1993
Ensimmäinen makkabealaisten kirja
hekin asettuivat leiriin. Ja muukalaisia kaatui sinä päivänä noin
kolmetuhatta miestä. Sitten Joonatan palasi Jerusalemiin.
Kun Joonatan näki, että aika oli hänelle suotuisa, valitsi hän mie-
hiä ja lähetti ne Roomaan vahvistamaan ja uudistamaan heidän
kanssaan solmittua ystävyydenliittoa. Myöskin Spartaan ja muihin
paikkoihin hän lähetti samansisältöiset kirjeet. Kun he olivat saapu-
neet Roomaan, menivät he neuvostokokoukseen ja sanoivat: "Ylim-
mäinen pappi Joonatan ja Juudan kansa ovat lähettäneet meidät
uudistamaan heidän kanssaan solmitun ystävyyden ja liiton entisillä
ehdoilla". Ja roomalaiset antoivat heille kirjeet kunkin paikkakunnan
viranomaisille, että he auttaisivat heitä pääsemään rauhassa Juu-
dan maahan. Tämä on sen kirjeen jäljennös, jonka Joonatan kirjoit-
ti spartalaisille: "Joonatan, kansan ylimmäinen pappi, suuri neuvos-
to ja papit ja muu Juudan kansa tervehtivät spartalaisia veljiään.
Jo aikaisemmin on teidän kuninkaanne Areus lähettänyt ylimmäisel-
le papille Oniaalle kirjeen, vakuuttaen, että te olette meidän vel-
jiämme; sen jäljennös on tähän liitetty. Ja Onias kohteli teidän lä-
hettämäänne miestä kaikella kunnioituksella ja otti vastaan kirjeen,
jossa nimenomaan puhuttiin liitosta ja ystävyydestä. Vaikka me nyt
emme olekaan niiden tarpeessa, koska ne pyhät kirjat, jotka ovat
meidän hallussamme, ovat meidän lohdutuksenamme, niin me kui-
tenkin olemme rohjenneet lähettää teidän tykönne lähetystön uu-
distamaan veljeyttä ja ystävyyttä, ettemme kävisi teille vieraiksi; sil-
lä paljon on aikaa kulunut siitä, kun te lähetitte meidän tykömme
lähetystön. Me puolestamme muistelemme teitä joka aika ja lak-
kaamatta, juhlina ja muina siihen sopivina päivinä, uhreja uhrates-
samme ja rukoillessamme, niinkuin tulee ja on soveliasta veljiä
muistella. Me iloitsemme teidän kunniastanne. Mutta meitä ovat jo-
ka puolelta kohdanneet monet ahdingot ja monet taistelut, ja ym-
pärillämme olevat kuninkaat ovat sotineet meitä vastaan. Me emme
ole kuitenkaan tahtoneet näillä taisteluilla vaivata teitä tai muita
liittolaisiamme ja ystäviämme. Sillä meillä on taivaasta apu, joka
meitä auttaa. Ja niin me olemme päässeet vapaiksi vihollisistamme,
mutta meidän vihollisemme ovat nöyryytetyt. Mutta nyt me olemme
