Juditin kirja
2445
Nämä menivät silloin vuoteisiin-
sa, sillä olivat kaikki väsyneitä,
koska pidot olivat kestäneet
kauan.
2. Juudit yksin jätettiin telttaan
Holoferneen kanssa, joka oli
kaatunut suin päin vuoteellensa,
sillä viini oli hänet kovin uuvut-
tanut.
3. Ja Juudit oli käskenyt palveli-
jatartansa asettumaan hänen
makuuhuoneensa ulkopuolelle ja
odottamaan, kunnes hän lähtisi
ulos, niinkuin oli tehnyt joka päi-
vä. Hän oli nimittäin sanonut
menevänsä toimittamaan rukous-
tansa. Samoin hän myös oli sa-
nonut Bagoaalle.
4. Kun nyt kaikki olivat lähteneet
pois Holoferneen tyköä eikä ke-
tään ollut jäänyt hänen makuu-
huoneeseensa, ei pientä eikä
suurta, astui Juudit hänen vuo-
teensa ääreen ja sanoi sydä-
messään: "Herra, kaiken voiman
Jumala, katso tällä hetkellä ar-
mossasi sitä tekoa, jonka minun
käteni on tekevä Jerusalemin
korotukseksi.
5. Sillä nyt on aika sinun armah-
taa perintöosaasi ja toteuttaa
minun sydämeni aie meitä vas-
taan nousseiden vihollisten tu-
hoksi."
6. Sitten hän meni vuodepylvään
luo, joka oli Holoferneen pään
puolella, ja irroitti siitä hänen
miekkansa,
7. ja lähestyen vuodetta tarttui
hänen päänsä hiuksiin ja sanoi:
"Vahvista minua tänä päivänä, oi
Israelin Jumala!"
8. Sitten hän iski voimansa ta-
kaa kaksi kertaa hänen kaulaan-
sa ja hakkasi hänen päänsä irti.
9. Ja hän vieritti hänen ruumiin-
sa pois vuoteelta ja irroitti kär-
päsverkon patsaista. Heti sen
jälkeen hän meni ulos ja jätti
Holoferneen pään palvelusneitsy-
elleen,
10. joka pisti sen ruokalauk-
kuunsa. Sitten he lähtivät mo-
lemmat yhdessä tapansa mu-
kaan toimittamaan rukoustansa.
Ja kun he olivat kulkeneet leirin
lävitse. kiersivät he laakson,
suuntasivat sitten kulkunsa ylös
Beetyluan vuorelle ja saapuivat
niin kaupungin portille.
11. Ja Juudit huusi kaukaa niille,
jotka vartioivat porttia: "Aukais-
kaa, aukaiskaa portti! Jumala,
meidän Jumalamme, on meidän
