Sananlaskut
1300
sä liehakoitsee.
24 Joka isältään ja äidiltään
riistää ja sanoo: Ei tämä ole ri-
kos, se on tuhontekijän toveri.
25 Tavaranahne nostaa riidan,
mutta Herraan luottavainen tulee
ravituksi.
26 Omaan sydämeensä luotta-
vainen on tyhmä, mutta viisau-
dessa vaeltava pelastuu.
27 Joka köyhälle antaa, se ei
puutteeseen joudu; mutta joka
silmänsä häneltä sulkee, saa ki-
rouksia paljon.
28 Kun jumalattomat nousevat,
piileksivät ihmiset; mutta kun he
hukkuvat, niin hurskaat enenty-
vät.
29 luku
Hiskian miesten kokoamat Salo-
mon sananlaskut; jatkoa: Lau-
selmia elämän eri aloilta.
1 Kuritusta saanut mies, joka
niskurina pysyy, rusennetaan
äkisti, eikä apua ole.
2 Hurskaitten enentyessä kansa
iloitsee, mutta jumalattoman hal-
litessa kansa huokaa.
3 Viisautta rakastavainen on
isällensä iloksi, mutta porttojen
seuratoveri hävittää varansa.
4 Oikeudella kuningas pitää
maan pystyssä, mutta verojen
kiskoja sen hävittää.
5 Mies, joka lähimmäistään lie-
hakoitsee, virittää verkon hänen
askeleilleen.
6 Pahalle miehelle on oma rikos
paulaksi, mutta vanhurskas saa
riemuita ja iloita.
7 Vanhurskas tuntee vaivaisten
asian, mutta jumalaton ei siitä
mitään ymmärrä.
8 Pilkkaajat kaupungin villitsevät,
mutta viisaat hillitsevät vihan.
9 Viisas mies kun käräjöi hullun
miehen kanssa, niin tämä reutoo
ja nauraa eikä asetu.
10 Murhamiehet vihaavat nuh-
teetonta, oikeamielisten henkeä
he väijyvät.
11 Tyhmä purkaa kaiken sisun-
sa, mutta viisas sen viimein
tyynnyttää.
12 Hallitsija, joka kuuntelee val-
hepuheita, saa palvelijoikseen
pelkkiä jumalattomia.
13 Köyhä ja sortaja kohtaavat
toisensa; kumpaisenkin silmille
Herra antaa valon.
14 Kuninkaalla, joka tuomitsee
