1941
Baarukin kirja
ovat riutuneet, ja sielu, joka isoaa - ne ylistävät sinun kunniaasi ja
vanhurskauttasi. Sillä me emme laske rukoustamme sinun eteesi,
Herra, meidän Jumalamme, luottaen isiemme ja kuningastemme
vanhurskaisiin tekoihin. Olethan päästänyt irti kiivautesi ja vihasi
meitä vastaan, niinkuin olet puhunut palvelijaisi profeettain kautta:
"Näin sanoo Herra: taivuttakaa olkanne ja palvelkaa Babylonin ku-
ningasta, niin saatte asua maassa, jonka minä olen antanut teidän
isillenne. Mutta jos te ette kuule Herran ääntä ja palvele Babylonin
kuningasta, niin minä lopetan Juudan kaupungeista ja Jerusalemin
kaduilta riemun ja ilon huudon, huudon yljälle ja huudon mor-
siamelle, ja koko maa joutuu autioksi, niin ettei siinä kukaan asu."
Mutta me emme kuulleet sinun ääntäsi ja palvelleet Babylonin ku-
ningasta, ja niin sinä toteutit sanasi, jotka olit puhunut palvelijaisi
profeettain kautta, että kuningastemme luut ja isiemme luut ote-
taan pois lepopaikoistansa. Ja katso, nyt ne ovat poisviskattuina,
alttiina päivän helteelle ja yön kylmyydelle. Ja he kuolivat pahoihin
vaivoihin, nälkään, miekkaan ja ruttoon. Ja sinä olet tehnyt sen
huoneen, joka oli otettu sinun nimiisi, siksi, mikä se on tänäkin
päivänä, Israelin heimon ja Juudan heimon pahuuden tähden. Kui-
tenkin sinä, Herra, meidän Jumalamme, olet tehnyt sen meille kai-
ken laupeutesi ja kaiken suuren armahtavaisuutesi mukaan, niinkuin
sinä olet puhunut palvelijasi Mooseksen kautta sinä päivänä, jona
sinä käskit hänen kirjoittaa muistiin lakisi Israelin lasten edessä sa-
noen: "Jos te ette kuule minun ääntäni, niin totisesti on tämä suuri
ja monilukuinen joukko tuleva vähäiseksi kansojen keskellä, joiden
sekaan minä heidät hajotan. Sillä minä tiedän, etteivät he minua
kuule, sillä se on uppiniskainen kansa; mutta he muuttavat mielen-
sä siinä maassa, johon heidät on viety pois, ja saavat tuntea, että
minä olen Herra, heidän Jumalansa. Ja minä annen heille sydämen
ja korvat, jotka kuulevat, ja niin he ylistävät minua siinä maassa,
johon heidät on viety pois, ja muistavat minun nimeni. Ja he kään-
tyvät uppiniskaisuudestaan ja pahoista teoistaan, sillä he muistavat,
miten kävi heidän isillensä, jotka tekivät syntiä Herraa vastaan. Sil-
loin minä palautan heidät maahan, jonka minä valalla vannoen
