Juditin kirja
2431
rauhallisesti tulleet sinua koh-
taamaan."
16. Heidän sanansa mielyttivät
Holofernesta ja kaikkia hänen
palvelijoitansa; ja hän käski teh-
dä, niinkuin he olivat puhuneet.
17. Niin ammonilaisten leiri lähti
liikkeelle ja heidän mukanansa
viisituhatta assurilaista, ja he lei-
riytyivät laaksoon ja miehittivät
israelilaisten vesipaikat ja läh-
teet.
18. Ja Eesaun lapset ja ammoni-
laiset nousivat vuoristoon ja lei-
riytyivät siellä vastapäätä Doo-
taimia ja lähettivät osastoja ete-
lään ja itään päin Egrebelin vai-
heille, joka on Kuusin läheisyy-
dessä Mokmurin tulvapuron var-
rella. Mutta muu assurilaisten
sotajoukko leiriytyi tasagolle ja
peitti koko maan. Telttoineen ja
kuormastoineen he muodostivat
väkirikkaan leirin, ja heidän lu-
kumääränsä oli ylen suuri.
19. Mutta israelilaiset huusivat
avuksensa Herraa, Jumalaansa;
sillä he olivat menettäneet roh-
keutensa, koska kaikki heidän
vihollisensa olivat piirittäneet
heidät, niin ettei ollut mahdollis-
ta päästä pakoon niiden keskel-
tä.
20. Näin pysyi Assurin koko so-
tajoukko, heidän jalkaväkensä,
sotavaununsa ja ratsumiehensä,
leiriytyneenä heidän ympärillänsä
kolmekymmentä neljä päivää, ja
kaikilta Beetyluan asukkailta lop-
puivat kaikki heidän vesivaras-
tonsa,
21. ja vesisäiliöt tyhjenivät, ei-
vätkä he saaneet yhtenäkään
päivänä juoda kyllikseen, koska
heille annettiin vettä ainoastaan
määrämitalla.
22. Niin heidän lapsensa ja vai-
monsa menettivät rohkeutensa,
ja heidän nuoret miehensä me-
nehtyivät janosta ja kaatuivat
kaupungin kaduille ja porttikäy-
täviin, eikä heissä enää ollut mi-
tään voimaa.
23. Silloin kokoontui kaikki kan-
sa Osiaan ja kaupungin muiden
johtajien tykö, nuoret miehet,
vaimot ja lapset, ja he huusivat
suurella äänellä ja sanoivat van-
hinten kuullen:
24. "Jumala tuomitkoon teidän
ja meidän välillämme, koska te
olette tehneet meille suuren vää-
ryyden, kun ette ole ryhtyneet
rauhanneuvotteluihin assurilaisten
