Aamos
1746
nälkää enkä veden janoa, vaan
Herran sanojen kuulemisen nä-
län.
12 Silloin he hoippuvat merestä
mereen, pohjoisesta itään; he
samoavat etsien Herran sanaa,
mutta eivät löydä.
13 Sinä päivänä nääntyvät ja-
noon kauniit neitsyet ja nuoru-
kaiset,
14 ne, jotka vannovat sen ni-
meen, joka on Samarian synti-
velka, ja sanovat: Niin totta kuin
sinun jumalasi elää, Daan, ja
niin totta kuin elävät Beerseban
menot! - He kaatuvat eivätkä
enää nouse.
9 luku
Profeetalle näytetään Beetelin
pyhäkön tuho, Israelin seulomi-
nen. Daavidin sortuneen majan
uudistus ja tuleva onnen aika.
1 Minä näin Herran seisovan alt-
tarin ääressä, ja hän sanoi: Lyö
pylväänpäihin, niin että kynnyk-
set vapisevat, lyö ne pirstaleiksi
kaikkien heidän päähänsä. Sitten
minä tapan miekalla heistä vii-
meisetkin. Ei yksikään heistä
pääse pakoon, ei yksikään heis-
tä pelastu.
2 Vaikka he tuonelaan murtau-
tuisivat, sieltäkin minun käteni
heidät tempaa. Vaikka he taivaa-
seen nousisivat, sieltäkin minä
syöksen heidät alas.
3 Vaikka he Karmelin laelle kät-
keytyisivät, sieltäkin minä etsin
ja tempaan heidät. Ja vaikka he
meren pohjaan lymyäisivät minun
silmieni edestä, sielläkin minä
käsken käärmeen heitä pistä-
mään.
4 Ja vaikka he vankeuteen vael-
taisivat vihollistensa edessä, siel-
läkin minä käsken miekan heidät
tappamaan. Sillä minä kiinnitän
katseeni heihin, heille pahaksi, ei
hyväksi.
5 Herra, Herra Sebaot, hän, joka
koskettaa maata, niin että se
sulaa, että kaikki sen asukkaat
murehtivat, että se nousee kaik-
kinensa niinkuin Niili ja alenee
niinkuin Egyptin virta,
6 hän, joka rakentaa yliskammi-
onsa taivaisiin ja perustaa hol-
vinsa maan päälle, joka kutsuu
meren vedet ja vuodattaa ne
maan pinnalle - Herra on hänen
nimensä.
