TOINEN AIKAKIRJA
1005
Herran edessä, lisätäksenne
meidän syntejämme ja rikoksi-
amme; sillä meidän vikamme on
paljo, ja viha julmistuu Israelin
päälle.
14. Niin sotaväki päästi vangit
vallallensa ja asetti saaliin
ylimmäisten ja kaiken kansan
eteen.
15. Ja ne miehet nousivat, jot-
ka nimeltänsä nimitetyt olivat,
ja ottivat vangit ja kaikki jotka
heidän seassansa alasti olivat,
ja vaatettivat siitä saaliista. Ja
kuin he heidät olivat vaatetta-
neet ja kengittäneet, antoivat
he heille ruokaa ja juomaa, ja
voitelivat heitä, ja veivät kaikki
ne aasein päällä jotka hei-
koimmat olivat, ja saattivat hei-
dät Jerihon Palmukaupunkiin
veljeinsä tykö, ja palasivat sitte
Samariaan.
16. Siihen aikaan lähetti kunin-
gas Ahas Assurin kuningasten
tykö, että he olisivat auttaneet
häntä;
17. IV. Sillä Edomilaiset tulivat
vielä, ja löivät Juudan ja veivät
heitä vankina pois.
18. Ja Philistealaiset hajoittivat
itsensä ketokaupunkeihin, etelän
puolelle Juudaa, ja voittivat
Betsemeksen, Ajalonin, Gedero-
tin ja Sokon kylinensä, ja Tim-
nan kylinensä ja Gimson ky-
linensä, ja asuivat siellä.
19. Sillä Herra nöyryytti Juudaa
Ahaksen Israelin kuninkaan täh-
den, että hän oli vietellyt Juu-
dan, ja teki väärin Herraa vas-
taan.
20. Ja hänen tykönsä tuli Tiglat
Pilneser Assurin kuningas, joka
piiritti hänen, ja ei häntä voit-
tanut.
21. Sillä Ahas otti yhden osan
Herran huoneesta ja kuninkaan
ja ylimmäisten huoneesta, jotka
hän antoi Assyrin kuninkaalle,
vaan ei se häntä mitään autta-
nut.
22. V. Silloin teki kuningas Ahas
vielä enemmän väärin Herraa
vastaan tuskassansa,
23. Ja uhrasi Damaskun epäju-
malille*, jotka olivat lyöneet
häntä, ja sanoi: koska Syrian
kuningasten jumalat auttivat
heitä, sentähden minä uhraan
heille+, että he myös minua
auttaisivat; mutta he olivat hä-
nelle ja kaikelle Israelille lan-
keemiseksi.
