Jobin kirja
1872
edessäni, sanoo Herra, Herra.
31. silloinkin sinä upottaisit
minut likakuoppaan, niin että
omat vaatteeni minua
inhoisivat.
32. Sillä ei ole hän ihminen
niinkuin minä, voidakseni
vastata hänelle ja
käydäksemme oikeutta
keskenämme.
Saarn. 6:10 Mitä olemassa on,
sille on pantu nimi jo ammoin;
ja edeltä tunnettua on ollut,
mitä ihmisestä on tuleva. Ei voi
hän riidellä väkevämpänsä
kanssa.
33. Ei ole meillä
riidanratkaisijaa, joka laskisi
kätensä meidän molempien
päälle
34. ja ottaisi hänen vitsansa
pois minun päältäni, niin ettei
hänen kauhunsa peljättäisi
minua;
Job 13:21 ota pois kätesi
minun päältäni, ja älköön
kauhusi minua peljättäkö;
35. silloin minä puhuisin enkä
häntä pelkäisi, sillä ei ole
mitään sellaista tunnollani.
10. Luku
1. Minun sieluni on kyllästynyt
elämään; minä päästän
valitukseni valloilleen ja puhun
sieluni murheessa,
2. minä sanon Jumalalle: 'Älä
tuomitse minua syylliseksi;
ilmaise minulle, miksi vaadit
minua tilille.
3. Onko sinulla hyötyä siitä,
että teet väkivaltaa, että oman
käsialasi hylkäät, mutta valaiset
jumalattomain neuvoa?
4. Onko sinulla lihan silmät,
katsotko, niinkuin ihminen
katsoo?
1. Sam. 16:7 Mutta Herra sanoi
Samuelille: Älä katso hänen
näköänsä äläkä kookasta
vartaloansa, sillä minä olen
hänet hyljännyt. Sillä ei ole,
niinkuin ihminen näkee: ihminen
näkee ulkomuodon, mutta
Herra näkee sydämen.
5. Ovatko sinun päiväsi niinkuin