1092
Jeremian kirja
vitsin heitä, mutta he tekivät aviorikoksen, ja porton huoneeseen he
kokoontuivat. He ovat hyvinruokittuja, äleitä oriita; he hirnuvat kukin
lähimmäisensä vaimoa. Enkö minä tällaisista rankaisisi, sanoo Her-
ra, eikö minun sieluni kostaisi tämänkaltaiselle kansalle? Nouskaa
sen tarhojen pengermille ja hävittäkää, älkää kuitenkaan siitä peräti
loppua tehkö; ottakaa pois sen köynnökset, sillä ne eivät ole Her-
ran. Sillä he ovat olleet minulle peräti uskottomat, sekä Israelin
heimo että Juudan heimo, sanoo Herra. He ovat kieltäneet Herran
ja sanoneet: Ei se ole hän! Ei meitä kohtaa onnettomuus, emme
tule näkemään miekkaa emmekä nälkää. Ja profeetat ovat pelkkää
tuulta; Herra, joka puhuu, ei ole heissä - heidän itsensä käyköön
niin. Sentähden sanoo Herra, Jumala Sebaot, näin: Koska te tällai-
sia olette puhuneet, niin katso, minä teen sanani sinun suussasi
tuleksi ja tämän kansan polttopuiksi, ja se kuluttaa heidät. Katso
minä tuon teitä vastaan, te Israelin heimo, kansan kaukaa, sanoo
Herra; se on horjumaton kansa, se on ikivanha kansa, kansa, jonka
kieltä sinä et ymmärrä ja jonka puhetta sinä et tajua. Heidän vii-
nensä on kuin avoin hauta, he ovat kaikki sankareita. He syövät
sinun satosi ja leipäsi, he syövät sinun poikasi ja tyttäresi, syövät
sinun lampaasi ja raavaasi, syövät sinun viinipuusi ja viikunapuusi;
he miekalla hävittävät sinun varustetut kaupunkisi, joihin sinä luotat.
Mutta niinäkään päivinä, sanoo Herra, en minä teistä peräti loppua
tee. Ja kun he kysyvät: Miksi on Herra, meidän Jumalamme, tehnyt
meille kaiken tämän? niin vastaa heille: Niinkuin te olette hyljänneet
minut ja palvelleet vieraita jumalia maassanne, niin täytyy teidän
palvella muukalaisia maassa, joka ei ole teidän. Julistakaa tämä
Jaakobin huoneessa ja kuuluttakaa se Juudassa sanoen: Kuulkaa
tämä, te tyhmä ja ymmärtämätön kansa, te, joilla on silmät, mutta
ette näe, joilla on korvat, mutta ette kuule. Ettekö pelkää minua,
sanoo Herra, ettekö vapise minun edessäni, joka olen pannut hie-
kan meren rajaksi, ikuiseksi määräksi, jonka ylitse se ei pääse; ja
vaikka se kuohuu, ei se mitään voi, ja vaikka sen aallot pauhaavat,
eivät ne sen ylitse pääse? Mutta tällä kansalla on uppiniskainen ja
tottelematon sydän; he ovat poikenneet ja menneet pois. Eivätkä
