Nehemian Kirja
955
5:1 JA tapahtui sangen suuri Canssan ja
heidän waimoins huuto Judalaisia
heidän weljiäns wastan.
5:2 Ja oli muutamita jotca sanoit: meillä
on paljo poikia ja tyttäritä/ ottacam sijs
jywiä syödäxem/ että me eläisim.
5:3 Mutta monicahdat sanoit: pangam
meidän peldom/ wijnamäkem ja
huonen pandixi/ ja ottacam jywiä tällä
callilla ajalla.
5:4 Ja monicahdat sanoit: me otim raha
lainaxi Cuningan weroxi/ meidän
peldoim ja wijnamäkeim päälle.
5:5 Sillä meidän ruumim on nijncuin
meidän weljeimmekin ruumis/ ja
meidän lapsem nijncuin heidängin
lapsens: mutta cadzo/ me heitäm
meidän poicam ja tyttärem orjuteen/ ja
jo parhallans owat muutamat meidän
tyttäristäm sortut/ ja ei ole woima
meidän käsisäm/ meidän peldom ja
wijnamäkem owat joutunet muillen.
5:6 COsca minä tämän puhen ja heidän
huutons cuulin/ wihastuin minä sangen
cowin.
5:7 Ja minä ajattelin sydämesäni/ ja
nuhtelin Raadiherroja ja päämiehiä/ ja
sanoin heille: tahtoco yxi otta toiselda
corco? ja minä wein suuren joucon
heitä wastan.
5:8 Ja sanoin heille: me olem ostanet
meidän weljem Judalaiset jällens/ jotca
olit myydyt pacanoille/ meidän waram
jälken/ ja te wielä nyt tahdot myydä
teidän weljen/ että he meille myytäisin?
nijn he waickenit/ ja ei taitanet wastata.
5:9 Nijn minä sanoin: ei se ole hywä
cuin te teette/ eikö teidän pitäis
waeldaman Jumalan pelgos/
pacanoitten meidän wiholistem
häwäistyxen tähden?
5:10 Minä myös ja minun weljeni ja
palweliani olem lainannet heille raha ja
jywiä/ mutta jättäkäm corko.
5:11 Andacat heille tänäpän heidän
peldons/ wijnamäkens/ öljypuuns ja
huonens/ ja sadas osa rahast/ jywist/
wijnast ja öljyst/ cuin te oletta heildä
corgoxi waatinet.
5:12 Nijn he sanoit: me annam jällens ja
em mitän ano heildä/ ja me teem
nijncuins olet sanonut. Ja minä cudzuin
Papit/ ja wannotin heitä/ että heidän
piti nijn tekemän.
5:13 Minä pudistin myös minun
helmani/ ja sanoin: noin Jumala
pudistacon jocaidzen miehen
huonestans ja hänen töistäns/ joca ei
tätä sana pidä/ ja tulcon nijn
pudistetuxi ja tyhjäxi. Ja coco Canssa
sanoi: AMEN. Ja he kijtit HERra/ ja
Canssa teki nijn.
5:14 JA sijtä ajast cuin minun käskettin
olla maanhaldiana Judan maasa/ joca
oli sijtä cahdestkymmenest wuodest
nijn toiseen neljättäkymmendä
Arthahsasthan Cuningan wuoteen/ se
on/ cahdestoistakymmenes ajastajas/
minä ja minun weljeni/ en me syönet
maanhaldian ruasta.
5:15 Sillä ne maanhaldiat cuin ennen
minua olit ollet/ ne olit rascauttanet
Canssa/ ja ottanet leipä ja wijna heildä/
ja wielä sijtte neljäkymmendä Sicli
