21 luku

Jeesus ilmestyy seitsemälle opetuslapselleen Tiberiaan järven rannalla ja antaa heille suuren kalansaaliin 1 – 14, kysyy Pietarilta kolmesti, rakastaako hän häntä, ja käskee häntä kaitsemaan hänen lampaitansa 15 – 17 sekä puhuu Pietarin ja Johanneksen tulevasta kohtalosta 18 – 23 Tämän evankeliumikirjan loppusanat 24, 25.

1 Sen jälkeen Jeesus taas ilmestyi opetuslapsilleen Tiberiaan järven rannalla; ja hän ilmestyi näin:

1 Sen jälkeen Jeesus taas ilmestyi opetuslapsille Tiberiaan järven luona, ja Hän ilmestyi näin:

1. Sitte ilmoitti Jesus taas itsensä opetuslapsille Tiberiaan meren tykönä, ja hän ilmoitti itsensä näin:

1. Sijtte ilmoitti Jesus taas idzens Tyberian meren tykönä ja hän ilmoitti idzens näin:

1.Senperest ilmoitti Iesus taas itzens Tyberian Mere' tyken/ Ja hen ilmoitti henens nein. (Sen perästä ilmoitti Jesus taas itsens Tiberian meren tykön/ Ja hän ilmoitti hänens näin.)

1 Μετὰ ταῦτα ἐφανέρωσεν ἑαυτὸν πάλιν ὁ Ἰησοῦς τοῖς μαθηταῖς ἐπὶ τῆς θαλάσσης τῆς Τιβεριάδος· ἐφανέρωσε δὲ οὕτως. ( Μetà taȗta ẻfanérosen ἑautὸn pálιn ὁ Ἰisοȗs tοῖs mathitaῖs ẻpὶ tĩs thalássis tĩs Τιberιádοs: ẻfanérose dè οὕtos.)

μετα ταυτα εφανερωσεν εαυτον παλιν ο ιησους τοις μαθηταις επι της θαλασσης της τιβεριαδος εφανερωσεν δε ουτως 1 (meta tafta efanerosen eafton palin o iisous tois mathitais epi tis thalassis tis tiberiados efanerosen de outos)

1 {Joh 21:1-25 Sea of Galilee; no parallel.} After these things, Jesus manifested himself again to the disciples upon the sea of Tiberias, and he appeared thus.

1. After these things Jesus shewed himself again to the disciples at the sea of Tiberias; and on this wise shewed he himself.

1. Darnach offenbarte sich Jesus abermals den Jüngern an den Meer bei Tiberias. Er offenbarte sich aber also:

1. DESPUÉS se manifestó Jesús otra vez a sus discípulos junto a la mar de Tibérias; y se manifestó de esta manera:

1 После того опять явился Иисус ученикам Своим при море Тивериадском. Явился же так:

2 Simon Pietari ja Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, ja Natanael, joka oli Galilean Kaanasta, ja Sebedeuksen pojat sekä kaksi muuta hänen opetuslapsistaan olivat yhdessä.

2 Simon Pietari ja Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, ja Natanael, joka oli Galilean Kaanasta ja Sebedeuksen pojat sekä kaksi muuta Hänen opetuslapsistaan olivat yhdessä.

2. Simon Pietari ja Toomas, joka kaksoiseksi kutsutaan, olivat ynnä ja Natanael, joka oli Galilean Kaanasta, ja Zebedeuksen pojat ja kaksi muuta hänen opetuslapsistansa.

2. Simon Petari ja Thomas joca caxoisexi cudzutan olit ynnä ja Nathanael joca oli Galilean Canast ja Zebedeuxen pojat ja cazi muuta hänen Opetuslapsistans.

2. Simon Petrus ia Thomas ioca cutzutan Caxoinen/ olit ynne/ ia Nathanael ioca oli Canast Galilean maalda/ ia ne Zebedeusen poiat/ ia caxi mwta hene' Opetuslapsista's. (Simon Petrus ja Thomas joka kutsutaan kaksoinen/ olit ynnä/ ja Nathanael joka oli Kanasta Galilean maalta/ ja ne Zebedeuksen pojat/ ja kaksi muuta hänen opetuslapsistansa.)

2 ἦσαν ὁμοῦ Σίμων Πέτρος, καὶ Θωμᾶς ὁ λεγόμενος Δίδυμος, καὶ Ναθαναὴλ ὁ ἀπὸ Κανᾶ τῆς Γαλιλαίας, καὶ οἱ τοῦ Ζεβεδαίου καὶ ἄλλοι ἐκ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ δύο. ( ἶsan ὁmοȗ Sίmon Pétrοs, κaὶ Thomãs ὁ legόmenοs Dίdumοs, κaὶ Νathanaìl ὁ ἀpὸ Κanã tĩs Galιlaίas, κaὶ οἱ tοȗ Ζebedaίοu κaὶ ἄllοι ẻκ tõn mathitõn aὐtοȗ dúο. )

ησαν ομου σιμων πετρος και θωμας ο λεγομενος διδυμος και ναθαναηλ ο απο κανα της γαλιλαιας και οι του ζεβεδαιου και αλλοι εκ των μαθητων αυτου δυο 2 (isan omou simon petros kai thomas o legomenos didumos kai nathanail o apo kana tis galilaias kai oi tou zebedaiou kai alloi ek ton mathiton aftou duo)

2 They were united-together at Galilee: Simon Peter and Thomas called* Didymus and Nathanael from Cana of Galilee and the (sons) of Zebedee and two others out of his disciples.

2. There were together Simon Peter, and Thomas called Didymus, and Nathanael of Cana in Galilee, and the sons of Zebedee, and two other of his disciples.

2. Es waren beieinander Simon Petrus und Thomas, der da heißt Zwilling, und Nathanael von Kana in Galiläa und die Söhne des Zebedäus und andere zwei seiner Jünger.

2. Estaban juntos Simón Pedro, y Tomás, que se llamaba Didimo, y Natanael, de Cana de Galilea, y los hijos de Zebedeo, y otros dos de sus discípulos.

2 были вместе Симон Петр, и Фома, называемый Близнец, и Нафанаил из Каны Галилейской, и сыновья Зеведеевы, идвое других из учеников Его.

3 Simon Pietari sanoi heille: "Minä menen kalaan". He sanoivat hänelle: "Me lähdemme myös sinun kanssasi". Niin he lähtivät ja astuivat venheeseen; mutta eivät sinä yönä saaneet mitään.

3 Simon Pietari sanoi heille: "Minä menen kalaan." He sanoivat hänelle: "Mekin tulemme kanssasi." [Niin] he lähtivät ja astuivat (heti) veneeseen, mutta eivät sinä yönä saaneet mitään.

3. Sanoi Simon Pietari heille: minä menen kalaan: ne sanoivat hänelle: me menemme myös kanssas. Niin he menivät ja astuivat kohta venheesen, ja ei he sinä yönä mitään saaneet.

3. Sanoi Simon Petari heille: minä menen calaan: ne sanoit hänelle: me menemmä cansas. Nijn he menit ja astuit cohta wenhesen ja ei he sinä yönä mitän saanet.

3. Sanoi Simon Petari heille/ Mine menen calahan. Ne sanoit henelle/ Me tulema mös cansas. Nin he vloslexit ia astuit cocta wenhesen/ ia ei he sine öenä miteken saneet. (Sanoi Simon Petari heille/ Mutta menen kalaan. Ne sanoit hänelle/ Me tulemme myös kanssasi. Niin he ulos läksit ja astuit kohta weneeseen/ ja ei he sinä yönä mitäkään saaneet.)

3 λέγει αὐτοῖς Σίμων Πέτρος· Ὑπάγω ἁλιεύειν. λέγουσιν αὐτῷ· Ἐρχόμεθα καὶ ἡμεῖς σὺν σοί. ἐξῆλθον καὶ ἐνέβησαν εἰς τὸ πλοῖον εὐθύς, καὶ ἐν ἐκείνῃ τῇ νυκτὶ ἐπίασαν οὐδέν. ( légeι aὐtοῖs Sίmon Pétrοs: Ὑpágo ἁlιeúeιn. légοusιn aὐtỡ: Ἐrchόmetha κaὶ ἱmeῖs sὐn sοί. ẻksĩlthοn κaὶ ẻnébisan eἰs tὸ plοῖοn eὐthús, κaὶ ẻn ẻκeίnΐ tῖ nuκtὶ ẻpίasan οὐdén. )

λεγει αυτοις σιμων πετρος υπαγω αλιευειν λεγουσιν αυτω ερχομεθα και ημεις συν σοι εξηλθον και ανεβησαν εις το πλοιον ευθυς και εν εκεινη τη νυκτι επιασαν ουδεν 3 (legei aftois simon petros upago aliebein legousin afto erchometha kai imeis sun soi exilthon kai anebisan eis to ploion efthus kai en ekeini ti nukti epiasan ouden)

3 Simon Peter says to them, I am going to fish. They say to him, We are also coming together with you. They went forth and immediately stepped into the ship, and they clutched nothing (in the net) in that night.

3. Simon Peter saith unto them, I go a fishing. They say unto him, We also go with thee. They went forth, and entered into a ship immediately; and that night they caught nothing.

3. Spricht Simon Petrus zu ihnen: Ich will hin fischen gehen. Sie sprechen zu ihm: So wollen wir mit dir gehen. Sie gingen hinaus und traten in das Schiff alsobald; und in derselben Nacht fingen sie nichts.

3. Díceles Simón: A pescar voy: Dícenle: Vamos nosotros también contigo. Fueron, y subieron luego en una nave; y aquella noche no tomaron nada.

3 Симон Петр говорит им: иду ловить рыбу. Говорят ему: идем и мы с тобою. Пошли и тотчас вошли в лодку, и не поймали в ту ночь ничего.

4 Ja kun jo oli aamu, seisoi Jeesus rannalla. Opetuslapset eivät kuitenkaan tienneet, että se oli Jeesus.

4 Aamun jo koittaessa Jeesus seisoi rannalla. Opetuslapset eivät kuitenkaan tunteneet, että se oli Jeesus.

4. Mutta kuin jo aamu oli, niin Jesus seisoi rannalle; mutta ei opetuslapset tietäneet, että se oli Jesus.

4. MUtta cosca jo amu oli nijn Jesus seisoi rannalla: mutta ei Opetuslapset tiennet että se oli Jesus.

4. Mutta coska io Homen oli/ seisoi Iesus rannalla. Ei quitenga Opetuslapset tiennet ette se Iesus oli. (Mutta koska jo huomen oli/ seisoi Jesus rannalla. Ei kuitenkaan opetuslapset tienneet että se Jesus oli.)

4 πρωΐας δὲ ἤδη γενομένης ἔστη ὁ Ἰησοῦς εἰς τὸν αἰγιαλόν· οὐ μέντοι ᾔδεισαν οἱ μαθηταὶ ὅτι Ἰησοῦς ἐστι. ( proΐas dè ἴdi genοménis ἔsti ὁ Ἰisοȗs eἰs tὸn aἰgιalόn: οὐ méntοι ᾔdeιsan οἱ mathitaὶ ὅtι Ἰisοȗs ẻstι. )

πρωιας δε ηδη γενομενης εστη ο ιησους εις τον αιγιαλον ου μεντοι ηδεισαν οι μαθηται οτι ιησους εστιν 4 (proias de idi genomenis esti o iisous eis ton aigialon ou mentoi ideisan oi mathitai oti iisous estin)

4 Now (after) it became morning, Jesus stood at the beach; nevertheless the disciples did not know that it was Jesus.

4. But when the morning was now come, Jesus stood on the shore: but the disciples knew not that it was Jesus.

4. Da aber jetzt Morgen war, stand Jesus am Ufer; aber die Jünger wußten nicht, daß es Jesus war.

4. Empero venida la mañana, Jesús se puso en la ribera; mas los discípulos no sabían que era Jesús.

4 А когда уже настало утро, Иисус стоял на берегу; но ученики не узнали, что это Иисус.

5 Niin Jeesus sanoi heille: "Lapset, onko teillä mitään syötävää?" He vastasivat hänelle: "Ei ole".

5 Niin Jeesus sanoi heille: "Lapsukaiset, onko teillä mitään särvintä?" He vastasivat Hänelle: "Ei ole."

5. Niin sanoi Jesus heille: lapset, onko teillä mitään syötävää? He vastasivat häntä: ei.

5. Sanoi Jesus heille: lapset ongo teillä mitän syötäwätä? he wastaisit händä: Ei.

5. Sanoi Iesus heille/ Piltit ongo teille miten sötewäte? He wastasit hende/ Ei. (Sanoi Jesus heille/ Piltit onko teillä mitään syötäwätä? He wastasit häntä/ Ei..)

5 λέγει οὖν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Παιδία, μή τι προσφάγιον ἔχετε; ἀπεκρίθησαν αὐτῷ· Οὔ. ( légeι οȗn aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Paιdίa, mí tι prοsfágιοn ἔchete; ἀpeκrίthisan aὐtỡ: Οὔ. )

λεγει ουν αυτοις ο ιησους παιδια μη τι προσφαγιον εχετε απεκριθησαν αυτω ου 5 (legei oun aftois o iisous paidia mi ti prosfagion echete apekrithisan afto ou)

5 Therefore Jesus says to them, Children, do you° have any fish? They answered him, No.

5. Then Jesus saith unto them, Children, have ye any meat They answered him, No.

5. Spricht Jesus zu ihnen: Kinder, habt ihr nichts zu essen? Sie antworteten ihm: Nein.

5. Entónces les dice Jesús: ¿Hijos, tenéis algo de comer? Respondiéronle: No.

5 Иисус говорит им: дети! есть ли у вас какая пища? Ониотвечали Ему: нет.

6 Hän sanoi heille: "Heittäkää verkko oikealle puolelle venhettä, niin saatte". He heittivät verkon, mutta eivät jaksaneet vetää sitä ylös kalojen paljouden tähden.

6 Hän sanoi heille: "Heittäkää verkko veneen oikealle puolelle, niin saatte." Niin he heittivät, mutta eivät enää kyenneet vetämään sitä kalojen paljouden vuoksi.

6. Hän sanoi heille: laskekaat verkko oikialle puolelle venhettä, niin te löydätte. Niin he laskivat, ja tuli niin paljo kaloja, ettei he voineet vetää.

6. Hän sanoi heille: laskecat werckonne oikialle puolelle wenehtä nijn te löydätte. Nijn he laskit ja tuli nijn paljo caloja ettei he woinet wetä.

6. Nin hen sanoi heille/ Laskecat werkona oikiall polen wenecte/ nin te leudhette. Nin he laskit/ ia tuli nin palio caloia ettei he woineet site wete. (Niin hän sanoi heille/ Laskekaat werkkonne oikealle puolen wenettä/ niin te löydätte. Niin he laskit/ ja tuli niin paljon kaloja ettei he woineet sitä wetää.)

6 ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Βάλετε εἰς τὰ δεξιὰ μέρη τοῦ πλοίου τὸ δίκτυον, καὶ εὑρήσετε. ἔβαλον οὖν, καὶ οὐκέτι αὐτὸ ἑλκύσαι ἴσχυσαν ἀπὸ τοῦ πλήθους τῶν ἰχθύων. ( ὁ dè eἶpen aὐtοῖs: Bálete eἰs tà deksιà méri tοȗ plοίοu tὸ dίκtuοn, κaὶ eὑrísete. ἔbalοn οȗn, κaὶ οὐκétι aὐtὸ ἑlκúsaι ἴschusan ἀpὸ tοȗ plíthοus tõn ἰchthúon. )

ο δε ειπεν αυτοις βαλετε εις τα δεξια μερη του πλοιου το δικτυον και ευρησετε εβαλον ουν και ουκ ετι αυτο ελκυσαι ισχυσαν απο του πληθους των ιχθυων 6 (o de eipen aftois balete eis ta dexia meri tou ploiou to diktuon kai ebrisete ebalon oun kai ouk eti afto elkusai ischusan apo tou plithous ton ichthuon)

6 But he said to them, Cast° the net toward the right part of the ship and you° will find (some). Therefore they cast (it), and they were not strong-enough to drag it (into the) ship away from the multitude of fish.

6. And he said unto them, Cast the net on the right side of the ship, and ye shall find. They cast therefore, and now they were not able to draw it for the multitude of fishes.

6. Er aber sprach zu ihnen: Werfet das Netz zur Rechten des Schiffs, so werdet ihr finden. Da warfen sie, und konnten's nicht mehr ziehen vor der Menge der Fische.

6. Y él les dice: Echád la red a la derecha de la nave, y hallaréis. Echáronla pues, y ya no la podían en ninguna manera sacar, por la multitud de los peces.

6 Он же сказал им: закиньте сеть по правую сторону лодки, и поймаете. Они закинули, и уже не могли вытащить сети от множества рыбы.

7 Silloin se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti, sanoi Pietarille: "Se on Herra". Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, vyötti hän vaippansa ympärilleen, sillä hän oli ilman vaatteita, ja heittäytyi järveen.

7 Silloin se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti, sanoi Pietarille: "Se on Herra." Kuultuaan siis, että se on Herra. Simon Pietari vyötti vaipan ympärilleen, sillä hän oli alusvaatteisillaan, ja hyppäsi* järveen.

7. Niin sanoi se opetuslapsi, jota Jesus rakasti, Pietarille: Herra se on. Kuin Simon Pietari sen kuuli, että se oli Herra, vyötti hän hameen ympärillensä, (sillä hän oli alasti,) ja heitti itsensä mereen.

7. Nijn sanoi se Opetuslapsi jota Jesus racasti Petarille: Herra se on. Cosca Simon Petari sen cuuli että se oli Herra wyötti hän hamen ymbärillens sillä hän oli alasti ja heitti idzens mereen.

7. Nin sanoi se opetuslapsi iota Iesus racasti Petarille/ HERRA se ombi. Coska Simon Petari sen cwli/ ette se oli HERRa/ wötti hen hamen ymberillens (sille hen oli alasti) ia heitti itzens Meren. (Niin sanoi se opetuslapsi jota Jesus rakasti Petarille/ HERRA se ompi. Koska Simon Petari sen kuuli/ että se oli HERRA/ wyötti hän hameen ympärillensä (sillä hän oli alasti) ja heitti itsensä mereen.)

7 λέγει οὖν ὁ μαθητὴς ἐκεῖνος, ὃν ἠγάπα ὁ Ἰησοῦς, τῷ Πέτρῳ· Ὁ Κύριός ἐστι. Σίμων οὖν Πέτρος ἀκούσας ὅτι ὁ Κύριός ἐστι, τὸν ἐπενδύτην διεζώσατο· ἦν γὰρ γυμνός· καὶ ἔβαλεν ἑαυτὸν εἰς τὴν θάλασσαν· ( légeι οȗn ὁ mathitìs ẻκeῖnοs, ὃn ἰgápa ὁ Ἰisοȗs, tỡ Pétrǫ: Ὁ Κúrιόs ẻstι. Sίmon οȗn Pétrοs ἀκοúsas ὅtι ὁ Κúrιόs ẻstι, tὸn ẻpendútin dιedzósatο: ἶn gàr gumnόs: κaὶ ἔbalen ἑautὸn eἰs tìn thálassan: )

λεγει ουν ο μαθητης εκεινος ον ηγαπα ο ιησους τω πετρω ο κυριος εστιν σιμων ουν πετρος ακουσας οτι ο κυριος εστιν τον επενδυτην διεζωσατο ην γαρ γυμνος και εβαλεν εαυτον εις την θαλασσαν 7 (legei oun o mathitis ekeinos on igapa o iisous to petro o kurios estin simon oun petros akousas oti o kurios estin ton ependutin diezosato in gar gumnos kai ebalen eafton eis tin thalassan)

7 Therefore, that disciple whom Jesus loved* says to Peter, It is the Lord. Therefore Simon Peter having heard, It is the Lord; he girded his (outer) clothing upon himself (for* he {F} was naked) and cast himself into the sea.

7. Therefore that disciple whom Jesus loved saith unto Peter, It is the Lord. Now when Simon Peter heard that it was the Lord, he girt his fisher's coat unto him, (for he was naked,) and did cast himself into the sea.

7. Da spricht der Jünger, welchen Jesus liebhatte, zu Petrus: Es ist der HERR! Da Simon Petrus hörte, daß es der HERR war, gürtete er das Hemd um sich (denn er war nackt) und warf sich ins Meer.

7. Dijo entónces aquel discípulo al cual amaba Jesús, a Pedro: El Señor es. Entónces Simón Pedro, como oyó que era el Señor, ciñóse de pescador, porque estaba desnudo, y echóse a la mar.

7 Тогда ученик, которого любил Иисус, говорит Петру: это Господь. Симон же Петр, услышав, что это Господь, опоясался одеждою, – ибо он был наг, – и бросился в море.

8 Mutta muut opetuslapset tulivat venheellä ja vetivät perässään verkkoa kaloineen, sillä he eivät olleet maasta kauempana kuin noin kahdensadan kyynärän päässä.

8 Mutta muut opetuslapset tulivat veneellä ja raahasivat perässään verkkoa kaloineen, sillä he eivät olleet kaukana maasta, vaan noin kahdensadan kyynärän päässä.

8. Mutta muut opetuslapset tulivat venheellä, (sillä ei he olleet kaukanan maalta, vaan lähes kaksisataa kyynärää,) ja vetivät verkon kaloinensa.

8. Mutta muut Opetuslapset tulit wenhellä: sillä ei he ollet caucana maalda waan lähes caxi sata kynärätä ja wedit werckoja caloinens.

8. Mutta ne mwdh Opetuslapset tulit wenehelle/ Sille eiuet he olluet caucan maalda/ wan lehes caxi sata kyneret/ ia wedhit wercoi caloinens. (Mutta ne muut opetuslapset tulit wenheelle/ Sillä eiwät he olleet kaukana maalta/ waan lähes kaksi sataa kyynärät/ ja wedit werkkoja kaloinensa.)

8 οἱ δὲ ἄλλοι μαθηταὶ τῷ πλοιαρίῳ ἦλθον· οὐ γὰρ ἦσαν μακρὰν ἀπὸ τῆς γῆς, ἀλλ’ ὡς ἀπὸ πηχῶν διακοσίων· σύροντες τὸ δίκτυον τῶν ἰχθύων. ( οἱ dè ἄllοι mathitaὶ tỡ plοιarίǫ ἶlthοn: οὐ gàr ἶsan maκràn ἀpὸ tĩs gĩs, ἀll’ ὁs ἀpὸ pichõn dιaκοsίon: súrοntes tὸ dίκtuοn tõn ἰchthúon. )

οι δε αλλοι μαθηται τω πλοιαριω ηλθον ου γαρ ησαν μακραν απο της γης αλλ ως απο πηχων διακοσιων συροντες το δικτυον των ιχθυων 8 (oi de alloi mathitai to ploiario ilthon ou gar isan makran apo tis gis all os apo pichon diakosion surontes to diktuon ton ichthuon)

8 But the other disciples came in the small-boat (for* they were not far from the land, but approximately two hundred cubits away from (it)), dragging the net (full) of fish.

8. And the other disciples came in a little ship; (for they were not far from land, but as it were two hundred cubits,) dragging the net with fishes.

8. Die andern Jünger aber kamen auf dem Schiff (denn sie waren nicht ferne vom Lande, sondern bei zweihundert Ellen) und zogen das Netz mit den Fischen.

8. Y los otros discípulos vinieron con la nave (porque no estaban léjos de tierra, sino como doscientos codos), trayendo la red con los peces.

8 А другие ученики приплыли в лодке, – ибо недалеко были от земли, локтей около двухсот, – таща сеть с рыбою.

9 Kun he astuivat maalle, näkivät he siellä hiilloksen ja kalan pantuna sen päälle, sekä leipää.

9 Kun he nyt astuivat maalle, he näkivät siellä olevan hiilloksen ja kalan pantuna sen päälle, sekä leipää.

9. Kuin he siis olivat maalle tulleet, näkivät he hiilet ja kalan, niiden päällä pantuna, ja leivän.

9. Cosca he olit maalle tullet näit he hijlet ja calat nijden päällä ja leiwän.

9. Quin he nyt olit malle astunet/ Neit he Hilet panduna ia calan ninen päle ia Leiuen. (Kuin he nyt olit maalle astuneet/ Näit he hiilet pantuna ja kalan niiden päällä ja leiwän.)

9 ὡς οὖν ἀπέβησαν εἰς τὴν γῆν, βλέπουσιν ἀνθρακιὰν κειμένην καὶ ὀψάριον ἐπικείμενον καὶ ἄρτον. ( ὁs οȗn ἀpébisan eἰs tìn gĩn, blépοusιn ἀnthraκιàn κeιménin κaὶ ὀpsárιοn ẻpικeίmenοn κaὶ ἄrtοn. )

ως ουν απεβησαν εις την γην βλεπουσιν ανθρακιαν κειμενην και οψαριον επικειμενον και αρτον 9 (os oun apebisan eis tin gin blepousin anthrakian keimenin kai opsarion epikeimenon kai arton)

9 Therefore as they stepped away to the land, they see a coal-fire laying (there) and a little-fish laying on (it) and bread.

9. As soon then as they were come to land, they saw a fire of coals there, and fish laid thereon, and bread.

9. Als sie nun austraten auf das Land, sahen sie Kohlen gelegt und Fische darauf und Brot.

9. Y como llegaron a tierra, vieron ascuas puestas, y un pez encima de ellas, y pan.

9 Когда же вышли на землю, видят разложенный огонь и на нем лежащую рыбу и хлеб.

10 Jeesus sanoi heille: "Tuokaa tänne niitä kaloja, joita nyt saitte".

10 Jeesus sanoi heille: "Tuokaa niitä kaloja, joita nyt saitte."

10. Jesus sanoi heille: tuokaat tänne niistä kaloista, jotka te nyt saitte.

10. Jesus sanoi heille: tuocat tänne nijstä caloista cuin te nyt saitte:

10. Sanoi IesuS heille/ Tocat tenne niste caloista iotca te nyt saitte. (Sanoi Jesus heille/ Tuokaat tänne niistä kaloista jotka te nyt saitte.)

10 λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Ἐνέγκατε ἀπὸ τῶν ὀψαρίων ὧν ἐπιάσατε νῦν. ( légeι aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Ἐnégκate ἀpὸ tõn ὀpsarίon ổn ẻpιásate nȗn. )

λεγει αυτοις ο ιησους ενεγκατε απο των οψαριων ων επιασατε νυν 10 (legei aftois o iisous enenkate apo ton opsarion on epiasate nun)

10 Jesus says to them, Bring° (some) from the little-fish which you° (have) now clutched (in the net).</J>

10. Jesus saith unto them, Bring of the fish which ye have now caught.

10. Spricht Jesus zu ihnen: Bringt her von den Fischen, die ihr jetzt gefangen habt!

10. Díceles Jesús: Traéd de los peces que tomasteis ahora.

10 Иисус говорит им: принесите рыбы, которую вы теперьпоймали.

11 Niin Simon Pietari astui venheeseen ja veti maalle verkon, täynnä suuria kaloja, sata viisikymmentä kolme. Ja vaikka niitä oli niin paljon, ei verkko revennyt.

11 Niin] Simon Pietari nousi ja veti maalle verkon täynnä isoja kaloja, sata viisikymmentä kolme. Ja vaikka niitä oli niin monta, verkko ei revennyt.

11. Simon Pietari meni ja veti verkon maalle, täynnä suuria kaloja, sata ja kolmekuudettakymmentä. Ja vaikka niitä niin monta oli, ei kuitenkaan verkko revennyt.

11. Simon Petari meni ja weti wercot maalle täynäns suuria caloja sata ja colme cuudettakymmendä. Ja waicka nijtä nijn monda oli ei cuitengan wercko rewennyt.

11. Simon Petari ylesastui ia weti werkot maalle teunens Swri caloia/ sata wisikymmende ia colmet. Ja waicka he nin monda olit/ ei quitenga werkot rickunet. (Simon Petari ylösastui ja weti werkot maalle täynnänsä suuria kaloja/ sata wiisikymmentä ja kolmet. Ja waikka he niin monta olit/ ei kuitenkaan werkot rikkoontuneet.)

11 ἀνέβη Σίμων Πέτρος καὶ εἵλκυσε τὸ δίκτυον ἐπὶ τῆς γῆς, μεστὸν ἰχθύων μεγάλων ἑκατὸν πεντήκοντα τριῶν· καὶ τοσούτων ὄντων οὐκ ἐσχίσθη τὸ δίκτυον. ( ἀnébi Sίmon Pétrοs κaὶ eἵlκuse tὸ dίκtuοn ẻpὶ tĩs gĩs, mestὸn ἰchthúon megálon ἑκatὸn pentíκοnta trιõn: κaὶ tοsοúton ὄnton οὐκ ẻschίsthi tὸ dίκtuοn. )

ανεβη σιμων πετρος και ειλκυσεν το δικτυον επι της γης μεστον ιχθυων μεγαλων εκατον πεντηκοντατριων και τοσουτων οντων ουκ εσχισθη το δικτυον 11 (anebi simon petros kai eilkusen to diktuon epi tis gis meston ichthuon megalon ekaton pentikontatrion kai tosouton onton ouk eschisthi to diktuon)

11 Simon Peter went-up and dragged the net to the land, full of great fish, a hundred and fifty-three and there were so-many, (yet) the net was not split-apart.

11. Simon Peter went up, and drew the net to land full of great fishes, an hundred and fifty and three: and for all there were so many, yet was not the net broken.

11. Simon Petrus stieg hinein und zog das Netz auf das Land voll großer Fische, hundert und dreiundfünfzig. Und wiewohl ihrer so viel waren, zerriß das Netz nicht.

11. Subió Simón Pedro, y trajo la red a tierra, llena de grandes peces, ciento y cincuenta y tres; y aun siendo tantos, la red no se rompió.

11 Симон Петр пошел и вытащил на землю сеть, наполненную большими рыбами, которых было сто пятьдесят три; и при таком множестве не прорвалась сеть.

12 Jeesus sanoi heille: "Tulkaa einehtimään". Mutta ei kukaan opetuslapsista uskaltanut kysyä häneltä: "Kuka sinä olet?", koska he tiesivät, että se oli Herra.

12 Jeesus sanoi heille: "Tulkaa einehtimään." Mutta kukaan opetuslapsista ei rohjennut kysyä Häneltä: "Kuka sinä olet?” koska he tiesivät, että Hän oli Herra.

12. Jesus sanoi heille: tulkaat rualle; mutta ei yksikään opetuslapsista uskaltanut häntä kysyä: kukas olet? sillä he tiesivät sen olevan Herran.

12. Jesus sanoi heille: tulcat rualle: mutta ei yxikän Opetuslapsista uscaldanut händä kysyä: cucas olet? sillä he tiesit sen olewan Herran.

12. Iesus sanoi heille/ Tulcat rualle. Mutta eikengen Opetuslapsista wskaltanut hende kysye sanodhen/ kucas olet? Sille he tiesit sen oleuan HERRAN (Jesus sanoi heille/ Tulkaat ruualle. Mutta eikenkään opetuslapsista uskaltaneet häntä kysyä sanoen/ kukas olet? Sillä he tiesit sen olewan HERRAN.)

12 λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Δεῦτε ἀριστήσατε. οὐδεὶς δὲ ἐτόλμα τῶν μαθητῶν ἐξετάσαι αὐτόν σὺ τίς εἶ, εἰδότες ὅτι ὁ Κύριός ἐστιν. ( légeι aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Deȗte ἀrιstísate. οὐdeὶs dè ẻtόlma tõn mathitõn ẻksetásaι aὐtόn sὐ tίs eἶ, eἰdόtes ὅtι ὁ Κúrιόs ẻstιn. )

λεγει αυτοις ο ιησους δευτε αριστησατε ουδεις δε ετολμα των μαθητων εξετασαι αυτον συ τις ει ειδοτες οτι ο κυριος εστιν 12 (legei aftois o iisous defte aristisate oudeis de etolma ton mathiton exetasai afton su tis ei eidotes oti o kurios estin)

12 Jesus says to them, Come-here°. Have° a meal. But none of the disciples were daring to probe him, Who are you (knowing that it was the Lord)?

12. Jesus saith unto them, Come and dine. And none of the disciples durst ask him, Who art thou knowing that it was the Lord.

12. Spricht Jesus zu ihnen: Kommt und haltet das Mahl! Niemand aber unter den Jüngern wagte, ihn zu fragen: Wer bist du? denn sie wußten, daß es der HERR war.

12. Díceles Jesús: Veníd, y coméd. Y ninguno de los discípulos le osaba preguntar: ¿Tú, quién eres? sabiendo que era el Señor.

12 Иисус говорит им: придите, обедайте. Из учеников же никто не смел спросить Его: кто Ты?, зная, что это Господь.

13 Niin Jeesus meni ja otti leivän ja antoi heille, ja samoin kalan.

13 Niin Jeesus meni ja otti leivän ja antoi heille, ja samoin kalan.

13. Niin Jesus tuli, otti leivän ja antoi heille, niin myös kalan.

13. Nijn Jesus tuli otti leiwän ja andoi heille nijn myös calan.

13. Nin Iesus tuli ia otti Leiuen ia andoi heille. Ja samalmoto mös Calan. (Niin Jesus tuli ja otti leiwän ja antoi heille. Ja samalla muotoa myös kalan.)

13 ἔρχεται οὖν ὁ Ἰησοῦς καὶ λαμβάνει τὸν ἄρτον καὶ δίδωσιν αὐτοῖς καὶ τὸ ὀψάριον ὁμοίως. ( ἔrchetaι οȗn ὁ Ἰisοȗs κaὶ lambáneι tὸn ἄrtοn κaὶ dίdosιn aὐtοῖs κaὶ tὸ ὀpsárιοn ὁmοίos. )

ερχεται ουν ο ιησους και λαμβανει τον αρτον και διδωσιν αυτοις και το οψαριον ομοιως 13 (erchetai oun o iisous kai lambanei ton arton kai didosin aftois kai to opsarion omoios)

13 Therefore Jesus comes and takes the bread and gives (it) to them and the little-fish likewise.

13. Jesus then cometh, and taketh bread, and giveth them, and fish likewise.

13. Da kommt Jesus und nimmt das Brot und gibt es ihnen, desgleichen auch die Fische.

13. Entónces viene Jesús, y toma el pan, y dáles, y asimismo del pez.

13 Иисус приходит, берет хлеб и дает им, также и рыбу.

14 Tämä oli jo kolmas kerta, jolloin Jeesus noustuaan kuolleista ilmestyi opetuslapsillensa.

14 Tämä oli jo kolmas kerta, jolloin Jeesus kuolleista noustuaan ilmestyi opetuslapsilleen.

14. Tämä on kolmas kerta, kuin Jesus opetuslapsillensa ilmestyi, sitte kuin hän oli noussut ylös kuolleista.

14. Tämä on colmas kerta cuin Jesus Opetuslapsillens ilmestyi sijtte cuin hän oli ylösnosnut cuolleista.

14. Teme ombi nyt se colmas kerta ette Iesus ilmestui henen Opetuslapsillens/ sijtte quin hen ylesnosnut oli coolleista. (Tämä ompi nyt se kolmas kerta että Jesus ilmestyi hänen opetuslapsillensa/ sitten kuin hän ylösnoussut oli kuolleista.)

14 Τοῦτο ἤδη τρίτον ἐφανερώθη ὁ Ἰησοῦς τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ ἐγερθεὶς ἐκ νεκρῶν. ( Τοȗtο ἴdi trίtοn ẻfaneróthi ὁ Ἰisοȗs tοῖs mathitaῖs aὐtοȗ ẻgertheὶs ẻκ neκrõn. )

τουτο ηδη τριτον εφανερωθη ο ιησους τοις μαθηταις αυτου εγερθεις εκ νεκρων 14 (touto idi triton efanerothi o iisous tois mathitais aftou egertheis ek nekron)

14 This is already the third-time that Jesus was manifested to his disciples, (after) having been raised from the dead.

14. This is now the third time that Jesus shewed himself to his disciples, after that he was risen from the dead.

14. Das ist nun das drittemal, daß Jesus offenbart war seinen Jüngern, nachdem er von den Toten auferstanden war.

14. Esta era ya la tercera vez que Jesús se manifestó a sus discípulos, habiendo resucitado de entre los muertos.

14 Это уже в третий раз явился Иисус ученикам Своим по воскресении Своем из мертвых.

15 Kun he olivat einehtineet, sanoi Jeesus Simon Pietarille: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Hän sanoi hänelle: "Ruoki minun karitsoitani".

15 Kun he olivat einehtineet, sanoi Jeesus Simon Pietarille: ”Simon Joonaan* poika, rakastatko minua enemmän kuin nämä?" Hän vastasi hänelle: ”Kyllä, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas." Jeesus sanoi hänelle: "Ruoki karitsojani"

15. Kuin he siis syöneet olivat, sanoi Jesus Simon Pietarille: Simon Jonan poika! rakastatkos minua enempi kuin nämät? Hän sanoi: jaa, Herra, sinä tiedät, että minä sinua rakastan. Hän sanoi hänelle: ruoki minun karitsoitani.

15. COsca he syönet olit sanoi Jesus Simon Petarille: Simon Joannis racastackos minua enämbi cuin nämät? Hän sanoi: Ja Herra sinä tiedät että minä sinua racastan. Hän sanoi hänelle: ruoki minun caridzojani.

15. Coska he ny olit söneet/ sanoi Iesus Simon Petarille. Simon Joannis/ Racastacos minua enämin quin nämet? Hen sanoi henelle. Ja HErra/ sine tiedhet ette mine Racastan sinua. Sanoi hen henelle/ Roki minun Caritzoitan. (Koska he nyt olit syöneet/ sanoi Jesus Simon Petarille. Simon Jonannis/ Rakastatkos minua enemmin kuin nämät? Hän sanoi hänelle. Ja Herra/ sinä tiedät että minä rakastan sinua. Sanoi hän hänelle/ Ruoki minun karitsoitani.)

15 Ὅτε οὖν ἠρίστησαν, λέγει τῷ Σίμωνι Πέτρῳ ὁ Ἰησοῦς· Σίμων Ἰωνᾶ, ἀγαπᾷς με πλέον τούτων; λέγει αὐτῷ· Ναί, Κύριε, σὺ οἶδας ὅτι φιλῶ σε. λέγει αὐτῷ· Βόσκε τὰ ἀρνία μου. ( Ὅte οȗn ἰrίstisan, légeι tỡ Sίmonι Pétrǫ ὁ Ἰisοȗs: Sίmon Ἰonã, ἀgapᾷs me pléοn tοúton; légeι aὐtỡ: Νaί, Κúrιe, sὐ οἶdas ὅtι fιlõ se. légeι aὐtỡ: Bόsκe tà ἀrnίa mοu. )

οτε ουν ηριστησαν λεγει τω σιμωνι πετρω ο ιησους σιμων ιωνα αγαπας με πλειον τουτων λεγει αυτω ναι κυριε συ οιδας οτι φιλω σε λεγει αυτω βοσκε τα αρνια μου 15 (ote oun iristisan legei to simoni petro o iisous simon iona agapas me pleion touton legei afto nai kurie su oidas oti filo se legei afto boske ta arnia mou)

15 Therefore when they had a meal, Jesus says to Simon Peter, Simon, (son) of Jonah, do you {F} love* me more-than these? He says to him, Yes, Lord; you know that I {F} love you. He says to him, Feed my lambs.

15. So when they had dined, Jesus saith to Simon Peter, Simon, son of Jonas, lovest thou me more than these He saith unto him, Yea, Lord; thou knowest that I love thee. He saith unto him, Feed my lambs.

15. Da sie nun das Mahl gehalten hatten, spricht Jesus zu Simon Petrus: Simon Jona, hast du mich lieber, denn mich diese haben? Er spricht zu ihm: Ja, HERR, du weißt, daß ich dich liebhabe. Spricht er zu ihm: Weide meine Lämmer!

15. Pues como hubieron comido, Jesús dijo a Simón Pedro: ¿Simón, hijo de Jonás, me amas más que estos? Dícele: Si, Señor: tú sabes que te amo. Dícele: Apacienta mis corderos.

15 Когда же они обедали, Иисус говорит Симону Петру:Симон Ионин! любишь ли ты Меня больше, нежели они? Петр говорит Ему: так, Господи! Ты знаешь, что я люблю Тебя. Иисусговорит ему: паси агнцев Моих.

16 Hän sanoi hänelle taas toistamiseen: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Hän sanoi hänelle: "Kaitse minun lampaitani".

16 Hän sanoi hänelle taas toistamiseen: "Simon, Joonaan* poika, rakastatko minua?" Hän vastasi Hänelle: "Kyllä, Herra, tiedät, että olet minulle rakas." Jeesus sanoi hänelle: "Kaitse lampaitani."

16. Ja sanoi taas toisen kerran hänelle: Simon Jonan poika! rakastatkos minua? Hän vastasi: jaa, Herra, sinä tiedät, että minä sinua rakastan. Sanoi hän hänelle: kaitse minun lampaitani.

16. Ja sanoi taas hänelle: Simon Joannis racastackos minua? Hän wastais: Ja Herra sinä tiedät että minä sinua racastan. Sanoi hän hänelle: ruoki minun lambaitani.

16. Sanoi hen taas henelle iellens/ Simon Joannis/ Racastacos minua? Hen sanoi henelle/ Ja HErra/ sine tiedhet ette mine Racastan sinua. Sanoi hen henelle Roki minun Lambaitan. (Sanoi hän taas hänelle jällens/ Simon Joannis/ Rakastatkos minua? Hän sanoi hänelle/ Ja Herra/ sinä tiedät että minä rakastan sinua. Sanoi hän hänelle Ruoki minun lampaitani.)

16 λέγει αὐτῷ πάλιν δεύτερον· Σίμων Ἰωνᾶ, ἀγαπᾷς με; λέγει αὐτῷ· Ναί, Κύριε, σὺ οἶδας ὅτι φιλῶ σε. λέγει αὐτῷ· Ποίμαινε τὰ πρόβατά μου. ( légeι aὐtỡ pálιn deúterοn: Sίmon Ἰonã, ἀgapᾷs me; légeι aὐtỡ: Νaί, Κúrιe, sὐ οἶdas ὅtι fιlõ se. légeι aὐtỡ: Pοίmaιne tà prόbatá mοu. )

λεγει αυτω παλιν δευτερον σιμων ιωνα αγαπας με λεγει αυτω ναι κυριε συ οιδας οτι φιλω σε λεγει αυτω ποιμαινε τα προβατα μου 16 (legei afto palin defteron simon iona agapas me legei afto nai kurie su oidas oti filo se legei afto poimaine ta probata mou)

16 He says to him again a second-time, Simon, (son) of Jonah, do you {F} love* me? He says to him, Yes, Lord; you know that I {F} love you. He says to him, Shepherd my sheep.

16. He saith to him again the second time, Simon, son of Jonas, lovest thou me He saith unto him, Yea, Lord; thou knowest that I love thee. He saith unto him, Feed my sheep.

16. Spricht er wider zum andernmal zu ihm: Simon Jona, hast du mich lieb? Er spricht zu ihm: Ja, HERR, du weißt, daß ich dich liebhabe. Spricht Jesus zu ihm: Weide meine Schafe!

16. Vuélvele a decir la segunda vez: ¿Simón, hijo de Jonás, me amas? Respóndele: Si, Señor: tú sabes que te amo. Dícele: Apacienta mis ovejas.

16 Еще говорит ему в другой раз: Симон Ионин! любишь ли ты Меня? Петр говорит Ему: так, Господи! Ты знаешь, что я люблю Тебя. Иисус говорит ему: паси овец Моих.

17 Hän sanoi hänelle kolmannen kerran: "Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?" Pietari tuli murheelliseksi siitä, että hän kolmannen kerran sanoi hänelle: "Olenko minä sinulle rakas?" ja vastasi hänelle: "Herra, sinä tiedät kaikki; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Jeesus sanoi hänelle: "Ruoki minun lampaitani.

17 Hän sanoi hänelle kolmannen kerran: "Simon, Joonaan* poika, olenko sinulle rakas?" Pietari tuli murheelliseksi, kun Hän kolmannen kerran sanoi hänelle: "Olenko sinulle rakas?" ja vastasi Hänelle: "Herra, sinä tiedät kaikki; tiedät, että olet minulle rakas." Jeesus sanoi hänelle: "Ruoki lampaitani,

17. Hän sanoi kolmannen kerran hänelle: Simon Jonan poika! rakastatkos minua? Pietari tuli murheelliseksi, että hän kolmannen kerran sanoi hänelle: rakastatkos minua? ja sanoi hänelle: Herra, sinä tiedät kaikki: sinä tiedät, että minä rakastan sinua. Jesus sanoi hänelle: ruoki minun lampaitani.

17. Ja Jesus sanoi colmannen kerran hänelle: Simon Joannis racastackos minua? Petari tuli murhellisexi että hän colmannen kerran kysyi hänelle: racastackos minua: ja sanoi hänelle: Herra sinä tiedät caicki sinä tiedät myös että minä racastan sinua. Jesus sanoi hänelle: ruoki minun lambaitani.

17. Sanoi hen henelle Colmanen kerdhan. Simon Joannis/ Racastacos minua? Petari tuli murehesans/ ette hen colmanen kerdhan henelle sanoi/ Racastacos minua/ ia sanoi henelle/ HErra/ sine caiki tiedhet/ sine tiedhet ette mine Racastan sinua. Sanoi Iesus henelle/ Roki minun Lambaitan. (Sanoi hän hänelle kolmannen kerran. Simon Joannis/ Rakastatkos minua? Petari tuli murheessansa/ että hän kolmannen kerran hänelle sanoi/ Rakastatkos minua/ ja sanoi hänelle/ Herra/ sinä kaikki tiedät/ sinä tiedät että minä rakastan sinua. Sanoi Jesus hänelle/ Ruoki minun lampaitani.)

17 λέγει αὐτῷ τὸ τρίτον· Σίμων Ἰωνᾶ, φιλεῖς με; ἐλυπήθη ὁ Πέτρος ὅτι εἶπεν αὐτῷ τὸ τρίτον, φιλεῖς με, καὶ εἶπεν αὐτῷ· Κύριε, σὺ πάντα οἶδας, σὺ γινώσκεις ὅτι φιλῶ σε. λέγει αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Βόσκε τὰ πρόβατά μου. ( légeι aὐtỡ tὸ trίtοn: Sίmon Ἰonã, fιleῖs me; ẻlupíthi ὁ Pétrοs ὅtι eἶpen aὐtỡ tὸ trίtοn, fιleῖs me, κaὶ eἶpen aὐtỡ: Κúrιe, sὐ pánta οἶdas, sὐ gιnósκeιs ὅtι fιlõ se. légeι aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs: Bόsκe tà prόbatá mοu. )

λεγει αυτω το τριτον σιμων ιωνα φιλεις με ελυπηθη ο πετρος οτι ειπεν αυτω το τριτον φιλεις με και ειπεν αυτω κυριε συ παντα οιδας συ γινωσκεις οτι φιλω σε λεγει αυτω ο ιησους βοσκε τα προβατα μου 17 (legei afto to triton simon iona fileis me elupithi o petros oti eipen afto to triton fileis me kai eipen afto kurie su panta oidas su ginoskeis oti filo se legei afto o iisous boske ta probata mou)

17 He says to him the third-time, Simon, (son) of Jonah, Do you {F} love me? Peter was sorrowful because he said to him the third-time, Do you {F} love me (like a friend)? And he said to him, Lord, you know all things; you know that I {F} love you (like a friend). Jesus says to him, Feed my sheep.</J>

17. He saith unto him the third time, Simon, son of Jonas, lovest thou me Peter was grieved because he said unto him the third time, Lovest thou me And he said unto him, Lord, thou knowest all things; thou knowest that I love thee. Jesus saith unto him, Feed my sheep.

17. Spricht er zum drittenmal zu ihm: Simon Jona, hast du mich lieb? Petrus ward traurig, daß er zum drittenmal zu ihm sagte: Hast du mich lieb? und sprach zu ihm: HERR, du weißt alle Dinge, du weißt, daß ich dich liebhabe. Spricht Jesus zu ihm: Weide meine Schafe!

17. Dícele la tercera vez: ¿Simón, hijo de Jonás, me amas? Entristecióse Pedro de que le dijese la tercera vez. ¿Me amas? Y le dice: Señor, tú sabes todas las cosas: tú sabes que te amo. Dícele Jesús: Apacienta mis ovejas.

17 Говорит ему в третий раз: Симон Ионин! любишь ли ты Меня? Петр опечалился, что в третий раз спросил его: любишь ли Меня? и сказал Ему: Господи! Ты все знаешь; Ты знаешь, что я люблю Тебя. Иисус говорит ему: паси овец Моих.

18 Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo."

18 Totisesti, totisesti sanon sinulle: kun olit nuorempi, vyötit itsesi ja kuljit minne tahdoit; mutta kun tulet vanhaksi, ojennat kätesi* ja toinen vyöttää sinut ja vie [sinut], minne et tahdo."

18. Totisesti, totisesti sanon minä sinulle: kuin sinä olit nuori, niin sinä vyötit itses ja menit, kuhunkas tahdoit; mutta kuin vanhenet, niin sinä ojennat kätes, ja toinen vyöttää sinun, ja vie, kuhunka et sinä tahdo.

18. Totisest totisest sanon minä sinulle: cosca sinä olit nuori nijn sinä wyötit idzes ja menit cuhungas tahdoit: mutta coscas wanhenet nijn sinä ojennat kätes ja toinen wyöttä sinun ja wie sinun cuhunga et sinä tahdo.

18. Totisest totisest sano' Mine sinulle/ Coska sine olit Noori/ nin sine itzes wötit/ ia keuit cuhungas tactolit/ Mutta coskas wanhanet/ nin sine wlosoijenat kädes/ ia toine' sinu' wöttepi/ ia wiepi cuhunga et sine tadho. (Totisesti totisesti sanon minä sinulle/ Koska sinä olit nuori/ niin sinä itsesi wyötit/ ja käwit kuhunkas tahtoilit/ Mutta koskas wanhenet/ niin sinä ulos ojennat kätesi/ ja toinen sinun wyöttääpi/ ja wiepi kuhunka et sinä tahdo.)

18 ἀμὴν ἀμὴν λέγω σοι, ὅτε ἦς νεώτερος, ἐζώννυες σεαυτὸν καὶ περιεπάτεις ὅπου ἤθελες· ὅταν δὲ γηράσῃς, ἐκτενεῖς τὰς χεῖράς σου, καὶ ἄλλος σε ζώσει, καὶ οἴσει ὅπου οὐ θέλεις. ( ἀmìn ἀmìn légo sοι, ὅte ἶs neóterοs, ẻdzónnues seautὸn κaὶ perιepáteιs ὅpοu ἴtheles: ὅtan dè girásΐs, ẻκteneῖs tàs cheῖrás sοu, κaὶ ἄllοs se dzóseι, κaὶ οἴseι ὅpοu οὐ théleιs. )

αμην αμην λεγω σοι οτε ης νεωτερος εζωννυες σεαυτον και περιεπατεις οπου ηθελες οταν δε γηρασης εκτενεις τας χειρας σου και αλλος σε ζωσει και οισει οπου ου θελεις 18 (amin amin lego soi ote is neoteros ezonnues seafton kai periepateis opou itheles otan de girasis ekteneis tas cheiras sou kai allos se zosei kai oisei opou ou theleis)

18 Assuredly, assuredly, I am saying to you, When you were younger, you were girding yourself and were walking where you were wishing to go. But whenever you are elderly, you will stretch out your hands and another will gird you and will be carrying you where you do not wish.</J>

18. Verily, verily, I say unto thee, When thou wast young, thou girdedst thyself, and walkedst whither thou wouldest: but when thou shalt be old, thou shalt stretch forth thy hands, and another shall gird thee, and carry thee whither thou wouldest not.

18. Wahrlich, wahrlich ich sage dir: Da du jünger warst, gürtetest du dich selbst und wandeltest, wohin du wolltest; wenn du aber alt wirst, wirst du deine Hände ausstrecken, und ein anderer wird dich gürten und führen, wohin du nicht willst.

18. De cierto, de cierto te digo, que cuando eras más mozo, te ceñías, e ibas donde querías; mas cuando ya fueres viejo, extenderás tus manos, y ceñirte ha otro, y te llevará donde no querrías.

18 Истинно, истинно говорю тебе: когда ты был молод, топрепоясывался сам и ходил, куда хотел; а когда состаришься, то прострешь руки твои, и другой препояшет тебя, и поведет, куда не хочешь.

19 Mutta sen hän sanoi antaakseen tietää, minkäkaltaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Ja tämän sanottuaan hän lausui hänelle: "Seuraa minua".

19 Mutta tämän Hän sanoi antaen tietää, millaisella kuolemalla Pietari* oli kirkastava Jumalaa. Ja tämän sanottuaan Hän lausui hänelle: "Seuraa minua."

19. Mutta sen hän sanoi, antain tietää, millä kuolemalla hänen piti kunnioittaman Jumalaa. Ja kuin hän sen sanonut oli, sanoi hän hänelle: seuraa minua.

19. Mutta sen hän sanoi andain tietä millä cuolemalla hänen piti cunnioidzeman Jumalata.

19. Mutta sen hen sanoi/ merkiten mille Colemalla henen piti Jumalata cunnioitzeman. (Mutta sen hän sanoi/ merkiten millä kuolemalla hänen piti Jumalata kunnioitseman.)

19 τοῦτο δὲ εἶπε σημαίνων ποίῳ θανάτῳ δοξάσει τὸν Θεόν. καὶ τοῦτο εἰπὼν λέγει αὐτῷ· Ἀκολούθει μοι. ( tοȗtο dè eἶpe simaίnon pοίǫ thanátǫ dοksáseι tὸn Theόn. κaὶ tοȗtο eἰpὸn légeι aὐtỡ: Ἀκοlοútheι mοι. )

τουτο δε ειπεν σημαινων ποιω θανατω δοξασει τον θεον και τουτο ειπων λεγει αυτω ακολουθει μοι 19 (touto de eipen simainon poio thanato doxasei ton theon kai touto eipon legei afto akolouthei moi)

19 Now he spoke this signifying by what (sort of) death he should glorify God. And having said this, he says to him, Follow me.

19. This spake he, signifying by what death he should glorify God. And when he had spoken this, he saith unto him, Follow me.

19. Das sagte er aber, zu deuten, mit welchem Tode er Gott preisen würde. Und da er das gesagt, spricht er zu ihm: Folge mir nach!

19. Y esto dijo, dando a entender con que muerte había de glorificar a Dios. Y dicho esto, dícele: Sígueme.

19 Сказал же это, давая разуметь, какою смертью Петр прославит Бога. И, сказав сие, говорит ему: иди за Мною.

20 Niin Pietari kääntyi ja näki sen opetuslapsen seuraavan, jota Jeesus rakasti ja joka myös oli aterioitaessa nojannut hänen rintaansa vasten ja sanonut: "Herra, kuka on sinun kavaltajasi?"

20 Mutta Pietari kääntyi ja näki sen opetuslapsen seuraavan, jota Jeesus rakasti ja joka myös ehtoollisella oli nojannut Hänen rintaansa vasten ja sanonut: "Herra, kuka se on, joka sinut kavaltaa?"

20. Pietari käänsi itsensä, ja näki sen opetuslapsen seuraavan, jota Jesus rakasti, joka myös oli Jesuksen rinnoilla ehtoollisessa maannut, ja sanonut: Herra, kuka se on, joka sinun pettää?

20. JA cuin hän sen sanonut oli sanoi hän hänelle: seura minua. Nijn Petari käänsi idzens ja näki sen Opetuslapsen seurawan jota Jesus racasti ja oli Jesuxen rinnoilla Ehtolises maannut: ja oli sanonut: Herra cuca se on joca sinun pettä?

20. Ja quin hen site sanonut oli/ sanoi hen henelle/ Seura minua. Nin Petari kiensijn ymberins/ ia neki sen Opetuslapsen seuraua'/ iota Iesus Racasti/ ioca mös Iesusen Rinnoilla Eectolises maannut oli/ ia oli sanonut/ HERRA/ cuca se on ioca sinun pette? (Ja kuin hän sitä sanonut oli/ sanoi hän hänelle/ Seuraa minua. Niin Petari käänsin ympärinsä/ ja näki sen opetuslapsen seuraawan/ jota Jesus rakasti/ jota myös Jesuksen rinnolla ehtoollisessa maannut oli/ ja oli sanonut/ HERRA/ kuka se on joka sinun pettää?)

20 ἐπιστραφεὶς δὲ ὁ Πέτρος βλέπει τὸν μαθητὴν ὃν ἠγάπα ὁ Ἰησοῦς ἀκολουθοῦντα, ὃς καὶ ἀνέπεσεν ἐν τῷ δείπνῳ ἐπὶ τὸ στῆθος αὐτοῦ καὶ εἶπε· Κύριε, τίς ἐστιν ὁ παραδιδούς σε; ( ẻpιstrafeὶs dè ὁ Pétrοs blépeι tὸn mathitìn ὃn ἰgápa ὁ Ἰisοȗs ἀκοlοuthοȗnta, ὃs κaὶ ἀnépesen ẻn tỡ deίpnǫ ẻpὶ tὸ stĩthοs aὐtοȗ κaὶ eἶpe: Κúrιe, tίs ẻstιn ὁ paradιdοús se; )

επιστραφεις δε ο πετρος βλεπει τον μαθητην ον ηγαπα ο ιησους ακολουθουντα ος και ανεπεσεν εν τω δειπνω επι το στηθος αυτου και ειπεν κυριε τις εστιν ο παραδιδους σε 20 (epistrafeis de o petros blepei ton mathitin on igapa o iisous akolouthounta os kai anepesen en to deipno epi to stithos aftou kai eipen kurie tis estin o paradidous se)

20 But Peter, turning again, sees the disciple whom Jesus loved* following; who also leaned-back upon his chest at the supper and who (had) said, Lord, who is he who is giving you up?

20. Then Peter, turning about, seeth the disciple whom Jesus loved following; which also leaned on his breast at supper, and said, Lord, which is he that betrayeth thee?

20. Petrus aber wandte sich um und sah den Jünger folgen, welchen Jesus liebhatte, der auch an seiner Brust beim Abendessen gelegen war und gesagt hatte: HERR, wer ist's, der dich verrät?

20. Entónces volviéndose Pedro, ve a aquel discípulo al cual amaba Jesús que seguía, el que también se había recostado sobre su pecho en la cena, y le había dicho: ¿Señor, quién es el que te ha de entregar?

20 Петр же, обратившись, видит идущего за ним ученика,которого любил Иисус и который на вечери, приклонившись к груди Его, сказал: Господи! кто предаст Тебя?

21 Kun Pietari hänet näki, sanoi hän Jeesukselle: "Herra, kuinka sitten tämän käy?"

21 Hänet nähdessään Pietari sanoi Jeesukselle: "Herra, entä kuinka tämä?"

21. Kuin siis Pietari hänen näki, sanoi hän Jesukselle: Herra, mitästä tämä?

21. Cosca Petari hänen näki sanoi hän Jesuxelle: Herra mitästä tämän?

21. Coska sis Petari temen neki/ sanoi hen Iesuselle/ HERRA/ ende sis temen? (Koska siis Petari tämän näki/ sanoi hän Jesukselle/ HERRA/ entä siis tämän?)

21 τοῦτον ἰδὼν ὁ Πέτρος λέγει τῷ Ἰησοῦ· Κύριε, οὗτος δὲ τί; ( tοȗtοn ἰdὸn ὁ Pétrοs légeι tỡ Ἰisοȗ: Κúrιe, οὗtοs dè tί; )

τουτον ιδων ο πετρος λεγει τω ιησου κυριε ουτος δε τι 21 (touton idon o petros legei to iisou kurie outos de ti)

21 Peter having seen this one says to Jesus, Lord and what (about) this one?

21. Peter seeing him saith to Jesus, Lord, and what shall this man do?

21. Da Petrus diesen sah, spricht er zu Jesus: HERR, was soll aber dieser?

21. Así que, como Pedro vió a éste, dice a Jesús: ¿Señor, y qué será de éste?

21 Его увидев, Петр говорит Иисусу: Господи! а он что?

22 Jeesus sanoi hänelle: "Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee? Seuraa sinä minua."

22 Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahtoisin hänen jäävän kunnes tulen, mitä se sinulle kuuluu? Seuraa sinä minua."

22. Jesus sanoi hänelle: jos minä tahtoisin hänen siihenasti olevan kuin minä tulen, mitä sinun siihen tulee? Seuraa sinä minua.

22. Jesus sanoi hänelle: jos minä tahdoisin hänen siJohenasti olewan cuin minä tulen mitä sinun siJohen tule? seura sinä minua.

22. Iesus sanoi henelle/ Jos mine tadhoisin/ ette hen pysyis sihenasti quin mine tulen/ mite sinu' sihen tule? Seura sine minua. (Jesus sanoi hänelle/ Jos minä tahtoisin/ että hän pysyisi siihen asti kuin minä tulen/ mitä sinun siihen tulee? Seuraa sinä minua.)

22 λέγει αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Ἐὰν αὐτὸν θέλω μένειν ἕως ἔρχομαι, τί πρὸς σέ; σύ ἀκολούθει μοι. ( légeι aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs: Ἐàn aὐtὸn thélo méneιn ἕos ἔrchοmaι, tί prὸs sé; sú ἀκοlοútheι mοι. )

λεγει αυτω ο ιησους εαν αυτον θελω μενειν εως ερχομαι τι προς σε συ ακολουθει μοι 22 (legei afto o iisous ean afton thelo menein eos erchomai ti pros se su akolouthei moi)

22 Jesus says to him, If I will (for) him to abide until I come, what (is that) to you? You, follow me!</J>

22. Jesus saith unto him, If I will that he tarry till I come, what is that to thee follow thou me.

22. Jesus spricht zu ihm: So ich will, daß er bleibe, bis ich komme, was geht es dich an? Folge du mir nach!

22. Dícele Jesús: Si quiero que él quede hasta que yo venga, ¿qué se te da a tí? Sígueme tú.

22 Иисус говорит ему: если Я хочу, чтобы он пребыл, пока приду, что тебе до того ? ты иди за Мною.

23 Niin semmoinen puhe levisi veljien keskuuteen, ettei se opetuslapsi kuole; mutta ei Jeesus sanonut hänelle, ettei hän kuole, vaan: "Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee?"

23 Niin veljien kesken levisi sellainen* puhe, ettei se opetuslapsi kuole. Mutta Jeesus ei sanonut hänelle, ettei hän kuole vaan: "Jos tahtoisin hänen jäävän kunnes tulen, mitä se sinulle kuuluu?"

23. Niin veljesten seassa kävi ulos se puhe, ettei sen opetuslapsen pitänyt kuoleman. Mutta ei Jesus hänelle sanonut: ei hän kuole, vaan: jos minä tahdon hänen siihenasti olevan kuin minä tulen, mitä sinun siihen tulee?

23. Nijn weljesten seas luultin ettei sen Opetuslapsen pitänyt cuoleman. Mutta ei Jesus hänelle sanonut: ei hän cuole: waan jos minä tahdon hänen siJohenasti olewan cuin minä tulen mitä sinun siJohen tule?

23. Nin teme puhe wloslexi Weliesten seas/ Ei teme Opetuslapsi coole. Ja ei sanonut Iesus henelle/ Ei hen coole/ Waan ios mine tadhon ette hen pysyis sihenasti ette mine tulen/ mite sinun sihen tule? (Niin tämä puhe ulosläksi weljesten seassa/ Ei tämä opetuslapsi kuole. Ja ei sanonut Jesus hänelle/ Ei hän kuole/ Waan jos minä tahdon että hän pysyisi siihen asti että minä tulen/ mitä sinun siihen tulee?)

23 ἐξῆλθεν οὖν ὁ λόγος οὗτος εἰς τοὺς ἀδελφοὺς ὅτι ὁ μαθητὴς ἐκεῖνος οὐκ ἀποθνήσκει· καὶ οὐκ εἶπεν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς ὅτι οὐκ ἀποθνήσκει, ἀλλ’ Ἐὰν αὐτὸν θέλω μένειν ἕως ἔρχομαι, τί πρὸς σέ; ( ẻksĩlthen οȗn ὁ lόgοs οὗtοs eἰs tοὐs ἀdelfοὐs ὅtι ὁ mathitìs ẻκeῖnοs οὐκ ἀpοthnísκeι: κaὶ οὐκ eἶpen aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs ὅtι οὐκ ἀpοthnísκeι, ἀll’ Ἐàn aὐtὸn thélo méneιn ἕos ἔrchοmaι, tί prὸs sé; )

εξηλθεν ουν ο λογος ουτος εις τους αδελφους οτι ο μαθητης εκεινος ουκ αποθνησκει και ουκ ειπεν αυτω ο ιησους οτι ουκ αποθνησκει αλλ εαν αυτον θελω μενειν εως ερχομαι τι προς σε 23 (exilthen oun o logos outos eis tous adelfous oti o mathitis ekeinos ouk apothniskei kai ouk eipen afto o iisous oti ouk apothniskei all ean afton thelo menein eos erchomai ti pros se)

23 Therefore, this speech went forth to the brethren, that, that disciple does not die. And (yet) Jesus did not say to him that he does not die, but, If I will that he remains until I come, what (is that) to you?</J>

23. Then went this saying abroad among the brethren, that that disciple should not die: yet Jesus said not unto him, He shall not die; but, If I will that he tarry till I come, what is that to thee

23. Da ging eine Rede aus unter den Brüdern: Dieser Jünger stirbt nicht. Und Jesus sprach nicht zu ihm: "Er stirbt nicht", sondern: "So ich will, daß er bleibe, bis ich komme, was geht es dich an?"

23. Salió pues este dicho entre los hermanos, que aquel discípulo no había de morir; mas Jesús no le dijo: No morirá; sino: Si quiero que él quede hasta que yo venga, ¿qué se te da a tí?

23 И пронеслось это слово между братиями, что ученик тот не умрет. Но Иисус не сказал ему, что не умрет, но: если Я хочу, чтобы он пребыл, пока приду, что тебе до того ?

24 Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut; ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi.

24 Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut. Ja tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi.

24. Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämät kirjoittanut, ja me tiedämme hänen todistuksensa todeksi.

24. Tämä Opetuslapsi todista näistä ja on nämät kirjoittanut ja me tiedämme hänen todistuxens todexi.

24. Teme on se Opetuslapsi ioca neiste todhista/ ia ombi nämet kirioittanut/ Ja me tiedhem/ ette henen Todhistuxens on tosi. (Tämä on se opetuslapsi joka näistä todistaa/ ja ompi nämät kirjoittanut/ Ja me tiedämme/ että hänen todistuksensa on tosi.)

24 Οὗτός ἐστιν ὁ μαθητὴς ὁ μαρτυρῶν περὶ τούτων καὶ γράψας ταῦτα, καὶ οἴδαμεν ὅτι ἀληθὴς ἐστιν ἡ μαρτυρία αὐτοῦ. ( Οὗtόs ẻstιn ὁ mathitìs ὁ marturõn perὶ tοúton κaὶ grápsas taȗta, κaὶ οἴdamen ὅtι ἀlithìs ẻstιn ἱ marturίa aὐtοȗ. )

ουτος εστιν ο μαθητης ο μαρτυρων περι τουτων και γραψας ταυτα και οιδαμεν οτι αληθης εστιν η μαρτυρια αυτου 24 (outos estin o mathitis o marturon peri touton kai grapsas tafta kai oidamen oti alithis estin i marturia aftou)

24 This is the disciple who is testifying concerning these things and wrote these things and we know that his testimony is true.

24. This is the disciple which testifieth of these things, and wrote these things: and we know that his testimony is true.

24. Dies ist der Jünger, der von diesen Dingen zeugt und dies geschrieben hat; und wir wissen, daß sein Zeugnis wahrhaftig ist.

24. Este es el discípulo que da testimonio de estas cosas, y escribió estas cosas; y sabemos que su testimonio es verdadero.

24 Сей ученик и свидетельствует о сем, и написал сие; и знаем, что истинно свидетельство его.

25 On paljon muutakin, mitä Jeesus teki; ja jos se kohta kohdalta kirjoitettaisiin. luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa.

25 On paljon muutakin, (kaikki) mitä Jeesus teki. Jos ne kohta kohdalta kirjoitettaisiin, luulen, etteivät kirjoitettavat kirjat mahtuisi maailmaan sellaisenaan. (Aamen.)

25. On myös paljon muuta, mitä Jesus teki, jos ne erinänsä kirjoitettaisiin, en minä luulisi koko maailman käsittävän niitä kirjoja, joita pitäis kirjoitettaman. Amen.

25. On myös monda muuta cuin Jesus teki: jos ne nyt caicki kirjoitettaisin en minä luulis coco mailman wetäwän nijtä Kirjoja cuin pidäis kirjoitettaman.

25. Ouat mös mo'da mwta/ iotca Iesus teki/ Cutka/ ios ne iocaitzet kirioitetaisin/ em mine lwle/ ette coko Mailma wedhäis ne Kiriat/ iotca pideis Kirioitettaman. (Owat myös monta muuta/ jotka Jesus teki/ Kutka/ jos ne jokaiset kirjoitettaisiin/ en minä luule/ että koko maailmaan wetäisi ne kirjat/ jotka pitäisi kirjoitettaman.)

25 ἔστι δὲ καὶ ἄλλα πολλὰ ὅσα ἐποίησεν ὁ Ἰησοῦς, ἅτινα ἐὰν γράφηται καθ’ ἕν, οὐδὲ αὐτὸν οἶμαι τὸν κόσμον χωρῆσαι τὰ γραφόμενα βιβλία. Ἀμήν. ( ἔstι dè κaὶ ἄlla pοllà ὅsa ẻpοίisen ὁ Ἰisοȗs, ἅtιna ẻàn gráfitaι κath’ ἕn, οὐdè aὐtὸn οἶmaι tὸn κόsmοn chorĩsaι tà grafόmena bιblίa. Ἀmín. )

εστιν δε και αλλα πολλα οσα εποιησεν ο ιησους ατινα εαν γραφηται καθ εν ουδε αυτον οιμαι τον κοσμον χωρησαι τα γραφομενα βιβλια αμην 25 (estin de kai alla polla osa epoiisen o iisous atina ean grafitai kath en oude afton oimai ton kosmon chorisai ta grafomena biblia amin)

25 Now there are also many other things (testifying to) how-much Jesus did, which if they are written one by one, I assume that not even the world itself (could) make* room for the written books. Amen. {Footnotes: Joh 21:7, or: was half dressed. Compare: Joh 13:14, Isa 20:2, Mic 1:8.Joh 21:15, 16, 17 ‘Love*’ means ‘all giving love.’ ‘Love’ means ‘a love of a friend.’ The Greeks defined the various kinds of love by different words.}{NOTES: You should read the 'Definitions' Section and other non-bible sections.}

25. And there are also many other things which Jesus did, the which, if they should be written every one, I suppose that even the world itself could not contain the books that should be written. Amen.

25. Es sind auch viele andere Dinge, die Jesus getan hat; so sie aber sollten eins nach dem andern geschrieben werden, achte ich, die Welt würde die Bücher nicht fassen, die zu schreiben wären.

25. Y hay también otras muchas cosas que hizo Jesús, que si se escribiesen cada una por sí, ni aun en el mundo pienso que cabrían los libros que se habrían de escribir. Amén.

25 Многое и другое сотворил Иисус; но, если бы писать отом подробно, то, думаю, и самому миру не вместить бынаписанных книг. Аминь.