JUDITIN KIRJA
12. Luku
Judit asetetaan tavaramajaan, ja saa luvan käyskennellä ulos rukoilemaan. II. Kutsutaan ja tulee Holoferneksen pitoon
1. Silloin käski hän hänen mennä tavaramajaansa olemaan, ja käski ruokkia häntä omalta pöydältänsä.
2. Mutta Judit vastasi ja sanoi: en minä vielä tohdi syödä sinun ruoastas etten minä syntiä tekisi; mutta minulla on itselläni vähä myötäni, josta minä tahdon syödä.
3. Holofernes sanoi hänelle: koskas sen syöt, kuin sinun myötäs on, kusta me sitte enempää saamme sinulle?
4. Judit vastasi: niin totta kuin sielus elää, minun herrani, ennen kuin sinun piikas sen kaiken on syönyt, niin Jumala on minun kauttani toimittava, mitä hänen mielessänsä on, Ja palveliat veivät hänen majaan, niinkuin käsketty oli.
5. Ja hän rukoili, että he sallisivat hänen mennä ulos ehtoolla ja aamulla, rukoilemaan Herraa.
6. Niin Holofernes käski kamaripalvelijoittensa sallia hänen kolme päivää vapaasti käydä ulos ja sisälle, rukoilemaan Jumalaansa.
7. Ja hän läksi ehtoona ulos laaksoon Betunian eteen, ja pesi itsensä vedessä.
8. Sitte rukoili hän Herraa Israelin Jumalaa, että hän tahtois antaa hänen tiensä menestyä, vapahtamaan hänen kansaansa.
9. Ja meni jälleen majaan, ja piti itsensä puhtaana, eikä syönyt mitään ennen ehtoota.
II 10. Ja neljäntenä päivänä teki Holofernes ainoastaan palvelioillensa ehtoollisen, ja sanon Bagoalle, kamaripalveliallensa: mene ja puhu sille Hebrean vaimolle, ettei hän estele tullaksensa minun tyköni;
11. Sillä se olis suuri häpeä Assyrialaisille, että senkaltainen vaimo pääsis makaamatta meidän tyköämme, ja niin viettelis miehen.
12. Niin tuli Bagoa Juditin tykö, ja sanoi: oi ihanainen vaimo, älä estele tulla minun herrani tykö kunniaksi, syömään, ja juomaan ja iloitsemaan hänen kanssansa.
13. Silloin sanoi Judit: kuinka minä tohdin sen kieltää minun herraltani?
14. Kaikki, mitä hänelle otollinen on, tahdon minä mielelläni tehdä kaikkena minun elinaikanani.
15. ja hän nousi ja kaunisti itsensä, meni hänen eteensä, ja seisoi hänen edessänsä.
16. Silloin liikkui Holoferneksen sydän; sillä hän syttyi himoon hänen tykönsä.
17. Ja hän sanoi hänelle: istu, juo ja ole iloinen; sillä sinä olet löytänyt armon minun tykönäni.
18. Judit vastasi: jopa herra, minä tahdon olla iloinen; sillä minä ole ollut minun elinaikanani niin korkiasti kunnioitettu.
19. Ja hän söi ja joi hänen edessänsä, mitä hänen piikansa hänelle valmistanut oli.
20. Ja Holofernes oli iloinen hänen tähtensä, ja joi ylen paljon viinaa, ettei hän ikänä niin paljon juonut ollut.