Paavalin ensimmäinen kirje korinttolaisille
2204
1 Mitä sitten epäjumalille uhrat-
tuun lihaan tulee, niin tiedämme,
että meillä kaikilla on tieto. Tie-
to paisuttaa, mutta rakkaus ra-
kentaa.
2 Jos joku luulee jotakin tietä-
vänsä, ei hän vielä tiedä, niin-
kuin tietää tulee;
3 mutta joka rakastaa Jumalaa,
sen Jumala tuntee.
4 Mitä nyt epäjumalille uhratun
lihan syömiseen tulee, niin tie-
dämme, ettei maailmassa ole
yhtään epäjumalaa ja ettei ole
muuta Jumalaa kuin yksi.
5 Sillä vaikka olisikin niin sanot-
tuja jumalia, olipa heitä sitten
taivaassa tai maassa, ja niitä on
paljon semmoisia jumalia ja her-
roja,
6 niin on meillä kuitenkin aino-
astaan yksi Jumala, Isä, josta
kaikki on ja johon me olemme
luodut, ja yksi Herra, Jeesus
Kristus, jonka kautta kaikki on,
niin myös me hänen kauttansa.
7 Mutta ei ole kaikilla tätä tie-
toa, vaan tottumuksesta epäju-
maliin muutamat vielä nytkin
syövät uhrilihaa ikäänkuin epä-
jumalille uhrattuna, ja heidän
omatuntonsa, joka on heikko,
tahraantuu siitä.
8 Mutta ruoka ei lähennä meitä
Jumalaan; jos olemme syömättä,
emme siitä vahingoitu; jos
syömme, emme siitä hyödy.
9 Katsokaa kuitenkin, ettei tämä
vapautenne koidu heikoille louk-
kaukseksi.
10 Sillä jos joku näkee sinun,
jolla on tieto, aterioivan epäju-
malan huoneessa, eikö hänen
omatuntonsa, kun hän on heik-
ko, vahvistu epäjumalille uhratun
syömiseen?
11 Sinun tietosi kautta turmeltuu
silloin tuo heikko, sinun veljesi,
jonka tähden Kristus on kuollut.
12 Mutta kun te näin teette syn-
tiä veljiä vastaan ja haavoitatte
heidän heikkoa omaatuntoaan,
niin teette syntiä Kristusta vas-
taan.
13 Sentähden, jos ruoka on
viettelykseksi veljelleni, en minä
ikinä enää syö lihaa, etten olisi
viettelykseksi veljelleni.
9 luku
Paavali osoittaa olevansa oikeu-
tettu evankeliumin saarnaajana
