Paavalin ensimmäinen kirje korinttolaisille
2205
saamaan elatuksensa, mutta hän
ei käytä tätä oikeuttaan, ettei
panisi estettä evankeliumille 1 –
18, ja rajoittaa muutenkin vapa-
uttaan, kun on ruvennut kaikkien
palvelijaksi voittaaksensa niin
monta sielua kuin suinkin Herral-
le 19 – 23, sekä kehoittaa ko-
rinttolaisia kilparadalla juoksevien
tavoin kilvoittelemaan ja noudat-
tamaan itsensähillitsemistä, että
saisivat katoamattoman seppe-
leen 24 – 27.
1 Enkö minä ole vapaa? Enkö
minä ole apostoli? Enkö ole
nähnyt Jeesusta, meidän Her-
raamme? Ettekö te ole minun
tekoni Herrassa?
2 Jos en olekaan apostoli muil-
le, olen ainakin teille; sillä te
olette minun apostolinvirkani si-
netti Herrassa.
3 Tämä on minun puolustukseni
niitä vastaan, jotka asettuvat
minua tutkimaan.
4 Eikö meillä olisi oikeus saada
ruokamme ja juomamme?
5 Eikö meillä olisi oikeus kuljet-
taa muassamme vaimoa, uskon-
sisarta, niinkuin muutkin aposto-
lit ja Herran veljet ja Keefas te-
kevät?
6 Vai ainoastaanko minulla ja
Barnabaalla ei ole oikeutta olla
ruumiillista työtä tekemättä?
7 Kuka tekee koskaan sotapal-
velusta omalla kustannuksellaan?
Kuka istuttaa viinitarhan, eikä
syö sen hedelmää? Tai kuka
kaitsee karjaa, eikä nauti karjan-
sa maitoa?
8 Puhunko tätä vain ihmisten
tavalla? Eikö myös laki sano
samaa?
9 Onhan Mooseksen laissa kir-
joitettuna: "Älä sido puivan hä-
rän suuta." Eihän Jumala häristä
näin huolta pitäne?
10 Eikö hän sano sitä kaiketikin
meidän tähtemme? Meidän täh-
temmehän on kirjoitettu, että
kyntäjän tulee kyntää toivossa ja
puivan puida osansa saamisen
toivossa.
11 Jos me olemme kylväneet
teille hengellistä hyvää, onko
paljon, jos me niitämme teiltä
aineellista?
12 Jos muilla on teihin tällainen
oikeus, eikö paljoa enemmän
meillä? Mutta me emme ole
käyttäneet tätä oikeutta, vaan
kestämme kaikki, ettemme panisi
