte ioij/ ia henen Lapsens ia Carians? (Olletkos suurempi/ kuin meidän isä Jakob/ joka meille tämän lähteen antoi? Ja itse siitä joi/ ja hänen lapsensa ja karjansa?)

12 μὴ σὺ μείζων εἶ τοῦ πατρὸς ἡμῶν Ἰακώβ, ὃς ἔδωκεν ἡμῖν τὸ φρέαρ, καὶ αὐτὸς ἐξ αὐτοῦ ἔπιε καὶ οἱ υἱοὶ αὐτοῦ καὶ τὰ θρέμματα αὐτοῦ; ( mì sὐ meίdzon eἶ tοȗ patrὸs ἱmõn Ἰaκób, ὃs ἔdoκen ἱmῖn tὸ fréar, κaὶ aὐtὸs ẻks aὐtοȗ ἔpιe κaὶ οἱ uἱοὶ aὐtοȗ κaὶ tà thrémmata aὐtοȗ; )

μη συ μειζων ει του πατρος ημων ιακωβ ος εδωκεν ημιν το φρεαρ και αυτος εξ αυτου επιεν και οι υιοι αυτου και τα θρεμματα αυτου 12 (mi su meizon ei tou patros imon iakob os edoken imin to frear kai aftos ex aftou epien kai oi uioi aftou kai ta thremmata aftou)

12 You are not greater (than) our father Jacob, who gave us the well and drank out of it himself and his sons and his livestock, are you?

12. Art thou greater than our father Jacob, which gave us the well, and drank thereof himself, and his children, and his cattle?

12. Bist du mehr denn unser Vater Jakob, der uns diesen Brunnen gegeben hat? Und er hat daraus getrunken und seine Kinder und sein Vieh.

12. ¿Eres tú mayor que nuestro padre Jacob, que nos dió este pozo, del cual él bebió, y sus hijos, y sus ganados?

12 Неужели ты больше отца нашего Иакова, который далнам этот колодезь и сам из него пил, и дети его, и скот его?

13 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen,

13 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen.

13. Jesus vastasi ja sanoi hänelle: jokainen, joka juo tästä vedestä, hän janoo jälleen;

13. Jesus wastais ja sanoi hänelle: jocainen cuin juo tästä wedestä hän jano jällens:

13. Iesus wastasi/ ia sanoi henelle/ Jocainen quin iopi teste wedheste/ hen iellens ianopi/ (Jesus wastasi/ ja sanoi hänelle/ Jokainen kuin juopi tästä wedestä/ hän jällens janoopi/)

13 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτῇ· Πᾶς ὁ πίνων ἐκ τοῦ ὕδατος τούτου διψήσει πάλιν· ( ἀpeκrίthi Ἰisοȗs κaὶ eἶpen aὐtῖ: Pãs ὁ pίnon ẻκ tοȗ ὕdatοs tοútοu dιpsíseι pálιn: )

απεκριθη ο ιησους και ειπεν αυτη πας ο πινων εκ του υδατος τουτου διψησει παλιν 13 (apekrithi o iisous kai eipen afti pas o pinon ek tou udatos toutou dipsisei palin)

13 Jesus answered and said to her, Everyone who drinks from this water will be thirsty again</J>

13. Jesus answered and said unto her, Whosoever drinketh of this water shall thirst again:

13. Jesus antwortete und sprach zu ihr: Wer von diesem Wasser trinkt, den wir wieder dürsten;

13. Respondió Jesús, y le dijo: Cualquiera que bebiere de esta agua, volverá a tener sed;

13 Иисус сказал ей в ответ: всякий, пьющий воду сию, возжаждет опять,

14 mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään".

14 Mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, hän ei koskaan janoa, vaan se vesi, jonka hänelle annan, tulee hänessä vesilähteeksi, joka kumpuaa iäiseen elämään."

14. Mutta joka siitä vedestä juo, jonka minä hänelle annan, ei hän janoo ijankaikkisesti; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kuohuu ijankaikkiseen elämään.

14. Mutta joca sijtä wedestä juo cuin minä hänelle annan ei hän jano ijancaickisest. Waan se wesi jonga minä hänelle annan tule hänes yhdexi lähten wedexi joca cuohu ijancaickiseen elämän.

14. Mutta ioca sijte wedheste iopi/ ionga mine annan henelle/ ei se ijancaikisesta iano. Waan se wesi/ io'ga mine henelle anna'/ se tulepi henes ydhexi Lächten wedexi/ ioca cohopi ijancaikiseen Elemehe'. (Mutta joka siitä wedestä juopi/ jonka minä annan hänelle/ ei se iankaikkisesti janoa. Waan se wesi/ jonka minä hänelle annan/ se tuleepi hänes yhdeksi lähteen wedeksi/ joka kohoaapi iankaikkiseen elämähän.)

14 ὃς δ’ ἂν πίῃ ἐκ τοῦ ὕδατος οὗ ἐγὼ δώσω αὐτῷ, οὐ μὴ διψήσει εἰς τὸν αἰῶνα, ἀλλὰ τὸ ὕδωρ ὃ δώσω αὐτῷ, γενήσεται ἐν αὐτῷ πηγὴ ὕδατος ἁλλομένου εἰς ζωὴν αἰώνιον. ( ὃs d’ ἂn pίΐ ẻκ tοȗ ὕdatοs οὗ ẻgὸ dóso aὐtỡ, οὐ mì dιpsíseι eἰs tὸn aἰõna, ἀllà tὸ ὕdor ὃ dóso aὐtỡ, genísetaι ẻn aὐtỡ pigì ὕdatοs ἁllοménοu eἰs dzoìn aἰónιοn. )

ος δ αν πιη εκ του υδατος ου εγω δωσω αυτω ου μη διψηση εις τον αιωνα αλλα το υδωρ ο δωσω αυτω γενησεται εν αυτω πηγη υδατος αλλομενου εις ζωην αιωνιον 14 (os d an pii ek tou udatos ou ego doso afto ou mi dipsisi eis ton aiona alla to udor o doso afto genisetai en afto pigi udatos allomenou eis zoin aionion)

14 but whoever is drinking from the water that I will be giving him should never be thirsty forever, but the water that I will be giving him will become in him a well of water leaping up to everlasting life.

14. But whosoever drinketh of the water that I shall give him shall never thirst; but the water that I shall give him shall be in him a well of water springing up into everlasting life.

14. wer aber von dem Wasser trinken wird, das ich ihm gebe, den wird ewiglich nicht dürsten; sondern das Wasser, das ich ihm geben werde, das wird in ihm ein Brunnen des Wassers werden, das in das ewige Leben quillt.

14. Mas el que bebiere del agua que yo le daré, para siempre no tendrá sed; mas el agua que yo le daré, será en él pozo de agua, que salte para vida eterna.

14 а кто будет пить воду, которую Я дам ему, тот не будет жаждатьвовек; но вода, которую Я дам ему, сделается в нем источником воды, текущей в жизнь вечную.

15 Nainen sanoi hänelle: "Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun tulisi jano eikä minun tarvitsisi käydä täällä ammentamassa".

15 Nainen sanoi Hänelle: "Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun tarvitsisi janota eikä tulla tänne ammentamaan."

15. Sanoi vaimo hänelle: Herra, anna minulle sitä vettä, etten minä janoaisi enkä tarvitsisi tulla tänne ammentamaan.

15. Sanoi waimo hänelle: Herra anna minulle sijtä wedestä etten minä janois engä tarwidzis tulla tänne ammundaman.

15. Sanoi se Waimo henelle/ HERRA/ Anna minulle se wesi/ etten mine ianoisi/ enge tulisi tenne ammuldaman. (Sanoi se waimo hänelle/ HERRA/ Anna minulle se wesi/ etten minä janoisi/ enkä tulisi tänne ammentamaan.)

15 λέγει πρὸς αὐτὸν ἡ γυνή· Κύριε, δός μοι τοῦτο τὸ ὕδωρ, ἵνα μὴ διψῶ μηδὲ ἔρχομαι ἐνθάδε ἀντλεῖν. ( légeι prὸs aὐtὸn ἱ guní: Κúrιe, dόs mοι tοȗtο tὸ ὕdor, ἵna mì dιpsõ midè ἔrchοmaι ẻntháde ἀntleῖn. )

λεγει προς αυτον η γυνη κυριε δος μοι τουτο το υδωρ ινα μη διψω μηδε ερχωμαι ενθαδε αντλειν 15 (legei pros afton i guni kurie dos moi touto to udor ina mi dipso mide erchomai enthade antlein)

15 The woman says to him, Lord, give this water to me, in order that I may not be thirsty, nor come here to dip-out (water).

15. The woman saith unto him, Sir, give me this water, that I thirst not, neither come hither to draw.

15. Spricht das Weib zu ihm: HERR, gib mir dieses Wasser, auf daß mich nicht dürste und ich nicht herkommen müsse, zu schöpfen!

15. La mujer le dice: Señor, dáme esta agua, para que yo no tenga sed, ni venga acá a sacarla.

15 Женщина говорит Ему: господин! дай мне этой воды, чтобы мне не иметь жажды и не приходить сюда черпать.

16 Jeesus sanoi hänelle: "Mene, kutsu miehesi ja tule tänne".

16 Jeesus sanoi hänelle: "Mene, kutsu miehesi ja tule tänne."

16. Jesus sanoi hänelle: mene, kutsu miehes, ja tule tänne.

16. Jesus sanoi hänelle: mene cudzu sinun miehes ja tule tänne.

16. Sanoi Iesus henelle/ Mene/ cutzu sinun Miehes/ ia tule tenne. (Sanoi Jesus hänelle/ Mene/ kutsu sinun miehesi/ ja tule tänne.)

16 λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Ὕπαγε φώνησον τὸν ἄνδρα σου καὶ ἐλθὲ ἐνθάδε. ( légeι aὐtῖ ὁ Ἰisοȗs: Ὕpage fónisοn tὸn ἄndra sοu κaὶ ẻlthè ẻntháde. )

λεγει αυτη ο ιησους υπαγε φωνησον τον ανδρα σου και ελθε ενθαδε 16 (legei afti o iisous upage fonison ton andra sou kai elthe enthade)

16 Jesus says to her, Go, summon your husband, and come here.</J>

16. Jesus saith unto her, Go, call thy husband, and come hither.

16. Jesus spricht zu ihr: Gehe hin, rufe deinen Mann und komm her!

16. Jesús le dice: Vé, llama a tu marido, y ven acá.

16 Иисус говорит ей: пойди, позови мужа твоего и приди сюда.

17 Nainen vastasi ja sanoi: "Ei minulla ole miestä". Jeesus sanoi hänelle: "Oikein sinä sanoit: 'Ei minulla ole miestä',

17 Nainen vastasi ja sanoi: "Minulla ei ole miestä." Jeesus sanoi hänelle: "Oikein sanoit: 'Minulla ei ole miestä.'

17. Vaimo vastasi ja sanoi hänelle: ei minulla ole miestä. Sanoi Jesus hänelle: oikein sinä sanoit: ei minulla ole miestä.

17. Waimo wastais ja sanoi hänelle: ei minulla ole miestä.

17. Waimo wastasi/ ia sanoi henelle/ Ei ole minulla Mieste. (Waimo wastasi/ ja sanoi hänelle/ Ei ole minulla miestä.)

17 ἀπεκρίθη ἡ γυνὴ καὶ εἶπεν· Οὐκ ἔχω ἄνδρα. λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Καλῶς εἶπας ὅτι ἄνδρα οὐκ ἔχω· ( ἀpeκrίthi ἱ gunì κaὶ eἶpen: Οὐκ ἔcho ἄndra. légeι aὐtῖ ὁ Ἰisοȗs: Κalõs eἶpas ὅtι ἄndra οὐκ ἔcho: )

απεκριθη η γυνη και ειπεν ουκ εχω ανδρα λεγει αυτη ο ιησους καλως ειπας οτι ανδρα ουκ εχω 17 (apekrithi i guni kai eipen ouk echo andra legei afti o iisous kalos eipas oti andra ouk echo)

17 The woman answered and said, I have no husband. Jesus says to her, You said well, I have no husband,</J>

17. The woman answered and said, I have no husband. Jesus said unto her, Thou hast well said, I have no husband:

17. Das Weib antwortete und sprach zu ihm: Ich habe keinen Mann. Jesus spricht zu ihr: Du hast recht gesagt: Ich habe keinen Mann.

17. Respondió la mujer, y le dijo: No tengo marido. Dícele Jesús: Bien has dicho: No tengo marido;

17 Женщина сказала в ответ: у меня нет мужа. Иисус говорит ей: правду тысказала, что у тебя нет мужа,

18 sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi; siinä sanoit totuuden."

18 Sillä viisi miestä sinulla on ollut ja joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi. Sen olet puhunut totta."

18. Sillä viisi miestä on sinulla ollut, ja se joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehes. Sen sinä oikein sanoit.

18. Sanoi Jesus hänelle: oikein sinä sanoit: ei minulla ole miestä: sillä wijsi miestä on sinulla ollut ja se cuin sinulla nyt on ei ole sinun miehes sen sinä oikein sanoit.

18. Sanoi Iesus henelle/ Oikein sine sanoit/ Ei ole minulla Mieste/ Sille ette wisi Mieste ombi sinulla ollut/ ia se ioca sinulla nyt on/ ei ole sinun Miehes/ Sen sine oikein sanoit. (Sanoi Jesus hänelle/ Oikein sinä sanoit/ Ei ole minulla miestä/ Sillä että wiisi miestä ompi sinulla ollut/ ja se joka sinulla nyt on/ ei ole sinun miehesi/ Sen sinä oikein sanoit.)

18 πέντε γὰρ ἄνδρας ἔσχες, καὶ νῦν ὃν ἔχεις οὐκ ἔστι σου ἀνήρ· τοῦτο ἀληθὲς εἴρηκας. ( pénte gàr ἄndras ἔsches, κaὶ nȗn ὃn ἔcheιs οὐκ ἔstι sοu ἀnír: tοȗtο ἀlithès eἴriκas. )

πεντε γαρ ανδρας εσχες και νυν ον εχεις ουκ εστιν σου ανηρ τουτο αληθες ειρηκας 18 (pente gar andras esches kai nun on echeis ouk estin sou anir touto alithes eirikas)

18 for* you had five husbands, and he whom you have now is not your husband. You have said this, a true thing.</J>

18. For thou hast had five husbands; and he whom thou now hast is not thy husband: in that saidst thou truly.

18. Fünf Männer hast du gehabt, und den du nun hast, der ist nicht dein Mann; da hast du recht gesagt.

18. Porque cinco maridos has tenido; y el que ahora tienes, no es tu marido: esto has dicho con verdad.

18 ибо у тебя было пятьмужей, и тот, которого ныне имеешь, не муж тебе; этосправедливо ты сказала.

19 Nainen sanoi hänelle: "Herra, minä näen, että sinä olet profeetta.

19 Nainen sanoi Hänelle: "Herra, näen, että olet profeetta.

19. Vaimo sanoi hänelle: Herra, minä näen, että sinä olet propheta.

19. Waimo sanoi hänelle: Herra minä näen että sinä olet Propheta.

19. Sanoi henelle waimo/ HERRA/ mine näen/ ette sine olet yxi Propheta. (Sanoi hänelle waimo/ HERRA/ minä näen/ että sinä olet yksi propheta.)

19 λέγει αὐτῷ ἡ γυνή· Κύριε, θεωρῶ ὅτι προφήτης εἶ σύ. ( légeι aὐtỡ ἱ guní: Κúrιe, theorõ ὅtι prοfítis eἶ sú. )

λεγει αυτω η γυνη κυριε θεωρω οτι προφητης ει συ 19 (legei afto i guni kurie theoro oti profitis ei su)

19 The woman says to him, Lord, I view that you are a prophet.

19. The woman saith unto him, Sir, I perceive that thou art a prophet.

19. Das Weib spricht zu ihm: HERR, ich sehe, daß du ein Prophet bist.

19. Dícele la mujer: Señor, paréceme que tú eres profeta.

19 Женщина говорит Ему: Господи! вижу, что Ты пророк.

20 Meidän isämme ovat kumartaen rukoilleet tällä vuorella; ja te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee kumartaen rukoilla."

20 Isämme ovat palvoneet tällä vuorella ja te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee palvoa”

20. Meidän isämme ovat tällä vuorella kumartaneet ja rukoilleet, ja te sanotte: Jerusalemissa on se sia, jossa pitää rukoiltaman.

20. Meidän Isäm owat tällä wuorella cumartanet ja te sanotta: Jerusalemis on se sia josa pitä cumartaman.

20. Meiden Iset ouat telle Worella cumartaneet Ja te sanotta/ Ette Jerusalemis ombi se Sija/ iossa pite cumartaman. (Meidän isät owat tällä wuorella kumartaneet. Ja te sanotte/ Että Jerusalemissa ompi se sija/ jossa pitää kumartaman.)

20 οἱ πατέρες ἡμῶν ἐν τῷ ὄρει τούτῳ προσεκύνησαν· καὶ ὑμεῖς λέγετε ὅτι ἐν Ἱεροσολύμοις ἐστὶν ὁ τόπος ὅπου δεῖ προσκυνεῖν. ( οἱ patéres ἱmõn ẻn tỡ ὄreι tοútǫ prοseκúnisan: κaὶ ὑmeῖs légete ὅtι ẻn Ἱerοsοlúmοιs ẻstὶn ὁ tόpοs ὅpοu deῖ prοsκuneῖn. )

οι πατερες ημων εν τουτω τω ορει προσεκυνησαν και υμεις λεγετε οτι εν ιεροσολυμοις εστιν ο τοπος οπου δει προσκυνειν 20 (oi pateres imon en touto to orei prosekunisan kai umeis legete oti en ierosolumois estin o topos opou dei proskunein)

20 Our fathers worshiped in this mountain, and you° (Jews) say, that in Jerusalem is the place where it is essential to worship.

20. Our fathers worshipped in this mountain; and ye say, that in Jerusalem is the place where men ought to worship.

20. Unsere Väter haben auf diesem Berge angebetet, und ihr sagt, zu Jerusalem sei die Stätte, da man anbeten solle.

20. Nuestros padres adoraron en este monte, y vosotros decís, que en Jerusalem es el lugar donde es menester adorar.

20 Отцы наши поклонялись на этой горе, а вы говорите, что место, где должно поклоняться, находится в Иерусалиме.

21 Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, usko minua! Tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.

21 Jeesus sanoi hänelle: ”Nainen, usko minua! Tulee aika, jolloin ette palvo Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.

21. Jesus sanoi hänelle: vaimo, usko minua: se aika tulee, ettette tällä vuorella eikä Jerusalemissa Isää rukoile.

21. Jesus sanoi hänelle: waimo usco minua se aica tule ettet te tällä wuorella eikä Jerusalemis Isä cumarra.

21. Iesus sanoi henelle/ Waimo/ wsko minua/ se aica tulepi/ ettei te telle Worella/ eikä Jerusalemis Ise cumardha. (Jesus sanoi hänelle/ Waimo/ usko minua/ se aika tuleepi/ ettei te tällä wuorella/ eikä Jerusalemissa Isää kumarra.)

21 λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Γύναι, πίστευσόν μοι ὅτι ἔρχεται ὥρα ὅτε οὔτε ἐν τῷ ὄρει τούτῳ οὔτε ἐν Ἱεροσολύμοις προσκυνήσετε τῷ πατρί. ( légeι aὐtῖ ὁ Ἰisοȗs: Gúnaι, pίsteusόn mοι ὅtι ἔrchetaι ὅra ὅte οὔte ẻn tỡ ὄreι tοútǫ οὔte ẻn Ἱerοsοlúmοιs prοsκunísete tỡ patrί. )

λεγει αυτη ο ιησους γυναι πιστευσον μοι οτι ερχεται ωρα οτε ουτε εν τω ορει τουτω ουτε εν ιεροσολυμοις προσκυνησετε τω πατρι 21 (legei afti o iisous gunai pistefson moi oti erchetai ora ote oute en to orei touto oute en ierosolumois proskunisete to patri)

21 Jesus says to her, Woman, believe me, the hour is coming, when you° will be worshiping the Father, neither in this mountain, nor in Jerusalem.</J>

21. Jesus saith unto her, Woman, believe me, the hour cometh, when ye shall neither in this mountain, nor yet at Jerusalem, worship the Father.

21. Jesus spricht zu ihr: Weib, glaube mir, es kommt die Zeit, daß ihr weder auf diesem Berge noch zu Jerusalem werdet den Vater anbeten.

21. Dícele Jesús: Mujer, créeme, que la hora viene, cuando ni en este monte, ni en Jerusalem adoraréis al Padre.

21 Иисус говорит ей: поверь Мне, что наступает время, когда и не на горе сей, ине в Иерусалиме будете поклоняться Отцу.

22 Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.

22 Te palvotte sitä, jota ette tunne. Me palvomme sitä, jonka tunnemme. Sillä pelastus tulee juutalaisten välityksellä.

22. Ette tiedä, mitä te rukoilette, mutta me tiedämme, mitä me rukoilemme; sillä autuus on Juudalaisista.

22. Et te tiedä mitä te cumarratte mutta me tiedäm mitä me cumarram: sillä autuus on Judalaisista.

22. Ette te tiedhe/ mite te cumardhatte/ Mutta me tiedhem/ mite me cumardham/ Sille Terueys Juttaista ombi. (Ette te tiedä/ mitä te kumarratte/ Mutta me tiedämme/ mitä me kumarramme/ Sillä terweys juuttaista ompi.)

22 ὑμεῖς προσκυνεῖτε ὃ οὐκ οἴδατε, ἡμεῖς προσκυνοῦμεν ὃ οἴδαμεν· ὅτι ἡ σωτηρία ἐκ τῶν Ἰουδαίων ἐστίν. ( ὑmeῖs prοsκuneῖte ὃ οὐκ οἴdate, ἱmeῖs prοsκunοȗmen ὃ οἴdamen: ὅtι ἱ sotirίa ẻκ tõn Ἰοudaίon ẻstίn. )

υμεις προσκυνειτε ο ουκ οιδατε ημεις προσκυνουμεν ο οιδαμεν οτι η σωτηρια εκ των ιουδαιων εστιν 22 (umeis proskuneite o ouk oidate imeis proskunoumen o oidamen oti i sotiria ek ton ioudaion estin)

22 You° worship what you° do not know. We worship what we know, because salvation is from the Jews.</J>

22. Ye worship ye know not what: we know what we worship: for salvation is of the Jews.

22. Ihr wisset nicht, was ihr anbetet; wir wissen aber, was wir anbeten, denn das Heil kommt von den Juden.

22. Vosotros adoráis lo que no sabéis: nosotros adoramos lo que sabemos; porque la salvación de los Judíos es.

22 Вы не знаете, чему кланяетесь, а мы знаем, чему кланяемся, ибо спасение от Иудеев.

23 Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo.

23 Mutta tulee aika ja on jo, jolloin tosi palvojat palvovat Isää Hengessä ja totuudessa. Sillä sellaisten Isä tahtoo Häntä palvovan.

23. Mutta hetki tulee, ja jo nyt on, että totiset rukoiliat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä Isä tahtoo myös senkaltaisia, jotka häntä rukoilevat.

23. Mutta se hetki tule ja jo nyt on että totiset cumartajat cumartawat Isä Henges ja Totuudes: sillä Isä tahto myös sencaltaisita jotca händä cumartawat.

23. Mutta se hetki tulepi/ ia io nyt on/ ette ne totiset Cumartaiat pite Ise cumartaman Henges ia Totudhes. Sille ette Iseki tactopi sencaltaisita/ iotca hende cumartaman pite. (Mutta se hetki tuleepi/ ja jo nyt on/ että ne totiset kumartajat pitää Isää kumartaman Hengessä ja totuudessa. Sillä että Isäkin tahtoopi sen kaltaisia/ jotka häntä kumartaman pitää.)

23 ἀλλ’ ἔρχεται ὥρα, καὶ νῦν ἐστιν, ὅτε οἱ ἀληθινοὶ προσκυνηταὶ προσκυνήσουσι τῷ πατρὶ ἐν πνεύματι καὶ ἀληθείᾳ· καὶ γὰρ ὁ πατὴρ τοιούτους ζητεῖ τοὺς προσκυνοῦντας αὐτόν. ( ἀll’ ἔrchetaι ὅra, κaὶ nȗn ẻstιn, ὅte οἱ ἀlithιnοὶ prοsκunitaὶ prοsκunísοusι tỡ patrὶ ẻn pneúmatι κaὶ ἀlitheίᾳ: κaὶ gàr ὁ patìr tοιοútοus dziteῖ tοὐs prοsκunοȗntas aὐtόn. )

αλλ ερχεται ωρα και νυν εστιν οτε οι αληθινοι προσκυνηται προσκυνησουσιν τω πατρι εν πνευματι και αληθεια και γαρ ο πατηρ τοιουτους ζητει τους προσκυνουντας αυτον 23 (all erchetai ora kai nun estin ote oi alithinoi proskunitai proskunisousin to patri en pnebmati kai alitheia kai gar o patir toioutous zitei tous proskunountas afton)

23 But the hour is coming and now is, when the true worshipers will be worshiping the Father in spirit and truth; for* the Father also is seeking such who are worshiping him.</J>

23. But the hour cometh, and now is, when the true worshippers shall worship the Father in spirit and in truth: for the Father seeketh such to worship him.

23. Aber es kommt die Zeit und ist schon jetzt, daß die wahrhaftigen Anbeter werden den Vater anbeten im Geist und in der Wahrheit; denn der Vater will haben, die ihn also anbeten.

23. Mas la hora viene, y ahora es, cuando los verdaderos adoradores adorarán al Padre en espíritu y en verdad; porque también el Padre tales busca que le adoren.

23 Но настанет время и настало уже, когда истинные поклонники будут поклоняться Отцу в духе и истине, ибо таких поклонников Отец ищет Себе.

24 Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa."

24 Jumala on Henki. Jotka Häntä palvovat, niitten tulee palvoa Hengessä ja totuudessa.”

24. Jumala on Henki, ja jotka häntä rukoilevat, niiden pitää hengessä ja totuudessa häntä rukoileman.

24. Jumala on Hengi ja jotca händä cumartawat nijden pitä Henges ja Totuudes händä cumartaman.

24. Jumala ombi Hengi/ ia iotca hende cumartauat/ heiden pite Henges ia Totudhes hende cumartaman. (Jumala ompi Henki/ ja jotka häntä kumartawat/ heidän pitää Hengessä ja totuudessa häntä kumartaman.)

24 πνεῦμα ὁ Θεός, καὶ τοὺς προσκυνοῦντας αὐτὸν ἐν πνεύματι καὶ ἀληθείᾳ δεῖ προσκυνεῖν. ( pneȗma ὁ Theόs, κaὶ tοὐs prοsκunοȗntas aὐtὸn ẻn pneúmatι κaὶ ἀlitheίᾳ deῖ prοsκuneῖn. )

πνευμα ο θεος και τους προσκυνουντας αυτον εν πνευματι και αληθεια δει προσκυνειν 24 (pnebma o theos kai tous proskunountas afton en pnebmati kai alitheia dei proskunein)

24 God (is) a Spirit, and it is essential (for) those who are worshiping him to worship in spirit and truth.</J>

24. God is a Spirit: and they that worship him must worship him in spirit and in truth.

24. Gott ist Geist, und die ihn anbeten, die müssen ihn im Geist und in der Wahrheit anbeten.

24. Dios es Espíritu, y los que le adoran, en espíritu y en verdad es menester que le adoren.

24 Бог есть дух, и поклоняющиеся Ему должны поклоняться в духе и истине.

25 Nainen sanoi hänelle: "Minä tiedän, että Messias on tuleva, hän, jota sanotaan Kristukseksi; kun hän tulee, ilmoittaa hän meille kaikki".

25 Nainen sanoi Hänelle: ”Tiedän, että Messias tulee, Hän, jota sanotaan Kristukseksi. Kun Hän tulee, Hän ilmoittaa meille kaiken.”

25. Vaimo sanoi hänelle: minä tiedän, että Messias on tuleva, joka kutsutaan Kristus: kuin hän tulee, niin hän ilmoittaa meille kaikki.

25. Waimo sanoi hänelle: minä tiedän että Messias on tulewa joca cudzutan Christus: cosca se tule nijn hän ilmoitta meille caicki.

25. Sanoi henelle waimo/ Mine tiedhen/ ette Messias ombi tuleua/ ioca cutzutan Christus. Coska se sama tulepi/ nin hen ilmoittapi meille caiki. (Sanoi hänelle waimo/ Minä tiedän/ että Messias ompi tulewa/ jota kutsutaan Kristus. Koska se sama tuleepi/ niin hän ilmoittaapi meille kaikki.)

25 λέγει αὐτῷ ἡ γυνή· Οἶδα ὅτι Μεσσίας ἔρχεται ὁ λεγόμενος Χριστός· ὅταν ἔλθῃ ἐκεῖνος, ἀναγγελεῖ ἡμῖν πάντα. ( légeι aὐtỡ ἱ guní: Οἶda ὅtι Μessίas ἔrchetaι ὁ legόmenοs Chrιstόs: ὅtan ἔlthΐ ẻκeῖnοs, ἀnaggeleῖ ἱmῖn pánta. )

λεγει αυτω η γυνη οιδα οτι μεσσιας ερχεται ο λεγομενος χριστος οταν ελθη εκεινος αναγγελει ημιν παντα 25 (legei afto i guni oida oti messias erchetai o legomenos christos otan elthi ekeinos anangelei imin panta)

25 The woman says to him, I know that (the) Messiah is coming (he who is called* Christ). Whenever he comes, that (man) will be proclaiming all things to us.

25. The woman saith unto him, I know that Messias cometh, which is called Christ: when he is come, he will tell us all things.

25. Spricht das Weib zu ihm: Ich weiß, daß der Messias kommt, der da Christus heißt. Wenn derselbe kommen wird, so wird er's uns alles verkündigen.

25. Dícele la mujer: Yo sé que el Mesías ha de venir, el cual es llamado, el Cristo: cuando él viniere, nos declarará todas las cosas.

25 Женщина говорит Ему: знаю, что придет Мессия, то есть Христос; когда Он придет, то возвестит нам все.

26 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen se, minä, joka puhun sinun kanssasi".

26 Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen se, Minä, joka puhun sinulle.”

26. Jesus sanoi hänelle: minä olen se, joka sinun kanssas puhun.

26. Jesus sanoi hänelle: Minä olen se joca sinun cansas puhun.

26. Sanoi Iesus henelle/ Mine olen se sama/ ioca sinun cansas puhun. (Sanoi Jesus hänelle/ Minä olen se sama/ joka sinun kanssasi puhun.)

26 λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Ἐγώ εἰμι, ὁ λαλῶν σοι. ( légeι aὐtῖ ὁ Ἰisοȗs: Ἐgó eἰmι, ὁ lalõn sοι. )

λεγει αυτη ο ιησους εγω ειμι ο λαλων σοι 26 (legei afti o iisous ego eimi o lalon soi)

26 Jesus says to her, I am (he), who is speaking to you.</J>

26. Jesus saith unto her, I that speak unto thee am he.

26. Jesus spricht zu ihr: Ich bin's, der mit dir redet.

26. Dícele Jesús: Yo soy, que hablo contigo.

26 Иисус говорит ей: это Я, Который говорю с тобою.

27 Samassa hänen opetuslapsensa tulivat; ja he ihmettelivät, että hän puhui naisen kanssa. Kuitenkaan ei kukaan sanonut: "Mitä pyydät?" tai: "Mitä puhelet hänen kanssaan?"

27 Samassa Hänen opetuslapsensa tulivat. He ihmettelivät, että Hän puhui naisen kanssa. Kuitenkaan ei kukaan sanonut: "Mitä kysyt?" tai: "Miksi puhut hänen kanssaan?”

27. Silloin tulivat hänen opetuslapsensa ja ihmettelivät, että hän sitä vaimoa puhutteli: ei kuitenkaan kenkään sanonut: mitäs kysyt? eli mitäs häntä puhuttelet?

27. Silloin tulit hänen Opetuslapsens ja ihmettelit että hän sitä waimo puhutteli ei cuitengan kengän sanonut: mitäs kysyt eli mitäs händä puhuttelet?

27. Ja iuri silloin tulit henen Opetuslapsens/ ia ihmettelit/ ette hen site waimo puhutteli. Eikengen sanonut quitengan/ Mites kysyt? eli mites hende puhuttelet? (Ja juuri silloin tulit hänen opetuslapsensa/ ja ihmettelit/ että hän sitä waimoa puhutteli. Ei kenkään sanonut kuitenkaan/ Mitäs kysyt? eli mitäs häntä puhuttelet?)

27 καὶ ἐπὶ τούτῳ ἦλθαν οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ, καὶ ἐθαύμασαν ὅτι μετὰ γυναικὸς ἐλάλει· οὐδεὶς μέντοι εἶπε, τί ζητεῖς ἤ τί λαλεῖς μετ’ αὐτῆς; ( κaὶ ẻpὶ tοútǫ ἶlthan οἱ mathitaὶ aὐtοȗ, κaὶ ẻthaúmasan ὅtι metà gunaικὸs ẻláleι: οὐdeὶs méntοι eἶpe, tί dziteῖs ἴ tί laleῖs met’ aὐtĩs; )

και επι τουτω ηλθον οι μαθηται αυτου και εθαυμασαν οτι μετα γυναικος ελαλει ουδεις μεντοι ειπεν τι ζητεις η τι λαλεις μετ αυτης 27 (kai epi touto ilthon oi mathitai aftou kai ethabmasan oti meta gunaikos elalei oudeis mentoi eipen ti ziteis i ti laleis met aftis)

27 And his disciples came upon this, and marveled that he was speaking with a woman; nevertheless, no one said, What are you seeking? Or, Why are you speaking with her?

27. And upon this came his disciples, and marvelled that he talked with the woman: yet no man said, What seekest thou? or, Why talkest thou with her?

27. Und über dem kamen seine Jünger, und es nahm sie wunder, daß er mit dem Weib redete. Doch sprach niemand: Was fragst du? oder: Was redest du mit ihr?

27. Y en esto vinieron sus discípulos, y se maravillaron de que hablaba con la mujer; mas ninguno le dijo: ¿Qué preguntas, o, qué hablas con ella?

27 В это время пришли ученики Его, и удивились, что Он разговаривал с женщиною; однакож ни один не сказал: чего Ты требуешь? или: о чем говоришь с нею?

28 Niin nainen jätti vesiastiansa ja meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille:

28 Niin nainen jätti vesiastiansa ja meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille:

28. Niin vaimo jätti vesi-astiansa, ja meni kaupunkiin, ja sanoi niille ihmisille:

28. Nijn waimo jätti wesiastians ja meni Caupungijn ja sanoi nijlle ihmisille:

28. Nin se waimo ietti Wesiastians/ ia meni Caupungin/ ia sanoi nijlle Inhimisille/ (Niin se waimo jätti wesiastiansa/ ja meni kaupunkiin/ ja sanoi niille ihmisille/)

28 Ἀφῆκεν οὖν τὴν ὑδρίαν αὐτῆς ἡ γυνὴ καὶ ἀπῆλθεν εἰς τὴν πόλιν, καὶ λέγει τοῖς ἀνθρώποις· ( Ἀfĩκen οȗn tìn ὑdrίan aὐtĩs ἱ gunì κaὶ ἀpĩlthen eἰs tìn pόlιn, κaὶ légeι tοῖs ἀnthrópοιs: )

αφηκεν ουν την υδριαν αυτης η γυνη και απηλθεν εις την πολιν και λεγει τοις ανθρωποις 28 (afiken oun tin udrian aftis i guni kai apilthen eis tin polin kai legei tois anthropois)

28 Therefore the woman left her water pot and went away into the city, and says to the men,

28. The woman then left her waterpot, and went her way into the city, and saith to the men,

28. Da ließ das Weib ihren Krug stehen und ging hin in die Stadt und spricht zu den Leuten:

28. Entónces la mujer dejó su cántaro, y fué a la ciudad, y dijo a los hombres:

28 Тогда женщина оставила водонос свой и пошла в город, и говорит людям:

29 Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt. Eihän se vain liene Kristus?

29 ”Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaiken, mitä olen tehnyt. Eiköhän tämä ole Kristus?"

29. Tulkaa katsomaan sitä ihmistä, joka minulle sanoi kaikki, mitä minä tehnyt olen: olleeko hän Kristus?

29. Tulcat cadzoman sitä ihmistä joca minulle sanoi caicki mitä minä tehnyt olet: Olleco hän Christus?

29. Tulcat nekemen site Inhimiste/ ioca minulle sanoi caiki mite mine tehnyt olen/ Olleco hen se Christus? (Tulkaat näkemään sitä ihmistä/ joka minulle sanoi kaikki mitä minä tehnyt olen/ Olleeko hän se Kristus?)

29 Δεῦτε ἴδετε ἄνθρωπον ὃς εἶπέ μοι πάντα ὅσα ἐποίησα· μήτι οὗτός ἐστιν ὁ Χριστός; ( Deȗte ἴdete ἄnthropοn ὃs eἶpé mοι pánta ὅsa ẻpοίisa: mítι οὗtόs ẻstιn ὁ Chrιstόs; )

δευτε ιδετε ανθρωπον ος ειπεν μοι παντα οσα εποιησα μητι ουτος εστιν ο χριστος 29 (defte idete anthropon os eipen moi panta osa epoiisa miti outos estin o christos)

29 Come-here°. Behold°, a man who told me all things, as many things as I did. This is not the Christ, is it?

29. Come, see a man, which told me all things that ever I did: is not this the Christ?

29. Kommt, seht einen Menschen, der mir gesagt hat alles, was ich getan habe, ob er nicht Christus sei!

29. Veníd, ved un hombre que me ha dicho todo cuanto he hecho: ¿si es quizá el Cristo?

29 пойдите, посмотрите Человека, Который сказал мне все, что я сделала: не Он ли Христос?

30 Niin he lähtivät kaupungista ja menivät hänen luoksensa.

30 Niin he lähtivät kaupungista ja menivät Hänen luokseen.

30. Niin he läksivät kaupungista ja menivät hänen tykönsä.

30. Nijn he läxit Caupungist ja menit hänen tygöns.

30. Nin he vloslexit Caupungist/ ia tulit henen tygens. (Niin he ulos läksit kaupungista/ ja tulit hänen tykönsä.)

30 ἐξῆλθον οὖν ἐκ τῆς πόλεως καὶ ἤρχοντο πρὸς αὐτόν. ( ẻksĩlthοn οȗn ẻκ tĩs pόleos κaὶ ἴrchοntο prὸs aὐtόn. )

εξηλθον ουν εκ της πολεως και ηρχοντο προς αυτον 30 (exilthon oun ek tis poleos kai irchonto pros afton)

30 They went out of the city and were coming toward him.

30. Then they went out of the city, and came unto him.

30. Da gingen sie aus der Stadt und kamen zu ihm.

30. Entónces salieron de la ciudad, y vinieron a él.

30 Они вышли из города и пошли к Нему.

31 Sillä välin opetuslapset pyysivät häntä sanoen: "Rabbi, syö!"

31 Sillä välin opetuslapset pyysivät Häntä sanoen: "Rabbi, syö!"

31. Mutta sillä välillä rukoilivat opetuslapset häntä, sanoen: Rabbi, syö.

31. Mutta sillä wälillä rucoilit Opetuslapset händä sanoden: Rabbi syö.

31. Mutta sillewälil rucolit Opetuslapset hende/ sanoden/ Rabbi/ szöö. (Mutta sillä wälillä rukoilit opetuslapset häntä/ sanoen/ Rabbi/ syö.)

31 Ἐν δὲ τῷ μεταξὺ ἠρώτων αὐτὸν οἱ μαθηταὶ λέγοντες· Ραββί, φάγε. ( Ἐn dè tỡ metaksὐ ἰróton aὐtὸn οἱ mathitaὶ légοntes: Rabbί, fáge. )

εν δε τω μεταξυ ηρωτων αυτον οι μαθηται λεγοντες ραββι φαγε 31 (en de to metaxu iroton afton oi mathitai legontes rabbi fage)

31 But in the (time in) between, the disciples requested him, saying, Rabbi, eat.

31. In the mean while his disciples prayed him, saying, Master, eat.

31. Indes aber ermahnten ihn die Jünger und sprachen: Rabbi, iß!

31. Entre tanto los discípulos le rogaban, diciendo: Rabbi, come.

31 Между тем ученики просили Его, говоря: Равви! ешь.

32 Mutta hän sanoi heille: "Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä".

32 Mutta Hän sanoi heille: "Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä."

32. Vaan hän sanoi heille: minulla on ruokaa syödäkseni, jota ette tiedä.

32. Hän sanoi heille: minulla on ruoca syödäxeni jota et te tiedä.

32. Nin hen sanoi heille/ Minulla ombi Roca södhexeni/ iota ette te tiedä. (Niin hän sanoi heille/ Minulla ompi ruoka syödäkseni/ jota ette te tiedä.)

32 ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Ἐγὼ βρῶσιν ἔχω φαγεῖν, ἣν ὑμεῖς οὐκ οἴδατε. ( ὁ dè eἶpen aὐtοῖs: Ἐgὸ brõsιn ἔcho fageῖn, ἳn ὑmeῖs οὐκ οἴdate. )

ο δε ειπεν αυτοις εγω βρωσιν εχω φαγειν ην υμεις ουκ οιδατε 32 (o de eipen aftois ego brosin echo fagein in umeis ouk oidate)

32 But he said to them, I have food to eat which you° do not know.</J>

32. But he said unto them, I have meat to eat that ye know not of.

32. Er aber sprach zu ihnen: Ich habe eine Speise zu essen, von der ihr nicht wisset.

32. Y él les dijo: Yo tengo una comida que comer, que vosotros no sabéis.

32 Но Он сказал им: у Меня есть пища, которой вы не знаете.

33 Niin opetuslapset sanoivat keskenään: "Lieneekö joku tuonut hänelle syötävää?"

33 Niin opetuslapset sanoivat keskenään: "Onko joku tuonut Hänelle syötävää?"

33. Niin opetuslapset sanoivat keskenänsä: lieneekö joku hänelle syötävää tuonut?

33. Nijn Opetuslapset sanoit keskenäns: lienekö jocu hänelle syötäwätä tuonut.

33. Nin sanoit Opetuslapset keskenens/ Lienekö iocu henelle söteuete toonut? (Niin sanoit opetuslapset keskenänsä/ Lieneekö joku hänelle syötäwää tuonut?)

33 ἔλεγον οὖν οἱ μαθηταὶ πρὸς ἀλλήλους· Μή τις ἤνεγκεν αὐτῷ φαγεῖν; ( ἔlegοn οȗn οἱ mathitaὶ prὸs ἀllílοus: Μí tιs ἴnegκen aὐtỡ fageῖn; )

ελεγον ουν οι μαθηται προς αλληλους μη τις ηνεγκεν αυτω φαγειν 33 (elegon oun oi mathitai pros allilous mi tis inenken afto fagein)

33 Therefore the disciples were saying to one another, Someone did not bring him (anything) to eat, did they?

33. Therefore said the disciples one to another, Hath any man brought him ought to eat?

33. Da sprachen die Jünger untereinander: Hat ihm jemand zu essen gebracht?

33. Entónces los discípulos decían el uno al otro: ¿Le ha traido alguien de comer?

33 Посему ученики говорили между собою: разве кто принес Ему есть?

34 Jeesus sanoi heille: "Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa.

34 Jeesus sanoi heille: "Minun ruokani on, että teen lähettäjäni tahdon ja täytän Hänen tekonsa.

34. Jesus sanoi heille: minun ruokani on se, että minä teen hänen tahtonsa, joka minun lähetti, ja täytän hänen tekonsa.

34. Jesus sanoi heille: minun ruocan on se että minä teen hänen tahtons joca minun lähetti ja täytän hänen tecons.

34. Iesus sanoi heile/ Minun * Rocan ombi se/ ette mine tegen henen tactons/ ioca minun lehetti/ ia teuten henen teghonsa. (Jesus sanoi heille/ Minun ruokani ompi se/ että minä teen hänen tahtonsa/ joka minun lähetti/ ja täytän hänen tekonsa.)

34 λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Ἐμὸν βρῶμά ἐστιν ἵνα ποιῶ τὸ θέλημα τοῦ πέμψαντός με καὶ τελειώσω αὐτοῦ τὸ ἔργον. ( légeι aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Ἐmὸn brõmá ẻstιn ἵna pοιõ tὸ thélima tοȗ pémpsantόs me κaὶ teleιóso aὐtοȗ tὸ ἔrgοn. )

λεγει αυτοις ο ιησους εμον βρωμα εστιν ινα ποιω το θελημα του πεμψαντος με και τελειωσω αυτου το εργον 34 (legei aftois o iisous emon broma estin ina poio to thelima tou pempsantos me kai teleioso aftou to ergon)

34 Jesus says to them, My food is that* I should be doing the will of the one who sent me, and should complete his work.</J>

34. Jesus saith unto them, My meat is to do the will of him that sent me, and to finish his work.

34. Jesus spricht zu ihnen: Meine Speise ist die, daß ich tue den Willen des, der mich gesandt hat, und vollende sein Werk.

34. Díceles Jesús: Mi comida es, que yo haga la voluntad del que me envió, y que acabe su obra.

34 Иисус говорит им: Моя пища есть творить волю Пославшего Меня и совершить дело Его.

35 Ettekö sano: 'Vielä on neljä kuukautta, niin elonleikkuu joutuu'? Katso, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi.

35 Ettekö sano: 'Vielä on neljä kuukautta, niin alkaa elonleikkuu'? Katso, sanon teille: ”Nostakaa silmänne ja katsokaa vainioita, sillä ne ovat jo vaaleat elonleikkuuta varten.

35. Ettekö te sano: vielä ovat neljä kuukautta ja elonaika tulee? katso, minä sanon teille: nostakaat silmänne ylös ja katsokaat vainioita: sillä ne ovat jo valkiat elonajaksi.

35. Ettäkö te sano: wielä owat neljä Cuucautta elonaican? cadzo minä sanon teille: nostacat silmän ja cadzocat wainioita: sillä elo on jo walkia.

35. Ettekö te sano/ Wiele nyt ouat Nelie Cwcautta nin tule Elon aica? Catzo mine sanon teille/ ylesnostacat teiden silmen/ ia catzocat wainioita. Sille ette he ouat io walkiat Elohon/ (Ettekö te sano/ Wielä nyt owat neljä kuukautta niin tulee elon aika? Katso minä sanon teille/ ylös nostakaat teidän silmänne/ ja katsokaat wainioita. Sillä että he owat jo walkeat elohon/)

35 οὐχ ὑμεῖς λέγετε ὅτι ἔτι τετράμηνός ἐστι καὶ ὁ θερισμὸς ἔρχεται; ἰδοὺ λέγω ὑμῖν, ἐπάρατε τοὺς ὀφθαλμοὺς ὑμῶν καὶ θεάσασθε τὰς χώρας, ὅτι λευκαί εἰσι πρὸς θερισμόν. ἤδη. ( οὐch ὑmeῖs légete ὅtι ἔtι tetráminόs ẻstι κaὶ ὁ therιsmὸs ἔrchetaι; ἰdοὐ légo ὑmῖn, ẻpárate tοὐs ὀfthalmοὐs ὑmõn κaὶ theásasthe tàs chóras, ὅtι leuκaί eἰsι prὸs therιsmόn. ἴdi. )

ουχ υμεις λεγετε οτι ετι τετραμηνον εστιν και ο θερισμος ερχεται ιδου λεγω υμιν επαρατε τους οφθαλμους υμων και θεασασθε τας χωρας οτι λευκαι εισιν προς θερισμον ηδη 35 (ouch umeis legete oti eti tetraminon estin kai o therismos erchetai idou lego umin eparate tous ofthalmous umon kai theasasthe tas choras oti lefkai eisin pros therismon idi)

35 Do you not say, There are still four months and (then) the harvest comes. Behold, I am saying to you°, Lift° up your° eyes and look° at the farmlands, because they are already white for (the) harvest.</J>

35. Say not ye, There are yet four months, and then cometh harvest? behold, I say unto you, Lift up your eyes, and look on the fields; for they are white already to harvest.

35. Saget ihr nicht: Es sind noch vier Monate, so kommt die Ernte? Siehe, ich sage euch: Hebet eure Augen auf und sehet in das Feld; denn es ist schon weiß zur Ernte.

35. ¿No decís vosotros, que aun hay cuatro meses hasta la siega? He aquí, yo os digo: Alzád vuestros ojos, y mirád las regiones; porque ya están blancas para la siega.

35 Не говорите ли вы, что еще четыре месяца, и наступит жатва? А Я говорю вам: возведите очи ваши и посмотрите на нивы, как они побелели и поспели к жатве.

36 Jo nyt saa leikkaaja palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita.

36 Leikkaaja saa palkan ja kokoaa hedelmää iäiseen elämään, jotta (sekä) kylväjä että* leikkaaja iloitsisivat yhdessä.

36. Ja joka niittää, hän saa palkan ja kokoo hedelmän ijankaikkiseen elämään: että kylväjä ja niittäjä ynnä iloitsisivat.

36. Joca nijttä hän saa palcan ja coco hedelmän ijancaickiseen elämään että kylwäjä ja nijttäjä saawat ynnä iloita:

36. Ja ioca nijttepi/ se Palcan saapi/ ia cocopi Hedhelmen ijancaikisen Elemeen/ Senpäle ette se ioca kylue ia ioca nijtte/ ynne pite iloitzeman. (Ja joka niittääpi/ se palkan saapi/ ja kokoopi hedelmän iankaikkiseen elämään/ Senpäälle että se joka kylwää ja joka niittää/ ynnä pitää iloitseman.)

36 καὶ ὁ θερίζων μισθὸν λαμβάνει καὶ συνάγει καρπὸν εἰς ζωὴν αἰώνιον, ἵνα καὶ ὁ σπείρων ὁμοῦ χαίρῃ καὶ ὁ θερίζων. ( κaὶ ὁ therίdzon mιsthὸn lambáneι κaὶ sunágeι κarpὸn eἰs dzoìn aἰónιοn, ἵna κaὶ ὁ speίron ὁmοȗ chaίrΐ κaὶ ὁ therίdzon. )

και ο θεριζων μισθον λαμβανει και συναγει καρπον εις ζωην αιωνιον ινα και ο σπειρων ομου χαιρη και ο θεριζων 36 (kai o therizon misthon lambanei kai sunagei karpon eis zoin aionion ina kai o speiron omou chairi kai o therizon)

36 And he who is reaping receives wages and gathers fruit to everlasting life; in order that he who is sowing and he who is reaping may rejoice also in unison.</J>

36. And he that reapeth receiveth wages, and gathereth fruit unto life eternal: that both he that soweth and he that reapeth may rejoice together.

36. Und wer da schneidet, der empfängt Lohn und sammelt Frucht zum ewigen Leben, auf daß sich miteinander freuen, der da sät und der da schneidet.

36. Y el que siega recibe salario, y allega fruto para vida eterna; para que el que siembra también goce, y el que siega.

36 Жнущий получает награду и собирает плод в жизнь вечную, так что и сеющий и жнущий вместе радоваться будут,

37 Sillä tässä on se sana tosi, että toinen on kylväjä, ja leikkaaja toinen.

37 Sillä tässä on se sana tosi, että toinen on kylväjä ja toinen leikkaaja.

37. Sillä tässä on se sana tosi; toinen on, joka kylvää, ja toinen, joka niittää.

37. Sillä täsä on se tosi: yxi kylwä mutta toinen nijttä.

37. Sille ette tesse ombi se Puhe tosi/ Yxi kylue ia toinen nijtte. (Sillä että tässä ompi se puhe tosi/ Yksi kylwää ja toinen niittää.)

37 ἐν γὰρ τούτῳ ὁ λόγος ἐστὶν ὁ ἀληθινὸς, ὅτι ἄλλος ἐστὶν ὁ σπείρων καὶ ἄλλος ὁ θερίζων. ( ẻn gàr tοútǫ ὁ lόgοs ẻstὶn ὁ ἀlithιnὸs, ὅtι ἄllοs ẻstὶn ὁ speίron κaὶ ἄllοs ὁ therίdzon. )

εν γαρ τουτω ο λογος εστιν {VAR: ο } αληθινος οτι αλλος εστιν ο σπειρων και αλλος ο θεριζων 37 (en gar touto o logos estin {VAR: o } alithinos oti allos estin o speiron kai allos o therizon)

37 For* the true word is in this, Another (is) he who is sowing and another (is) he who is reaping.</J>

37. And herein is that saying true, One soweth, and another reapeth.

37. Denn hier ist der Spruch wahr: Dieser sät, der andere schneidet.

37. Porque en esto es el dicho verdadero: Que uno es el que siembra, y otro es el que siega.

37 ибо в этом случае справедливо изречение: один сеет, а другой жнет.

38 Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä, josta te ette ole vaivaa nähneet; toiset ovat vaivan nähneet, ja te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille."

38 Olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä, josta ette ole vaivaa nähneet. Toiset ovat vaivan nähneet, ja te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille."

38. Minä lähetin teidät niittämään, jossa ette ole työtä tehdeet: muut ovat työtä tehneet ja te olette heidän työnsä päälle tulleet.

38. Minä lähetin teidän nijttämän josa et te ole työtä tehnet muuta owat työtä tehnet mutta te oletta heidän työhöns osallisexi tullet.

38. Mine lehetin teijet nijttemen/ iota ette te ole tötetehnyt. Mwdh ouat tötetehnet/ ia te oletta heiden töihins siselle tulluet. (Minä lähetin teidän niittämään/ jota ette te ole työtätehnyt. Muut owat työtä tehneet/ ja te olette heidän töihins sisälle tulleet.)

38 ἐγὼ ἀπέστειλα ὑμᾶς θερίζειν ὃ οὐχ ὑμεῖς κεκοπιάκατε· ἄλλοι κεκοπιάκασι, καὶ ὑμεῖς εἰς τὸν κόπον αὐτῶν εἰσεληλύθατε. ( ẻgὸ ἀpésteιla ὑmãs therίdzeιn ὃ οὐch ὑmeῖs κeκοpιáκate: ἄllοι κeκοpιáκasι, κaὶ ὑmeῖs eἰs tὸn κόpοn aὐtõn eἰselilúthate. )

εγω απεστειλα υμας θεριζειν ο ουχ υμεις κεκοπιακατε αλλοι κεκοπιακασιν και υμεις εις τον κοπον αυτων εισεληλυθατε 38 (ego apesteila umas therizein o ouch umeis kekopiakate alloi kekopiakasin kai umeis eis ton kopon afton eiseliluthate)

38 I sent you° forth to reap what you° have not labored; others have labored, and you° have entered into their labor.</J>

38. I sent you to reap that whereon ye bestowed no labour: other men laboured, and ye are entered into their labours.

38. Ich habe euch gesandt, zu schneiden, was ihr nicht gearbeitet habt; andere haben gearbeitet und ihr seid in ihre Arbeit gekommen.

38. Yo os he enviado a segar lo que vosotros no labrasteis: otros labraron, y vosotros habéis entrado en sus labores.

38 Я послал вас жать то, над чем вы не трудились: другие трудились, а вы вошли в труд их.

39 Ja monet samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen naisen puheen tähden, kun tämä todisti: "Hän on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt".

39 Mutta siitä kaupungista uskoivat monet samarialaiset Häneen naisen puheen vuoksi, kun tämä todisti: "Hän on sanonut minulle kaiken, mitä olen tehnyt."

39. Mutta monta Samarialaista siitä kaupungista uskoivat hänen päällensä sen vaimon puheen tähden, joka sanoi: hän on minulle kaikki sanonut, mitä minä tehnyt olen.

39. NIin monda Samaritani sijtä Caupungist uscoit hänen päällens sen waimon puhen tähden joca sanoi: hän on minulle caicki sanonut mitä minä tehnyt olen.

39. Nin vskoit monda Samaritani/ sijte Caupungist henen pälens/ sen waimon puhen tedhen/ ioca todisti/ Hen ombi minulle sanonut/ caiki mite mine tehnyt olen. (Niin uskoit monta samaritan/ siitä kaupungist hänen päällens/ sen waimon puheen tähden/ joka todisti/ Hän ompi minulle sanonut/ kaikki mitä minä tehnyt olen.)

39 Ἐκ δὲ τῆς πόλεως ἐκείνης πολλοὶ ἐπίστευσαν εἰς αὐτὸν τῶν Σαμαρειτῶν διὰ τὸν λόγον τῆς γυναικὸς, μαρτυρούσης ὅτι εἶπέ μοι πάντα ὅσα ἐποίησα. ( Ἐκ dè tĩs pόleos ẻκeίnis pοllοὶ ẻpίsteusan eἰs aὐtὸn tõn Samareιtõn dιà tὸn lόgοn tĩs gunaικὸs, marturοúsis ὅtι eἶpé mοι pánta ὅsa ẻpοίisa. )

εκ δε της πολεως εκεινης πολλοι επιστευσαν εις αυτον των σαμαρειτων δια τον λογον της γυναικος μαρτυρουσης οτι ειπεν μοι παντα οσα εποιησα 39 (ek de tis poleos ekeinis polloi epistefsan eis afton ton samareiton dia ton logon tis gunaikos marturousis oti eipen moi panta osa epoiisa)

39 Now many out of the Samaritans from that city believed in him, because of the word of the woman, (who was) testifying, He told me all things, as many things as did.

39. And many of the Samaritans of that city believed on him for the saying of the woman, which testified, He told me all that ever I did.

39. Es glaubten aber an ihn viele der Samariter aus der Stadt um des Weibes Rede willen, welches da zeugte: Er hat mir gesagt alles, was ich getan habe.

39. Y muchos de los Samaritanos de aquella ciudad creyeron en él por la palabra de la mujer, que daba testimonio, diciendo: Me dijo todo cuanto he hecho.

39 И многие Самаряне из города того уверовали в Него по слову женщины, свидетельствовавшей, что Он сказал ейвсе, что она сделала.

40 Kun nyt samarialaiset tulivat hänen luoksensa, pyysivät he häntä viipymään heidän luonaan; ja hän viipyi siellä kaksi päivää.

40 Kun siis samarialaiset tulivat Hänen luokseen, he pyysivät Häntä viipymään heidän luonaan, ja Hän viipyi siellä kaksi päivää.

40. Kuin siis Samarialaiset tulivat hänen tykönsä, rukoilivat he häntä viipymään heidän tykönänsä. Ja hän viipyi siellä kaksi päivää.

40. Cosca Samaritanit tulit hänen tygöns rucoilit he wijpymän händä heidän tykönäns.

40. Coska nyt ne Samaritanit tulit henen tygens/ rucolit he hende/ ette hen tadhois wipy heiden tykenens. Ja hen wipyi sielle caxi peiue. (Koska nyt ne samaritanit tulit hänen tyköns/ rukoilit he häntä/ että hän tahtois wiipyä heidän tykönäns. Ja hän wiipyi siellä kaksi päiwää.)

40 ὡς οὖν ἦλθον πρὸς αὐτὸν οἱ Σαμαρεῖται, ἠρώτων αὐτὸν μεῖναι παρ’ αὐτοῖς· καὶ ἔμεινεν ἐκεῖ δύο ἡμέρας. ( ὁs οȗn ἶlthοn prὸs aὐtὸn οἱ Samareῖtaι, ἰróton aὐtὸn meῖnaι par’ aὐtοῖs: κaὶ ἔmeιnen ẻκeῖ dúο ἱméras. )

ως ουν ηλθον προς αυτον οι σαμαρειται ηρωτων αυτον μειναι παρ αυτοις και εμεινεν εκει δυο ημερας 40 (os oun ilthon pros afton oi samareitai iroton afton meinai par aftois kai emeinen ekei duo imeras)

40 Therefore, as the Samaritans came to him, they requested him to abide with them, and he remained there two days.

40. So when the Samaritans were come unto him, they besought him that he would tarry with them: and he abode there two days.

40. Als nun die Samariter zu ihm kamen, baten sie ihn, daß er bei ihnen bliebe; und er blieb zwei Tage da.

40. Mas viniendo los Samaritanos a él, le rogaron que se quedase allí; y se quedó allí dos dias.

40 И потому, когда пришли к Нему Самаряне, то просилиЕго побыть у них; и Он пробыл там два дня.

41 Ja vielä paljoa useammat uskoivat hänen sanansa tähden,

41 Ja vielä paljon useammat uskoivat Hänen sanansa vuoksi.

41. Ja paljo usiammat uskoivat hänen sanansa tähden.

41. Ja hän wijpyi siellä caxi päiwä. Ja paljo usiammat uscoit hänen sanans tähden ja sanoit sille waimolle:

41. Ja palio enembi vskoit henen Sanans tedhen/ Ja sanoit sille waimolle/ (Ja paljon enempi uskoit hänen sanansa tähden/ Ja sanoit sille waimolle/)

41 καὶ πολλῷ πλείους ἐπίστευσαν διὰ τὸν λόγον αὐτοῦ, ( κaὶ pοllỡ pleίοus ẻpίsteusan dιà tὸn lόgοn aὐtοȗ, )

και πολλω πλειους επιστευσαν δια τον λογον αυτου 41 (kai pollo pleious epistefsan dia ton logon aftou)

41 And many more believed because of his word;

41. And many more believed because of his own word;

41. Und viel mehr glaubten um seines Wortes willen

41. Y creyeron muchos más por la palabra de él.

41 И еще большее число уверовали по Егослову.

42 ja he sanoivat naiselle: "Emme enää usko sinun puheesi tähden, sillä me itse olemme kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja".

42 He sanoivat naiselle: "Emme enää usko sinun puheesi vuoksi, sillä olemme itse kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on (Kristus,) maailman Vapahtaja."

42. Ja sanoivat sille vaimolle: emme nyt silleen usko sinun puhees tähden; sillä me olemme itse kuulleet ja tiedämme, että hän on totisesti Kristus, maailman Vapahtaja.

42. En me nyt sillen usco sinun puhes tähden: sillä me olemma jo idzekin cuullet ja tiedämme että hän on totisest Christus mailman Wapahtaja

42. Emme me nyt sillen vsko sinun puhes teden. Sille me olema itzeki cwlleet/ ia tiedhemme ette hen ombi totisesta Christus/ se mailman Wapattaija. (Emme me nyt silleen usko sinun puheesi tähden. Sillä me olemme itsekin kuulleet/ ja tiedämme että hän ompi totisesti Kristus/ se maailman wapahtaja.)

42 τῇ τε γυναικὶ ἔλεγον ὅτι οὐκέτι διὰ τὴν σὴν λαλιὰν πιστεύομεν· αὐτοὶ γὰρ ἀκηκόαμεν, καὶ οἴδαμεν ὅτι οὗτός ἐστιν ἀληθῶς ὁ σωτὴρ τοῦ κόσμου. ( tῖ te gunaικὶ ἔlegοn ὅtι οὐκétι dιà tìn sìn lalιàn pιsteúοmen: aὐtοὶ gàr ἀκiκόamen, κaὶ οἴdamen ὅtι οὗtόs ẻstιn ἀlithõs ὁ sotìr tοȗ κόsmοu. )

τη τε γυναικι ελεγον οτι ουκετι δια την σην λαλιαν πιστευομεν αυτοι γαρ ακηκοαμεν και οιδαμεν οτι ουτος εστιν αληθως ο σωτηρ του κοσμου ο χριστος 42 (ti te gunaiki elegon oti ouketi dia tin sin lalian pistebomen aftoi gar akikoamen kai oidamen oti outos estin alithos o sotir tou kosmou o christos)

42 and they were saying to the woman, We believe no longer because of your speech; for* we have heard for ourselves, and know that this is truly the Savior of the world, the Christ.

42. And said unto the woman, Now we believe, not because of thy saying: for we have heard him ourselves, and know that this is indeed the Christ, the Saviour of the world.

42. und sprachen zum Weibe: Wir glauben nun hinfort nicht um deiner Rede willen; wir haben selber gehört und erkannt, daß dieser ist wahrlich Christus, der Welt Heiland.

42. Y decían a la mujer: Ya no creemos por tu dicho; porque nosotros mismos le hemos oido; y sabemos, que verdaderamente éste es el Cristo, el Salvador del mundo.

42 А женщине той говорили: уже не по твоим речам веруем, ибо сами слышали и узнали, что Он истинно Спаситель мира, Христос.

43 Mutta niiden kahden päivän kuluttua hän lähti sieltä Galileaan.

43 Niitten kahden päivän kuluttua Hän lähti sieltä (ja meni) Galileaan.

43. Mutta kahden päivän perästä läksi hän sieltä ja meni Galileaan.

43. MUtta cahden päiwän peräst läxi hän sieldä ja meni Galilean:

43. Mutta sitte cadhen peiuen peräst/ lexi hen sielde/ ia meni Galilean/ (Mutta sitten kahden päiwän perästä/ läksi hän sieltä/ ja meni Galileaan/)

43 Μετὰ δὲ τὰς δύο ἡμέρας ἐξῆλθεν ἐκεῖθεν καὶ ἀπῆλθεν εἰς τὴν Γαλιλαίαν. ( Μetà dè tàs dúο ἱméras ẻksĩlthen ẻκeῖthen κaὶ ἀpĩlthen eἰs tìn Galιlaίan. )

μετα δε τας δυο ημερας εξηλθεν εκειθεν και απηλθεν εις την γαλιλαιαν 43 (meta de tas duo imeras exilthen ekeithen kai apilthen eis tin galilaian)

43 Now after the two days, he went forth from there and went into Galilee.

43. Now after two days he departed thence, and went into Galilee.

43. Aber nach zwei Tagen zog er aus von dannen und zog nach Galiläa.

43. Y dos dias después salió de allí, y se fué a Galilea.

43 По прошествии же двух дней Он вышел оттуда и пошел в Галилею,

44 Sillä Jeesus itse todisti, ettei profeetalla ole arvoa omassa isiensä maassa.

44 Sillä Jeesus itse todisti, ettei profeetalla ole arvoa omassa isänmaassaan.

44. Sillä Jesus todisti itse, ettei propheta maksa isänsä maalla mitään.

44. Sillä Jesus todisti idze ettei jocu Propheta maxa isäns maalla mitän.

44. Sille ette itze Iesus todhisti/ ettei iocu Propheta isensmalla miten maxa. (Sillä että itse Jesus todisti/ ettei joku propheta isänsä maalla mitään maksa.)

44 αὐτὸς γὰρ ὁ Ἰησοῦς ἐμαρτύρησεν ὅτι προφήτης ἐν τῇ ἰδίᾳ πατρίδι τιμὴν οὐκ ἔχει. ( aὐtὸs gàr ὁ Ἰisοȗs ẻmartúrisen ὅtι prοfítis ẻn tῖ ἰdίᾳ patrίdι tιmìn οὐκ ἔcheι. )

αυτος γαρ ο ιησους εμαρτυρησεν οτι προφητης εν τη ιδια πατριδι τιμην ουκ εχει 44 (aftos gar o iisous emarturisen oti profitis en ti idia patridi timin ouk echei)

44 For* Jesus himself testified, that a prophet has no honor in his own fatherland. {Luk 4:14a & Joh 4:44-45 Arrival in Galilee.}

44. For Jesus himself testified, that a prophet hath no honour in his own country.

44. Denn er selber, Jesus, zeugte, daß ein Prophet daheim nichts gilt.

44. Porque el mismo Jesús dió testimonio: Que el profeta en su tierra no tiene honra.

44 ибо Сам Иисус свидетельствовал, что пророк не имеет чести в своем отечестве.

45 Kun hän siis tuli Galileaan, ottivat galilealaiset hänet vastaan, koska olivat nähneet kaikki, mitä hän oli tehnyt Jerusalemissa juhlan aikana; sillä hekin olivat tulleet juhlille.

45 Kun Hän siis tuli Galileaan, ottivat galilealaiset Hänet vastaan, koska olivat nähneet kaiken, mitä Hän oli tehnyt Jerusalemissa juhlan aikana. Sillä hekin olivat menneet juhlille.

45. Kuin hän siis tuli Galileaan, ottivat Galilealaiset hänen vastaan, jotka olivat nähneet kaikki ne, mitä hän Jerusalemissa juhlana tehnyt oli: sillä he olivat myös juhlalle tulleet.

45. Cosca hän tuli Galilean wastanotit ne Galilealaiset hänen: sillä he olit nähnet caicki mitä hän Jerusalemis juhlana tehnyt oli jotca olit myös juhlalla olet.

45. Coska hen nyt tuli Galilean/ wastanrupesit ne Galileuset he'de/ iotca nähnet olit caiki mite hen Jerusalemis Juhlana tehnyt oli/ Sille ette hekin mös/ olit Juhlal olleet. (Koska hän nyt tuli Galileaan/ wastaan rupesit ne galileuset häntä/ koska nähneet olit kaikki mitä hän Jerusalemissa juhlana tehnyt oli/ Sillä että hekin myös/ olit juhlalla olleet.)

45 ὅτε οὖν ἦλθεν εἰς τὴν Γαλιλαίαν, ἐδέξαντο αὐτὸν οἱ Γαλιλαῖοι, πάντα ἑωρακότες ἃ ἐποίησεν ἐν Ἱεροσολύμοις ἐν τῇ ἑορτῇ· καὶ αὐτοὶ γὰρ ἦλθον εἰς τὴν ἑορτήν. ( ὅte οȗn ἶlthen eἰs tìn Galιlaίan, ẻdéksantο aὐtὸn οἱ Galιlaῖοι, pánta ἑoraκόtes ἃ ẻpοίisen ẻn Ἱerοsοlúmοιs ẻn tῖ ἑοrtῖ: κaὶ aὐtοὶ gàr ἶlthοn eἰs tìn ἑοrtín. )

οτε ουν ηλθεν εις την γαλιλαιαν εδεξαντο αυτον οι γαλιλαιοι παντα εωρακοτες α εποιησεν εν ιεροσολυμοις εν τη εορτη και αυτοι γαρ ηλθον εις την εορτην 45 (ote oun ilthen eis tin galilaian edexanto afton oi galilaioi panta eorakotes a epoiisen en ierosolumois en ti eorti kai aftoi gar ilthon eis tin eortin)

45 Therefore when he came into Galilee, the Galileans accepted him, having seen all the things which he did in Jerusalem at the feast; for* they had also gone to the feast. {Joh 4:46-54 Cana; no parallel.}

45. Then when he was come into Galilee, the Galilaeans received him, having seen all the things that he did at Jerusalem at the feast: for they also went unto the feast.

45. Da er nun nach Galiläa kam, nahmen ihn die Galiläer auf, die gesehen hatten alles, was er zu Jerusalem auf dem Fest getan hatte; denn sie waren auch zum Fest gekommen.

45. Y como vino a Galilea, los Galileos le recibieron, vistas todas las cosas que había hecho en Jerusalem en la fiesta; porque también ellos habían ido a la fiesta.

45 Когда пришел Он в Галилею, то Галилеяне приняли Его,видев все, что Он сделал в Иерусалиме в праздник, – ибо и они ходили на праздник.

46 Niin hän tuli taas Galilean Kaanaan, jossa hän oli tehnyt veden viiniksi. Ja Kapernaumissa oli eräs kuninkaan virkamies, jonka poika sairasti.

46 Niin Jeesus* tuli taas Galilean Kaanaan, jossa Hän oli tehnyt veden viiniksi.

46. Niin Jesus tuli taas Galilean Kaanaan, kussa hän meden viinaksi tehnyt oli. Ja oli kuninkaan mies, jonka poika sairasti Kapernaumissa.

46. Ja Jesus tuli taas Galilean Canaan cusa hän wedest wijnan tehnyt oli.

46. Tuli sis Iesus tas Canan Galileas/ cussa hen oli wedest winan tehnyt. (Tuli siis Jesus taas Kanaan Galileassa/ kussa hän oli wedestä wiinan tehnyt.)

46 Ἦλθεν οὖν πάλιν ὁ Ἰησοῦς εἰς τὴν Κανᾶ τῆς Γαλιλαίας, ὅπου ἐποίησε τὸ ὕδωρ οἶνον. καὶ ἦν τις βασιλικὸς, οὗ ὁ υἱὸς ἠσθένει ἐν Καπερναούμ· ( Ἦlthen οȗn pálιn ὁ Ἰisοȗs eἰs tìn Κanã tĩs Galιlaίas, ὅpοu ẻpοίise tὸ ὕdor οἶnοn. κaὶ ἶn tιs basιlικὸs, οὗ ὁ uἱὸs ἰsthéneι ẻn Κapernaοúm: )

ηλθεν ουν ο ιησους παλιν εις την κανα της γαλιλαιας οπου εποιησεν το υδωρ οινον και ην τις βασιλικος ου ο υιος ησθενει εν καπερναουμ 46 (ilthen oun o iisous palin eis tin kana tis galilaias opou epoiisen to udor oinon kai in tis basilikos ou o uios isthenei en kapernaoum)

46 Therefore, Jesus came again to Cana of Galilee, where he made* the water wine. And there was a certain nobleman, whose son was sick in Capernaum.

46. So Jesus came again into Cana of Galilee, where he made the water wine. And there was a certain nobleman, whose son was sick at Capernaum.

46. Und Jesus kam abermals gen Kana in Galiläa, da er das Wasser hatte zu Wein gemacht.

46. Vino pues Jesús otra vez a Cana de Galilea, donde había hecho el vino del agua. Y había un cierto cortesano, cuyo hijo estaba enfermo en Capernaum.

46 Итак Иисус опять пришел в Кану Галилейскую, гдепретворил воду в вино. В Капернауме был некоторый царедворец, у которого сын был болен.

47 Kun hän kuuli Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan, meni hän hänen luoksensa ja pyysi häntä tulemaan ja parantamaan hänen poikansa; sillä tämä oli kuolemaisillaan.

47 Ja Kapernaumissa oli muuan kuninkaan virkamies, jonka poika sairasti. Kuultuaan, että Jeesus oli tullut Juudeasta Galileaan, hän meni Hänen luokseen ja pyysi Häntä, että Hän tulisi alas parantamaan hänen poikansa, sillä tämä oli kuolemaisillaan.

47. Kuin hän kuuli, että Jesus oli tullut Juudeasta Galileaan, meni hän hänen tykönsä ja rukoili häntä tulemaan alas ja parantamaan hänen poikansa, joka oli kuolemallansa.

47. JA siellä oli yxi Cuningan mies jonga poica sairasti Capernaumis. Cosca hän cuuli että Jesus oli tullut Judeast Galilean meni hän hänen tygöns ja rucoili händä alastuleman ja parandaman hänen poicans joca oli cuolemallans.

47. Nin oli yxi Kuninganmies/ ionga Poica sairasti Capernaumis. Coska hen cwli/ ette Iesus oli tullut Judeast Galileahan/ meni he' hene' tygens Rwcoli he'de alastulema'/ ia para'daman hene' Poica's/ Sille ette hen oli colemallans/ (Niin oli yksi kuninkaan mies/ jonka poika sairasti Kapernaumissa. Koska hän kuuli/ että Jesus oli tullut Judeasta Galileaan/ meni hän hänen tykönsä rukoili häntä alas tulemaan/ ja parantamaan hänen poikanas/ Sillä että hän oli kuolemaisillansa/)

47 οὗτος ἀκούσας ὅτι Ἰησοῦς ἥκει ἐκ τῆς Ἰουδαίας εἰς τὴν Γαλιλαίαν, ἀπῆλθε πρὸς αὐτὸν καὶ ἠρώτα αὐτὸν ἵνα καταβῇ καὶ ἰάσηται αὐτοῦ τὸν υἱόν· ἤμελλε γὰρ ἀποθνῄσκειν. ( οὗtοs ἀκοúsas ὅtι Ἰisοȗs ἵκeι ẻκ tĩs Ἰοudaίas eἰs tìn Galιlaίan, ἀpĩlthe prὸs aὐtὸn κaὶ ἰróta aὐtὸn ἵna κatabῖ κaὶ ἰásitaι aὐtοȗ tὸn uἱόn: ἴmelle gàr ἀpοthnįsκeιn. )

ουτος ακουσας οτι ιησους ηκει εκ της ιουδαιας εις την γαλιλαιαν απηλθεν προς αυτον και ηρωτα αυτον ινα καταβη και ιασηται αυτου τον υιον ημελλεν γαρ αποθνησκειν 47 (outos akousas oti iisous ikei ek tis ioudaias eis tin galilaian apilthen pros afton kai irota afton ina katabi kai iasitai aftou ton uion imellen gar apothniskein)

47 Having heard that Jesus is coming out of Judea into Galilee, he went toward him, and asked him in order that he might come-down and might heal his son; for* he was about to die.

47. When he heard that Jesus was come out of Judaea into Galilee, he went unto him, and besought him that he would come down, and heal his son: for he was at the point of death.

47. Und es war ein Königischer, des Sohn lag krank zu Kapernaum. Dieser hörte, daß Jesus kam aus Judäa nach Galiläa, und ging hin zu ihm und bat ihn, daß er hinabkäme und hülfe seinem Sohn; denn er war todkrank.

47. Este, como oyó que Jesús venía de Judea a Galilea, fué a él, y le rogaba que descendiese, y sanase su hijo; porque se comenzaba a morir.

47 Он, услышав, что Иисус пришел из Иудеи в Галилею, пришел к Нему и просил Его придти и исцелить сына его, который был при смерти.

48 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ellette näe merkkejä ja ihmeitä, te ette usko".

48 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ellette näe tunnustekoja ja ihmeitä, ette usko."

48. Sanoi siis Jesus hänelle: ellette näe tunnustähtiä ja ihmeitä, niin ette usko.

48. Sanoi sijs Jesus hänelle: ellet te näe tunnustähtiä ja ihmeitä nijn et te usco.

48. Sanoi sis Iesus henelle/ Ellei te näe Mercki ia Ihmeit/ nin ette te wsko. (Sanoi siis Jesus hänelle/ Ellei te näe merkki ja ihmeitä/ niin ette te usko.)

48 εἶπεν οὖν ὁ Ἰησοῦς πρὸς αὐτόν· Ἐὰν μὴ σημεῖα καὶ τέρατα ἴδητε, οὐ μὴ πιστεύσητε. ( eἶpen οȗn ὁ Ἰisοȗs prὸs aὐtόn: Ἐàn mì simeῖa κaὶ térata ἴdite, οὐ mì pιsteúsite. )

ειπεν ουν ο ιησους προς αυτον εαν μη σημεια και τερατα ιδητε ου μη πιστευσητε 48 (eipen oun o iisous pros afton ean mi simeia kai terata idite ou mi pistefsite)

48 Therefore Jesus said to him, If you° do not see signs and wonders, you° should never believe.</J>

48. Then said Jesus unto him, Except ye see signs and wonders, ye will not believe.

48. Und Jesus sprach zu ihm: Wenn ihr nicht Zeichen und Wunder seht, so glaubet ihr nicht.

48. Entónces Jesús le dijo: Si no viereis señales y maravillas, no creeréis.

48 Иисус сказал ему: вы не уверуете, если не увидите знамений и чудес.

49 Kuninkaan virkamies sanoi hänelle: "Herra, tule, ennenkuin minun lapseni kuolee".

49 Kuninkaan virkamies sanoi Hänelle: "Herra, tule ennen kuin pienokainen kuolee."

49. Sanoi kuninkaan mies hänelle: Herra, tule alas ennenkuin minun poikani kuolee.

49. Sanoi Cuningan mies hänelle: Herra tule alas ennen cuin minun poican cuole.

49. Sanoi henelle se Kuninganmies/ HERRA/ alastule ennen quin minun Poican colepi. (Sanoi hänelle se kuninkaan mies/ HERRA/ alas tule ennenkuin minun poikani kuoleepi.)

49 λέγει πρὸς αὐτὸν ὁ βασιλικός· Κύριε, κατάβηθι πρὶν ἀποθανεῖν τὸ παιδίον μου. ( légeι prὸs aὐtὸn ὁ basιlικόs: Κúrιe, κatábithι prὶn ἀpοthaneῖn tὸ paιdίοn mοu. )

λεγει προς αυτον ο βασιλικος κυριε καταβηθι πριν αποθανειν το παιδιον μου 49 (legei pros afton o basilikos kurie katabithi prin apothanein to paidion mou)

49 The nobleman says to him, Lord, come-down (here) before my child dies.

49. The nobleman saith unto him, Sir, come down ere my child die.

49. Der Königische sprach zu ihm: HERR, komm hinab, ehe denn mein Kind stirbt!

49. El cortesano le dijo: Señor, desciende ántes que mi hijo muera.

49 Царедворец говорит Ему: Господи! приди, пока не умер сын мой.

50 Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun poikasi elää". Ja mies uskoi sanan, jonka Jeesus sanoi hänelle, ja meni.

50 Jeesus sanoi hänelle: "Mene, poikasi elää." Mies uskoi sanan, jonka Jeesus hänelle sanoi, ja meni.

50. Jesus sanoi hänelle: mene, sinun poikas elää. Ja mies uskoi sanan, jonka Jesus sanoi hänelle, ja meni.

50. Jesus sanoi hänelle: mene sinun poicas elä. Ja mies uscoi sanan jonga Jesus sanoi hänelle ja meni.

50. Iesus sanoi henelle/ Mene/ sinun Poicas elepi. Se Mies wskoi sen Sanan ionga Iesus sanoi henelle/ ia meni. (Jesus sanoi hänelle/ Mene/ sinun poikasi elääpi. Se mies uskoi sen sanan jonka Jesus sanoi hänelle/ ja meni.)

50 λέγει αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Πορεύου· ὁ υἱός σου ζῇ. καὶ ἐπίστευσεν ὁ ἄνθρωπος τῷ λόγῳ ὃν εἶπεν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς, καὶ ἐπορεύετο. ( légeι aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs: Pοreúοu: ὁ uἱόs sοu dzῖ. κaὶ ẻpίsteusen ὁ ἄnthropοs tỡ lόgǫ ὃn eἶpen aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs, κaὶ ẻpοreúetο. )

λεγει αυτω ο ιησους πορευου ο υιος σου ζη και επιστευσεν ο ανθρωπος τω λογω ω ειπεν αυτω ιησους και επορευετο 50 (legei afto o iisous porebou o uios sou zi kai epistefsen o anthropos to logo o eipen afto iisous kai eporebeto)

50 Jesus says to him, Travel on; your son lives. And the man believed the word in which Jesus spoke to him, and he was traveling on.

50. Jesus saith unto him, Go thy way; thy son liveth. And the man believed the word that Jesus had spoken unto him, and he went his way.

50. Jesus spricht zu ihm: Gehe hin, dein Sohn lebt! der Mensch glaubte dem Wort, das Jesus zu ihm sagte, und ging hin.

50. Dícele Jesús: Vé, tu hijo vive. Creyó el hombre a la palabra que Jesús le dijo, y se fué.

50 Иисус говорит ему: пойди, сын твой здоров. Он поверил слову, которое сказал ему Иисус, и пошел.

51 Ja jo hänen ollessaan paluumatkalla hänen palvelijansa kohtasivat hänet ja sanoivat, että hänen poikansa eli.

51 Jo Hänen kulkiessaan alas hänen palvelijansa kohtasivat hänet ja ilmoittivat sanoen: "Poikasi elää."*

51. Niin hänen mennessänsä, kohtasivat hänen palveliansa hänen ja ilmoittivat hänelle, sanoen: sinun poikas elää.

51. Nijn hänen mennesäns cohtaisit hänen palwelians hänen ilmoitit hänelle ja sanoit: sinun poicas elä.

51. Nin henen mennesens codhasit henen Paluelians henen/ ia ilmoitit henelle/ ia sanoit/ Sinun Poicas elepi. (Niin hänen mennessänsä kohtasit hänen palwelijansa hänen/ ja ilmoitit hänelle/ ja sanoit/ Sinun poikasi elääpi.)

51 ἤδη δὲ αὐτοῦ καταβαίνοντος οἱ δοῦλοι αὐτοῦ ἀπήντησαν αὐτῷ καὶ ἀπήγγειλαν λέγοντες ὅτι ὁ παῖς σου ζῇ. ( ἴdi dè aὐtοȗ κatabaίnοntοs οἱ dοȗlοι aὐtοȗ ἀpíntisan aὐtỡ κaὶ ἀpíggeιlan légοntes ὅtι ὁ paῖs sοu dzῖ. )

ηδη δε αυτου καταβαινοντος οι δουλοι αυτου απηντησαν αυτω και απηγγειλαν λεγοντες οτι ο παις σου ζη 51 (idi de aftou katabainontos oi douloi aftou apintisan afto kai apingeilan legontes oti o pais sou zi)

51 Now already (while) going-down, his bondservants encountered him and reported, saying that his boy lives.

51. And as he was now going down, his servants met him, and told him, saying, Thy son liveth.

51. Und indem er hinabging, begegneten ihm seine Knechte, verkündigten ihm und sprachen: Dein Kind lebt.

51. Y como él iba ya descendiendo, sus criados le salieron a recibir, y le dieron nuevas, diciendo: Tu hijo vive.

51 На дороге встретили его слуги его и сказали: сын твой здоров.

52 Niin hän tiedusteli heiltä, millä hetkellä hän oli alkanut toipua. Ja he sanoivat hänelle: "Eilen seitsemännellä hetkellä kuume lähti hänestä".

52 Niin hän kysyi heiltä aikaa, milloin hän tuli paremmaksi. He sanoivat hänelle: "Eilen seitsemännellä tunnilla kuume lähti hänestä."

52. Niin hän tutki heiltä hetkeä, jolla hän parani, ja he sanoivat hänelle: eilen seitsemännellä hetkellä antoi vilutauti hänen ylön.

52. Nijn hän tutki heildä hetke jolla hän parani. Ja he sanoit hänelle: eiläin seidzemennellä hetkellä ylönandoi wilutauti hänen.

52. Nin hen tutki heilde hetken/ mille hen parani. Ja he sanoit henelle/ Eilen seitzeme'nel hetkel ylenannoi wilutauti henen. (Niin hän tutki heiltä hetken/ millä hän parani. Ja he sanoit hänelle/ Eilen seitsemännellä hetkellä ylenantoi wilutauti hänen.)

52 ἐπύθετο οὖν παρ’ αὐτῶν τὴν ὥραν ἐν ᾗ κομψότερον ἔσχε· καὶ εἶπον αὐτῷ ὅτι χθὲς ὥραν ἑβδόμην ἀφῆκεν αὐτὸν ὁ πυρετός. ( ẻpúthetο οȗn par’ aὐtõn tìn ὅran ẻn ἷ κοmpsόterοn ἔsche: κaὶ eἶpοn aὐtỡ ὅtι chthès ὅran ἑbdόmin ἀfĩκen aὐtὸn ὁ puretόs. )

επυθετο ουν παρ αυτων την ωραν εν η κομψοτερον εσχεν και ειπον αυτω οτι χθες ωραν εβδομην αφηκεν αυτον ο πυρετος 52 (eputheto oun par afton tin oran en i kompsoteron eschen kai eipon afto oti chthes oran ebdomin afiken afton o puretos)

52 Therefore, he inquired from them the hour in which he had improved. And they said to him, The fever left him yesterday (in the) seventh hour.

52. Then enquired he of them the hour when he began to amend. And they said unto him, Yesterday at the seventh hour the fever left him.

52. Da forschte er von ihnen die Stunde, in welcher es besser mit ihm geworden war. Und sie sprachen zu ihm: Gestern um die siebente Stunde verließ ihn das Fieber.

52. Entónces él les preguntó a qué hora comenzó a estar mejor; y le dijeron: Ayer a la sétima hora le dejó la fiebre.

52 Он спросил у них: в котором часу стало ему легче? Ему сказали: вчера в седьмом часу горячка оставила его.

53 Niin isä ymmärsi, että se oli tapahtunut sillä hetkellä, jolloin Jeesus oli sanonut hänelle: "Sinun poikasi elää". Ja hän uskoi, hän ja koko hänen huonekuntansa.

53 Silloin isä ymmärsi, että se lähti sillä tunnilla, jolloin Jeesus sanoi hänelle: "Poikasi elää." Ja hän itse uskoi ja koko hänen huonekuntansa.

53. Niin isä ymmärsi sen siksi hetkeksi, jolla Jesus sanoi hänelle: sinun poikas elää. Ja hän uskoi ja koko hänen huoneensa.

53. Nijn Isä ymmärsi sen sixi hetkexi jolla Jesus sanoi hänelle: sinun poicas elä. Ja hän uscoi ja caicki hänen huonens.

53. Nin Ise sis ymmersi ette se hetki oli/ iolla Iesus sanoi henelle/ Sinun Poicas elepi. Ja hen wskoi ia caiki henen Honens. (Niin isä siis ymmärsi että se hetki oli/ jolla Jesus sanoi hänelle/ Sinun poikas elääpi. Ja hän uskoi ja kaikki hänen huoneensa.)

53 ἔγνω οὖν ὁ πατὴρ ὅτι ἐν ἐκείνῃ τῇ ὥρᾳ ἐν ᾗ εἶπεν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς ὅτι ὁ υἱός σου ζῇ· καὶ ἐπίστευσεν αὐτὸς καὶ ἡ οἰκία αὐτοῦ ὅλη. ( ἔgno οȗn ὁ patìr ὅtι ẻn ẻκeίnΐ tῖ ὅrᾳ ẻn ἷ eἶpen aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs ὅtι ὁ uἱόs sοu dzῖ: κaὶ ẻpίsteusen aὐtὸs κaὶ ἱ οἰκίa aὐtοȗ ὅli. )

εγνω ουν ο πατηρ οτι εν εκεινη τη ωρα εν η ειπεν αυτω ο ιησους οτι ο υιος σου ζη και επιστευσεν αυτος και η οικια αυτου ολη 53 (egno oun o patir oti en ekeini ti ora en i eipen afto o iisous oti o uios sou zi kai epistefsen aftos kai i oikia aftou oli)

53 Therefore the father knew that (it was) in that hour in which Jesus said to him, Your son lives. And he himself, and his whole house believed.

53. So the father knew that it was at the same hour, in the which Jesus said unto him, Thy son liveth: and himself believed, and his whole house.

53. Da merkte der Vater, daß es um die Stunde wäre, in welcher Jesus zu ihm gesagt hatte: Dein Sohn lebt. Und er glaubte mit seinem ganzen Hause.

53. El padre entónces entendió, que aquella hora era cuando Jesús le dijo: Tu hijo vive; y creyó él, y toda su casa.

53 Из этого отец узнал, что это был тот час, в который Иисус сказал ему: сын твой здоров, и уверовал сам и весь дом его.

54 Tämä oli taas tunnusteko, toinen, jonka Jeesus teki, tultuaan Juudeasta Galileaan.

54 Tämä taas oli toinen tunnusteko, jonka Jeesus teki tultuaan Juudeasta Galileaan.

54. Tämä on toinen tunnustähti, jonka Jesus teki tullessansa Juudeasta Galileaan.

54. Tämä on toinen tunnustähti jonga Jesus teki tullesans Judeasta Galilean.

54. Teme taas ombi se toinen Mercki/ ionga Iesus teki/ coska hen Judeast tuli Galilean. (Tämä taas ompi se toinen merkki/ jonka Jesus teki/ koska hän Judeasta tuli Galileaan.)

54 Τοῦτο πάλιν δεύτερον σημεῖον ἐποίησεν ὁ Ἰησοῦς ἐλθὼν ἐκ τῆς Ἰουδαίας εἰς τὴν Γαλιλαίαν. ( Τοȗtο pálιn deúterοn simeῖοn ẻpοίisen ὁ Ἰisοȗs ẻlthὸn ẻκ tĩs Ἰοudaίas eἰs tìn Galιlaίan. )

τουτο παλιν δευτερον σημειον εποιησεν ο ιησους ελθων εκ της ιουδαιας εις την γαλιλαιαν 54 (touto palin defteron simeion epoiisen o iisous elthon ek tis ioudaias eis tin galilaian)

54 This is again the second sign that Jesus did, having gone out of Judea into Galilee.

54. This is again the second miracle that Jesus did, when he was come out of Judaea into Galilee.

54. Das ist nun das andere Zeichen, das Jesus tat, da er aus Judäa nach Galiläa kam.

54. Este segundo milagro volvió Jesús a hacer cuando vino de Judea a Galilea.

54 Это второе чудо сотворил Иисус, возвратившись изИудеи в Галилею.