TOINEN AIKAKIRJA
996
12. Ja kuningas ja Jojada an-
toivat ne teettäjille Herran huo-
neen palvelukseksi; ne palkkasi-
vat kivenhakkaajia ja rakentajia,
uudistamaan Herran huonetta,
niin myös rauta- ja vaskiseppiä,
parantamaan Herran huonetta.
13. Ja työmiehet tekivät työtä,
niin että parannustyö menestyi
heidän kättensä kautta; ja he
saivat Jumalan huoneen ko-
konansa valmiiksi ja hyvin ra-
kennetuksi.
14. Ja kuin he sen olivat päät-
täneet, veivät he liian rahan
kuninkaan ja Jojadan eteen; sii-
tä tehtiin astioita Herran huo-
neesen, astioita palvelukseen ja
polttouhriin, lusikoita, kulta- ja
hopia-astioita*; ja uhrasivat
polttouhria Herran huoneen ty-
könä alati niinkauvan kuin Jo-
jada eli.
15. II. Ja Jojada tuli vanhaksi ja
ijällä ravituksi ja kuoli; ja hän
oli sadan ja kolmenkymmenen
ajastaikainen kuollessansa.
16. Ja he hautasivat hänen Da-
vidin kaupunkiin kuningasten
sekaan; sillä hän oli tehnyt hy-
vin Israelissa Jumalaa ja hänen
huonettansa kohtaan.
17. Ja Jojadan kuoleman jäl-
keen tulivat Juudan ylimmäiset
ja rukoilivat kuningasta. Niin
kuningas kuuli heitä.
18. Ja he hylkäsivät Herran
isäinsä Jumalan huoneen ja
palvelivat metsistöitä ja epäju-
malia. Niin tuli viha Juudan ja
Jerusalemin päälle tämän hei-
dän syntinsä tähden.
19. Ja hän lähetti heille
prophetat palauttamaan heitä
Herran tykö; ja he todistivat
heille, mutta ei he totelleet.
20. III. Ja Jumalan henki puetti
Sakarian papin Jojadan pojan;
hän astui kansan eteen ja sa-
noi heille: näin sanoo Jumala:
miksi te rikotte Herran käskyn?
Ei se pidä teille menestymän;
koska te olette hyljänneet Her-
ran, niin hylkää hän jälleen tei-
dät.
21. Mutta he tekivät liiton hän-
tä vastaan ja kivittivät hänen
kuoliaaksi kuninkaan käskyn jäl-
keen, Herran huoneen pihalla.
22. Ja kuningas Joas ei ajatel-
lut sitä laupiutta, jonka Jojada
hänen isänsä hänelle tehnyt oli,
mutta tappoi hänen poikansa.
Ja hän sanoi kuollessansa: Her-
