Tobian kirja
2492
hän niin kovin murheelliseksi, et-
tä hän tahtoi hirttäytyä. Mutta
hän sanoi: »Minä olen isäni ai-
noa lapsi. Jos minä sen teen,
niin hänelle tulee häpeä, ja minä
saatan hänen harmaat hapsensa
vaipumaan murheella tuone-
laan.»
11. Ja hän rukoili ikkunan edes-
sä ja sanoi: »Ole kiitetty sinä,
Herra, minun Jumalani, ja ol-
koon kiitetty sinun pyhä ja kun-
nioitettu nimesi iankaikkisesti.
Kiittäkööt sinua kaikki sinun te-
kosi ainiaan.
12. Ja nyt, Herra, minä käännän
silmäni ja kasvoni sinun puolee-
si.
13. Käske minun erota tämän
maan päältä, ettei minun enää
tarvitsisi kuulla herjausta.
14. Sinä tiedät, Herra, että minä
olen puhdas kaikesta miehen
kanssa tehdystä synnistä,
15. ja etten ole saastuttanut ni-
meäni enkä isäni nimeä siinä
maassa, jossa minä elän vanki-
na. Minä olen isäni ainoa lapsi,
eikä hänellä ole muuta lasta, jo-
ka hänet perisi, eikä muuta lä-
heistä omaista tai tämän poikaa,
jolle minun pitäisi säilyttää itseni
vaimoksi. Minulta on jo kuollut
seitsemän miestä; mitä varten
minä vielä eläisin? Mutta jos si-
nä et näe hyväksi surmata mi-
nua, niin käske, että saan kokea
laupeutta ja armoa, ettei minun
enää tarvitse kuulla herjausta.»
16. Ja molempien rukous tuli
kuulluksi Jumalan kirkkauden
edessä.
17. Ja Raafael lähetettiin paran-
tamaan heidät molemmat: otta-
maan pois Toobitin silmistä val-
keat pilkut ja antamaan Saara,
Raguelin tytär, vaimoksi Tobiaal-
le, Toobitin pojalle, koska Tobi-
aalla oli sukuoikeus saada hänet
vaimoksi, sekä kahlehtimaan pa-
ha henki Asmodeus.
18. Samaan aikaan palasi Toobit
takaisin ja meni taloonsa, ja
Saara, Raguelin tytär, astui alas
yliskammiostansa.
4 luku
Toobit ilmoittaa pojalleen viimei-
sen tahtonsa ja antaa hänelle
hyviä neuvoja.
1. Sinä päivänä muistui Toobitin
mieleen rahat, jotka hän oli tal-
