Juditin kirja
2438
astui alas siihen huoneeseen,
jossa hänen oli tapana oleskella
sapatteina ja juhlapäivinänsä.
3. Ja hän pani pois säkkipuvun,
johon hän oli ollut pukeutunee-
na, ja riisui yltään leskeysvaat-
teensa. Vielä hän pesi ruumiinsa
vedellä ja voiteli sen kalliilla voi-
teella, järjesti päänsä hiukset ja
pani siihen pääkoristeen ja pu-
keutui juhlavaatteisiinsa, joita
hän miehensä Manassen eläessä
oli kantanut.
4. Ja pani paula-anturat jalkaan-
sa ja otti jalkakäädyt, ranneren-
kaat, sormukset, korvarenkaat ja
kaikki muut koristuksensa. Näin
hän koristautui ylen ihanaksi
hurmatakseen kaikkien miesten
silmät, jotka hänet näkivät.
5. Ja palvelusneitsyelleen hän
antoi leilin viiniä ja ruukun öljyä,
täytti laukun ohra - ja viikunaka-
kuilla ja puhtailla leivillä ja kääri
sitten kaikki astiansa huolellisesti
vaatteeseen ja sälytti ne hänen
kannettaviksensa.
6. Sitten he lähtivät Beetyluan
portille ja tapasivat Osiaan sekä
kaupungin vanhimmat, Kabriksen
ja Karmiksen, seisomassa siellä.
7. Mutta kun he näkivät hänet -
hänen kasvonsa olivat nimittäin
muuttuneet ja hänen yllään oli
toinen puku - niin he ihmetteli-
vät suuresti hänen kauneuttansa
ja sanoivat hänelle:
8. Isiemme Jumala antakoon si-
nulle armonsa, niin että voisit
toteuttaa aikomuksesi Israelin
lasten ylpeydeksi ja Jerusalemin
korotukseksi. Ja hän rukoili Ju-
malaa
9. ja sanoi heille: "Käskekää au-
kaisemaan minulle kaupungin
portti, niin minä lähden ulos
täyttämään sitä, mistä minun
kanssani olette puhuneet". Ja he
antoivat nuorille miehille käskyn
aukaista hänelle, niinkuin hän oli
sanonut.
10. Nämä tekivät niin. Sitten
Juudit lähti, palvelijatar mu-
kanansa. Mutta kaupungin mie-
het seurasivat katseillaan häntä
siihen asti, kunnes hän oli tullut
vuoren juurelle ja kulkenut halki
laakson, jolloin he eivät enää
häntä nähneet.
11. Niin he kulkivat suoraan
laakson poikki, kunnes hänet
kohtasi assurilaisten etuvartio.
12. Silloin nämä pidättivät hänet
ja kysyivät: "Kenen väkeä olet?
