Apostolien teot
2147
26 luku
Paavali puolustaa itseään Agrip-
pan edessä ja kertoo, kuinka
hän eli fariseuksena, odottaen
luvattua Messiasta ja kuolleitten
ylösnousemusta 1 – 7, ja kuinka
Herra, hänen ollessaan matkalla
Damaskoon, ilmestyi hänelle ja
kutsui hänet apostoliksi 8 – 18,
jonka johdosta hän julistanut
profeettain ja Mooseksen ennus-
tamaa, kuolleista noussutta Kris-
tusta 19 – 23; hän vakuuttaa
Festukselle puhuvansa totuuden
ja toimen sanoja ja kysyy Agrip-
palta, uskoiko hän profeettoja
24 – 29. Paavali tunnustetaan
syyttömäksi 30 – 32.
1 Niin Agrippa sanoi Paavalille:
"Sinun on lupa puhua puolesta-
si." Silloin Paavali ojensi kätensä
ja lausui puolustuksekseen:
2 "Pidän itseäni onnellisena, ku-
ningas Agrippa, kun sinun edes-
säsi tänä päivänä saan puolus-
tautua kaikesta siitä, mistä juu-
talaiset minua syyttävät,
3 olletikin, koska sinä tarkkaan
tunnet kaikki juutalaisten tavat ja
riitakysymykset. Sentähden pyy-
dän sinua kärsivällisesti minua
kuulemaan.
4 Kaikki juutalaiset tuntevat mi-
nun elämäni nuoruudestani asti,
koska alusta alkaen olen elänyt
kansani keskuudessa ja Jerusa-
lemissa.
5 He tuntevat minut jo entuu-
destaan, jos tahtovat sen todis-
taa, että minä meidän uskon-
tomme ankarimman lahkon mu-
kaan olen elänyt fariseuksena.
6 Ja nyt minä seison oikeuden
edessä sentähden, että panen
toivoni siihen lupaukseen, jonka
Jumala on meidän isillemme an-
tanut
7 ja jonka meidän kaksitoista
sukukuntaamme, yötä ja päivää
herkeämättä palvellen Jumalaa,
toivovat heille toteutuvan; tämän
toivon tähden, kuningas, juuta-
laiset minua syyttävät.
8 Miksi on teistä uskomatonta,
että Jumala herättää kuolleet?
9 Luulin minäkin, että minun tuli
paljon taistella Jeesuksen, Nasa-
retilaisen, nimeä vastaan,
10 ja niin minä teinkin Jerusa-
lemissa. Paljon pyhiä minä suljin
vankiloihin, saatuani ylipapeilta
siihen valtuuden, ja kun heitä
