Juditin kirja
2430
päätä Esdrelonia.
4. Mutta kun israelilaiset näkivät,
kuinka paljon heitä oli, kauhis-
tuivat he suuresti ja sanoivat
toinen toisellensa: "Nyt nämä
kalvavat puhtaaksi koko maan
pinnan, eivätkä korkeat vuoret,
eivät laaksot eikä kukkulat voi
kestää niiden painoa".
5. Ja he tarttuivat kukin sota-
aseisiinsa ja sytyttivät tulet tor-
neihinsa ja pysyivät vartiopaikoil-
laan koko sen yön.
6. Mutta toisena päivänä Holo-
fernes vei koko ratsuväkensä
ulos Beetyluassa olevien israeli-
laisten nähden
7. ja tutki heidän kaupunkiinsa
johtavat tiet ja etsi vesilähteet ja
miehitti ne ja asetti sotilasvar-
tiostot niitä vartioimaan, mutta
itse hän palasi takaisin väkensä
tykö.
8. Silloin tulivat hänen luoksensa
kaikki Eesaun lasten päämiehet
ja kaikki Mooabin kansan johta-
jat ja rannikkoseudun sotapääli-
köt ja sanoivat:
9. "Kuulkoon herramme, mitä me
sanomme, ettei sotajoukollesi
tapahtuisi mitään vahinkoa.
10. Sillä tämä israelilaisten kan-
sa ei turvaa keihäisiinsä, vaan
niiden vuorten korkeuteen, joilla
he asuvat. Sillä ei ole helppo
tunkeutua heidän vuortensa hui-
puille.
11. Älä siis, herra, sodi heitä
vastaan sillä tapaa, kuin taistelu-
järjestyksessä soditaan; silloin ei
ainoakaan mies sinun väestäsi
ole kaatuva.
12. Pysy leirissäsi ja pidä sota-
joukkosi jokainen mies suojassa.
Miehittäkööt sinun palvelijasi vain
sen vesilähteen, joka pulppuaa
vuoren juurelta,
13. sillä siitä noutavat vetensä
kaikki Beetyluan asukkaat. Niin
he menehtyvät janoon ja jättävät
kaupunkinsa. Ja me menemme
väkinemme ylös läheisille vuor-
ten huipuille ja leiriydymme niille
vartioidaksemme, ettei yksikään
mies pääse ulos kaupungista.
14. Silloin he ja heidän vaimon-
sa ja lapsensa nääntyvät näl-
kään, ja ennenkuin ainoakaan
miekanisku on heihin sattunut,
he makaavat kuolleina oman
kaupunkinsa kaduilla;
15. niin sinä kostat heille anka-
rasti sen, että ovat nousseet si-
nua vastustamaan eivätkä ole
