1933
Jesus Siirakin kirja
juurivesan, joka on hänestä lähtenyt. Ja Salomo meni lepoon isien-
sä tykö ja jätti yhden jälkeläisistänsä, kansan mielettömyyden al-
kuunpanijan ja ymmärrykseltään puuttuvaisen, Rehabeamin, joka
neuvollaan saattoi kansan luopumukseen; ja myös Jerobeamin, Ne-
batin pojan, joka saattoi Israelin syntiä tekemään ja ohjasi Efraimin
synnin tielle. Ja heidän syntinsä lisääntyivät ylen suuresti, niin että
heidät siirrettiin pois maastansa. Ja he juoksivat kaiken pahuuden
perässä, kunnes heidät kohtasi kosto.
Sitten nousi Elias, profeetta, joka oli kuin tuli ja jonka sana paloi
kuin tulisoihtu. Hän tuotti heille nälänhädän ja harvensi kiivaudel-
laan heidän lukuansa. Herran sanalla hän sulki taivaan ja sai myös
tulen kolmesti tulemaan taivaasta. Kuinka suuresti kunnioitettu olet-
kaan sinä, Elias, ihmeteltäväin tekojesi tähden, ja kuka voi kerskata
olevansa sinun vertaisesi!- sinun, joka herätit vainajan kuolleista ja
tuonelasta Korkeimman sanalla, joka syöksit kuninkaita perikatoon
ja kunniassa-olijoita alas vuoteistansa; joka kuulit Siinailla nuhde-
puheen ja Hoorebilla kostontuomiot; joka voitelit kuninkaita kosta-
jiksi ja profeettoja seuraajiksi jälkeesi; joka tulit otetuksi ylös tai-
vaaseen tulenpyörteessä, tulisten hevosten vaunuissa, joka tulet ai-
kanasi, niinkuin on kirjoitettu nuhdepuheissa, tynnyttämään vihaa,
ennen kuin se puhkeaa, ja kääntämään isäin sydämet lasten puo-
leen ja asettamaan kohdalleen Jaakobin sukukunnat. Onnelliset ne,
jotka saivat nähdä sinut ja olivat rakkauden kaunistamat!! Mutta to-
tisesti mekin saamme elää. Kun myrsky oli peittänyt Eliaan, täytti
hänen henkensä Elisan. Häntä ei hänen elinpäivinään yksikään hal-
litsija saanut horjumaan, eikä kukaan saanut häntä lannistetuksi. Ei
mikään käynyt yli hänen voimansa, ja vielä haudassa hänen ruu-
miinsa ennusti. Eläessään hän teki ihmeitä, ja hänen kuoltuaankin
olivat hänen tekonsa ihmeteltävät. Kaikesta tästä huolimatta ei
kansa tehnyt parannusta, eivätkä he luopuneet synneistänsä, siihen
asti että heidät saaliina siirrettiin pois maastansa ja hajoitettiin
kaikkeen maan piiriin. Jäljelle jäi vain vähän kansaa ja Daavidin su-
vulle ruhtinas. Muutamat näistä tekivät sitä, mikä otollista on, muu-
tamat taas yhä enemmän syntiä. Hiskia vahvisti kaupunkinsa ja joh-
