Juditin kirja
2433
joka oli hänen omaa sukukun-
taansa ja sukuansa, oli kuollut
ohranleikkuun aikaan.
3. Kun hän nimittäin kerran oli
pellolla valvomassa lyhteiden si-
tojain työtä, kohtasi kuumuus
hänen päätänsä, ja hän joutui
vuoteeseen ja kuoli kaupungis-
sansa Beetyluassa. Ja hänet
haudattiin isiensä tykö Dootaimin
ja Baalamonin väliselle pellolle.
4. Ja Juudit oli elänyt talossan-
sa leskenä kolme vuotta ja neljä
kuukautta
5. ja oli rakentanut itsellensä
majan talonsa katolle; ja hän oli
pannut säkkipuvun lanteillensa,
ja hänen yllänsä olivat hänen
leskeysvaatteensa.
6. Ja hän paastosi leskeytensä
aikana joka päivä, paitsi sapatti-
en edellisenä päivänä ja sapat-
teina ja uusienkuiden edellisenä
päivänä ja uusinakuina ja juhlina
ja Israelin huoneen ilopäivinä.
7. Ja hän oli kaunis vartaloltaan
ja ylen ihana näöltään. Ja hänen
miehensä Manasse oli jättänyt
hänelle kultaa ja hopeaa ja pal-
velijoita ja palvelijattaria ja kar-
jaa ja peltoja; ja ne olivat yhä
hänen hallussansa.
8. Eikä ollut ainoatakaan, joka
olisi sanonut hänestä pahaa sa-
naa, sillä hän oli hyvin jumali-
nen.
9. Kun Juudit sai kuulla, kuinka
katkeria sanoja kansa oli puhu-
nut kaupungin johtajan edessä,
koska se oli menettänyt rohkeu-
tensa vedenpuutteen tähden, ja
kun hän myös sai kuulla, mitä
kaikkea Osias oli kansalle vas-
tannut, kuinka hän oli vannonut
heille jättävänsä kaupungin vii-
den päivän perästä assurilaisille,
10. niin hän lähetti palvelusneit-
syensä, jonka hoidossa koko
hänen omaisuutensa oli, kutsu-
maan luokseen kaupunkinsa
vanhimmat, Osiaan, Kabriksen ja
Karmiksen.
11. Ja kun nämä tulivat hänen
tykönsä, sanoi hän heille: "Kuul-
kaa minua, te Beetyluan asuk-
kaiden johtajat. Sillä ei ole oikea
se puhe, jonka te tänään olette
puhuneet kansan edessä, kun
olette Jumalan edessä vanno-
neet ja vakuuttaneet jättävänne
kaupungin meidän vihollisillem-
me, ellei Herra noiden määrätty-
jen päivien kuluessa lähetä teille
apua.
